Näihin pikkuherkkuihin ei varmasti reseptiä tarvitse kirjoittaa...Varsinkin, kun meikäläinenkin käytti vain röyhkeästi kaupan valmista lehtitaikinaa. Ihan hyvän makuinen taikina ja homma sujuu nopeasti. Lapsille nämä olivat jostain syystä aivan uutta, ehkä ovat maistelleet vain jauhelihapasteijoita Suomessa ollessamme. Nyt ei jaksa vanha muistaa. ;) Näistä taisi tulla heidän uudet lempparit ja mieskin ahmi vaikka kuinka monta. Eli pitää tehdä pian lisää!
---------------------------------------
Poitsulla kävi pieni äksidentti maanantaina. Kaatui pyörällä lähellä koulua.
Onneksi oli sisko mukana ja joku avulias teini-ikäinen nuorukainen oli pysähtynyt heitä
auttamaan. Hän oli myös odotellut paikalla niin kauan, kunnes mies oli päässyt pelastamaan
pojan pinteestä. Ajeli vielä autolla lasten perässä kouluun ja varmisti, että pääsivät perille
ilman muita haavereita. Ja tosiaan pojalle ei käynyt kuinkaan eikä edes fillarille. Farkkuihin
tuli reikä, mutta hänellä ei taida olla kuin yhdet ehjät farkut muutenkaan..;)
Mutta se mikä harmittaa eniten on se miten muut lapset olivat reagoineet, kun poika oli
kertonut syyn myöhästymiselle. Luokkakaverit olivat ilkkuneet ja nauraneet, kun hän oli kaatunut pyörällä! Kyllä kaikesta pitää se nauru saada aikaiseksi. Olisiko silloinkin vielä nauru raikanut luokassa, kun poika olisi tullut kouluun parin päivän päästä kyynärsauvojen kanssa...
Oli tarkoitus jakaa vain parit,
kivat pasteijakuvat blogissa, mutta tulikin
näpyteltyä muutama ylimääräinenkin rivi.
Pidetään aina huolta toisistamme,
koitetaan olla varovaisia liikenteessä niin
autolla, fillarilla kuin jalkaisin.
Ja paistellaan pasteijoita!
🧡
Kiitos pasteijavinkistä! Taidankin tehdä heti tänään, kun pakkasessa sattuu olemaan valmista taikinaa, niin saa senkin pois. On sitten mukava ottaa huomenna mökkievääksikin, kun lähdemme sinne vanhimman lapsenlapsen kanssa.
VastaaPoistaOnneksi lapsi ei loukannut! Mutta on se kumma, ettei lapsilla ole empatiakykyä. Aina ollaan nauramassa toisten vahingoille. Yhtään ei osata edes sitä miettiä, että se voi seuraavaksi osua omalle kohdalle.
Olipa onni, että ohikulkija pysähtyi auttamaan. Sekään ei ole ilmiselvää. Omakohtaista kokemusta on siitä.
Täällä on nyt ihan kesäinen syyspäivä ja kuvittelen itseni mielessäni Italiaan, kun sinne ei muuten pääse.
Aurinkoisia päiviä teille myös 🍁🌻
Onneksi ei käynyt mitään pahemmin. Oli onni mukana. Mutta kyllä niin harmitti lapsen puolesta, kun luokkakaverien piti moisesta kiusata. Ja mieltä lämmitti pitkään avuliaan teini-ikäisen ele. Aiemminkin on ollut joku vastaava tilanne, jossa meidän muksut ovat saanet apua itseään vanhemmilta. Hienoa, että auttamisenhalua löytyy nykynuorissa. Mukavaa viikonloppua, hauskaa mökkeilyä lapsenlapsen kanssa. :) <3
Poista