Vaaleanvioletti orkidea on kukkinut Suomi-lomamme aikana kauniisti. Muutama kukka on tippunut ja muutamat kukat jaksavat vielä pinnistellä. Vaihtelen kasvien paikkoja usein. Tässäkin, ruokailutilan takaseinällä, senkin päällä on aina jonkinlainen kasvi. Mutta jostain syystä aina tuossa keskellä. :D Hyvä, että en viivoitinta ja vatupassia ota esille, kun sommittelen asetelmaa senkin päälle. ;) En tosiaan yleensä ole näin piiruntarkka, vaikka tykkäänkin, että on siistiä. Kai sitä pitää vaan itselleen keksiä jotain tekemistä ja stressinaihetta ja käydä sitten vähän väliä siirtelemässä jotain himputin kukkapurkkia...hulluilla on halvat jne. ;)
Tuossa viinitelineen (harmi, ei omisteta viinikellaria hehehe) luokse on eksynyt muutamat taulut. Taulut jotka ovat varsin kivoja kyllä, mutta jostain syystä meillä unohtuu nuo vasarointihommelit ja sopivien seinäpaikkojen etsiminen. En valitettavasti laittaa olohuoneen puolelle vaan mieluummin liittää osaksi jo olemassaolevaa taulusommitelmaa. Nykyään pidän enemmän siitä, että useampi on lähekkäin kuin, että vain yksi taulu siellä täällä. Ehkä on jotenkin sillisalaatti mielestäni...en tiedä.
Tuo pyöreä, suuri lautanen on Pentikiltä ja se on meidän häälahjamme. Se löytyi myös häälistastamme ja tykkään siitä yhä vaan todella paljon. Siinä on kauniit värit ja toki tunnearvoakin siinä on todella paljon. Arvaatte varmaan. ;) Tuon oranssin taulun (Don Quijote) mies on tuonut Barcelonasta monta, monta vuotta sitten. Rohkean pirtsakka väri on kiva ja leveä passepartout sopii tauluun hyvin. (Mies siis roudasi kotiin vain tuon kuvan, veimme sitten kehystämöön.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti