Tietokonehuoneesta ja saksan kurssista

Voihan puuh ja plääh! Kyllä olen kuin puulla päähän lyöty, pihalla kuin postilaatikko ja hoomoilasena. Ja mitäköhän vielä muuta? Kyllä nimittäin kurssin alku tuntuu vaikealta. Toki kaikki asiat on vaikeita alussa, ei kukaan ole seppä syntyessään (olen aivan liekeissä ja fraaseja lentelee ihan tuosta noin vaan ;)). Pitää ottaa vaan päivä ja aihe kerrallaan, rauhallisesti pohtien ja kotona harjoitellen. Juuri mitään kun ei opi harjoittelematta...edes meidän puolalainen saksan ope ei ole päässyt kirjoja lukematta opettajaksi. Hänkin on joutunut tätä opiskelemaan. Ryhmä tuntuu todella tasokkaalta (pois lukien minä) ja tuntuu kyllä huikealta kuunnella vieressä reilut 10-vuotta Saksassa asuneen ulosantia ja niin aidolta kuulostavaa aksenttia. Jopa meidän opettajalla on vanhempi aksentti ja tiedät hänen olevan ei-saksalainen. Ensi viikkoon tulee valitettavasti pientä opiskelutaukoa, mutta siitä sitten myöhemmin...

Muutama kuva huoneesta jossa tämäkin postaus on kirjoitettu. Tietokonepöydästä ei ole yhtäkään kuvaa (pöytä on vanhempaa Ikeaa, tumma täyspuinen), koska sen päällä on aina nivaska koulusta tulleita kirjeitä, laskuja, lasten piirroksia jne. Kun pöytä on taas paraatikunnossa voin napsia parit fotot! Ja Boknäsin kirjahyllystä on vain pari omituista kuvaa koska hyllyn sisällä on kuvia lapsista ja niitä en tohtisi blogin puolella näytellä. Toki, jos olisin yhtään älynnyt ne kuvat olisi voinut ottaa pois kuvauksen ajaksi.....mutta ei kaikkea voi tajuta ja olla niin näppärä. ;)

Huone ei ole järin suuri, mutta 'kirjasto'-/tietokone-/pianohuoneeksi oikein mainio! Isoista ovista on kulku parvekkeelle, kesällä voi pitää ovet auki bloggailun lomassa ja ihailla vaikka auringonlaskua.

Mukavaa illanjatkoa, täällä on kalkkunavarrasilta ja vähän leffaakin. Mies on työmatkalla joten meidän kolmen hengen jengi pitää kotia pystyssä tämän viikon. :)