Koti Saksassa, sydän Suomessa: Värikästä lautasella

Eilen satoi oikein kaatamalla koko päivän. Ei ole tarvinnut murehtia saako kasvit tarpeeksi vettä parvekkeella...Tänään avasin silmäni ihan turhan aikaisin (menin aivan liian myöhään tai liian aikaisin nukkumaan...krooh) ja heräsin sadepisaroiden ääniin. Meillä on makuuhuoneessa melkein aina sekä ikkuna, että parvekkeen ovi yöllä auki. Vaikka omaankin tosi hyvät unenlahjat muutenkin, raikkaassa huoneilmassa on kyllä niin paljon parempi nukkua. Ja toki sitä pisaroiden rapinaa on myös rauhoittava joskus kuunnella. Mutta ei näemmä tänään, kun heräsin umpiväsyneenä.

Lapset olivat kavereidensa kanssa leffassa ja se sopi paremmin kuin hyvin. Jos minä olisin ollut seuramiehenä olisin varmasti kuorsannut äänekkäästi ja pilannut muiden elokuvanautinnon. Kerran olen nukahtanut lastenleffassa. Mielestäni se oli vielä joku Smurffi-leffa. Kyllä lapset olivat varmasti tyytyväisiä. ;) Ja kerran olen lähtenyt kesken kaiken elokuvista. Olimme miehen kanssa kahdestaan, joskus kauan aikaa sitten. Leffa oli vain niin uskomattoman tylsä, että en edes muista sen nimeä. Miten ihmeessä sateesta puhuminen vaihtuu lennossa leffateatterikokemuksiin? :D

Mutta anyway, jos väsyttää voi katsella värikkäitä kuvia marjoista. Mutta toki vielä parempi on syödä niitä iso kasa! Näitä onneksi lapsetkin syövät mielellään. :)