sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Arkiruokaa ja kiireinen arki

Otsikkoon olisi pitänyt mieluummin kirjoittaa kiireinen viikonloppu eikä arki, mutta natsasi paremmin tuon arkiruoan kanssa. ;) Joten annetaan nyt olla. On nimittäin usein todella vaikea kikkailla postausten nimien kanssa. Ei mikään helppo jobi! Kai sitä luulee olevansa niin himskatin näppärä sitten, kun keksii jotain itsestään hauskaa. ;)

Alla hieman kuvia viime viikkoisesta kattauksesta, kun ruokana oli lasten ja varmaan monien muidenkin lempparia eli nakkikeittoa. Ostin Lidlistä kalkkunanakkeja ja kasvisten virkaa toimittivat erilaiset pakastevihannekset, eli hyvin helpolla pääsin. Ei kuorimista eikä pilkkomista! Ostan pakkaseen aina esim. pakastepurjoa (myydään superisossa pakkauksessa, sieltä aina voi napata keiton, sosekeiton tai vaikka täytetttyjen paprikoiden sisään pari kourallista) ja yrttejä joita on sitten aina helppo lisäillä ruokiin. Nimittän monesti se tuorepersilja nuupahtaa jo liian aikaisin ja meilläpäin tilliä on vaikea edes löytää. Mutta apuun tulee pakasteversio. En edes tiedä miksi sitä tilliä on niin vaikea löytää? Eikö saksalaiset oikein käytä sitä? Ei varmaan sitten. Ruoanlaittotapoja on niin erilaisia.






Kranssileipä oli niin ihastuttava, 
että se lähti kaupasta mukaan keiton kaveriksi!




Tähän viikonloppuun on kuulunut mm. Ikeassa käynti. Meillä ei ole lähitienoilla Ikeaa joten se tietää aina hieman autossa istumista. Ostimme nyt ne pari lipastoa makuuhuoneeseen josta olimme puhuneet jo tovin. Perjantaina karate oli peruttu, koska urheilusalia käytettiin johonkin toiseen tarkoitukseen viikonlopun aikana. Mutta lauantaina lapset pääsivät hetkeksi karateen koska lauantainen treenivuoro pidetään eri paikassa. Launtaina myös olimme pari tuntia koulun tapahtumassa, pihajuhlassa leikkimässä, ystäviä tapaamassa ja makkaraa syömässä. Sieltä sitten lasten kaverin kanssa jäätelölle. (Tytär esiintyi taas niin hienosti koulun kuoron kanssa ja lupasimme esiintyjälle kavereineen jäätelöä. :)) Mutta, kun olimme lähdössä koulun pihalta poika huomasi fillarinlukonavaimen kadonneen. *huokaus* Siinä ei auttanut muu, kuin ensin kävellä jätskibaariin kaverin kanssa ja sieltä sitten kotiin hakemaan vara-avainta. Mies heitti pojan koululle ja minä fillaroin perässä. Mies hoiti ruokaostokset tyttären kanssa, kun me pyöräilimme takaisin kotiin. Sitten olikin vuorossa karate, jossa lapset viipyivät noin tunnin verran. (Normaalisti 1,5 h) Matkamme jatkui sieltä suoraan entisten naapurien kanssa parsaillalliselle ja olikin todella mukava ilta sekä erittäin maukas ruoka. Mutta iltamme toki ei päättynyt tähän vaan sieltä siirryimme miehen työkaverin vaimon synttäri-bbq-juhliin. Onneksi olimme olleet kaukaa viisaita ja ostimme lahjan perjantaisella Ikeaa-reissulla (kiva lyhty ja sisään tuoksukynttilä).

Ja tänään on vourossa vielä lastenteatteria! :D Ja niiden Ikea-tavaroiden kasausta. Jossakin välissä kirjoittelen vielä saksan läksyjä....












2 kommenttia:

  1. Onpas teillä ollut ohjelmaa! Avaimen katoaminen tietää aina pientä pähkäilyä ja puuhastelua. Onneksi se ratkesi noin.
    Nakkikeitto on niin hyvää arkiruokaa ja lämmitettäessä sen kun vain paranee. Hauska tuo kranssileipä 😊
    Tilli kai on hyvin pohjoismainen mauste. Tyttären asuessa Italiassa kulki tuliaisina aina kuivatillipusseja😊
    Leppoisaa sunnuntai-iltaa 💕T Maija myrskyluodolle@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä viikonloput ovat täyteen buukattuja. 😀 Niinpä, se tilli on varmasti sitten pohjoismainen juttu, koska niin harvasta paikasta sitä löydän. Suomessa graavataan lohta ym tai tehdään kalasoppaa joihin tulee isot määrät tuoretta tilliä. 😊😋 Sallisen (?) isoja maustepurkkeja olen joskus tuonut Suomesta. Ei lopu soodat tai mustapippurit heti kesken, kun on iso purkki. 😊 Mukavaa sunnuntai-iltaa. 😊🌞🌤

      Poista