Valitse olla ystävällinen muille

Olen ollut kovin suulas ja ulospäinsuuntautunut aina, ihan lapsesta asti. Äitini on samanlainen puhelias luonne ja äidin puolen (kaikki) sukulaiset ovat myös ulospäinsuuntautuneita. Isäni on sosiaalinen kyllä, mutta viihtyy esim. hyvin yksin pihalla puuhastellen eikä turhia lörpöttele, jos ei ole asiaa. :D

Saksaan muutettuamme huomasimme heti mukavan tavan; vastaantulijat tervehtivät vaikka olisittekin täysin vieraita toisillenne. Hississä muut tervehtivät tai vaikka lihatiskin jonossa. Fillaroidessa tulee vastaan muita niin suurin osa heistä edes nyökkää tervehdyksensä. Toki tämäkin asia, kuten kaikki muukin, riippuu ihmisistä ja tilanteista, mutta yleensä ottaen tervehditään aina ja kaikkialla.

Minusta se on äärimmäisen kiva tapa. Ja itseltä se tulee kyllä ihan luonnostaan, kun olen puhelias tyyppi muutenkin. Ja voin helposti aloittaa keskustelun ventovieraan kanssa. Mutta siitä pienestä tervehdyksestä tulee lämmin olo. Ja mitä, jos se pieni tervehdys olisikin jollekin yksinäiselle ainoa ihmiskontakti sinä päivänä. Ainoa joka on katsonut silmiin ja sanonut korkeintaan kaksi sanaa sinulle.

Sen takia olen jo jokin aika sitten päättänyt yhden ihan simppelin asian. Vastaan ihmisille ystävällisesti. Vaikka väsyttäisi, jokin typerä pikkuasia ketuttaisi niin vastaan aina ystävällisesti. Esimerkiksi somessa seuraan erilaisia ihmisiä, ryhmiä jne. ja harva se päivä tykkään ja kommentoin erilaisia postauksia. Kehun ja tsemppaan ihmisten aikaansaannoksia tai heidän ideoitaan. Olen nähnyt (kuten varmasti melkein kaikki muutkin...valitettavasti) kaikenlaista törkyä mitä ihmiset päästelevät suustaan, ihan tuikituntemattomille. Syytä siihen ei välttämättä tiedä edes itse suustaan typeryyksiä päästelevä ihminen. Joku juttu painaa mieltä, stressaa, pelottaa, väsyttää, ahdistaa tai jotain, mutta se typerä juttu vain lentää ulos suusta ilman sen kummempaa filtteriä.

Kyllä minuakin ottaa kuulaan niin moni asia, aina silloin tällöin. Mutta en anna sen tulla ulos, ainakaan niin, että lähtisin solvaamaan muita tai pahoittaisin muiden mieltä. Sen pahan olon pitää antaa tulla muilla tavoin pois. Minulla auttaa se, että puhun mieheni tai äitini kanssa. Myös pari ystävää on sellaista keille voin kertoa mitä vain. Ja jos esim, näinä aikoina koti-ikävä Suomeen kasvaa liian suureksi juttelen heidän kanssaa pahan olon pois. Koska eihän se minun fiilikseni sillä hetkellä ole kenenkään syytä, ei hänen, eikä noiden, eikä mun, eikä sun.

Kuulostaa ehkä vähäpätöiseltä jutulta, mutta jos oikein mietit niin sillä on suuri merkitys. Esim. kun saan kivoja kommentteja blogiini olen kuin seitsemännessä taivaassa ja suu on virneessä, kun olen niin iloinen. :)




Ystävällisin terveisin, -A-  ❤




p.s. Naapurin oven takana oli iso kasa vauvatarvikelaatikoita sekä vaippapaketteja. Tuli mieleen, että heidän ystävänsä olivat jättäneet heille oven taakse lahjoja. En tietenkään ole onnitellut vielä ketään enkä aio, ennen kuin näen esim. naapurien kulkevan vauva sylissään tuossa rappukäytävällä. :)