Kylläpä väsytti!

Tänään olisin voinut jäädä kyllä sänkyyn peiton alle loikoilemaan koko päiväksi. Kellon herättäessä n. varttia vaille seitsemän olin ihan puulla päähän lyöty. Hyvä, että sain silmäluomet auki ja saati pysymään auki. Onko minusta yht'äkkiä tullut niin vanha ;), että mokomat kellonsiirrot vaikuttavat näin paljon? En tiedä sitten. Omasta mielestäni nukuin hyvät unet. Omaan kyllä hyvät unenlahjat ja nukahdan jo siinä vaiheessa, kun vasta pää on saavuttamassa tyynyä. ;) Yöksi oli luvattu kylmää. Tuuletin makkarin vielä illalla ennen nukkumaanmenoa ja unohdin tietysti sen ikkunan auki (meidän ikkunat kipataan pystysuunnassa auki, ei erillisiä tuuletusikkunoita). Mutta raikkaassa ilmassa oli näemmä hyvä nukkua ja aamulla taas sieltä peiton alta ei olisi halunnut noustakaan...



Nyt, kun mainitsin tuon ikkunan availun niin kirjoitanpa pari riviä aiheesta mitä osaan.

Saksassa monissa asunnoissa ei ole ilmanvaihtoa joten päivisin on tuulettava, aamuin sekä illoin, ehkä useamminkin. Se kuuluu oikeastaan asukkaan velvollisuuksiiin. Meillekin on asiasta mainittu vuokranantajien toimesta jokaisessa Saksa-kodissa. Meilläkin on tapana jättää vaikka kauppareissun ajaksi ylä- sekä alakerrasta ikkunoita auki ja kotiin tultaessa on fressiä eikä yhtään tunkkaista. Mekin asumme ihan uudessa kerrostalossa, mutta ei täällä mitään ilmanvaihtoa silti ole. Kun ikkuna 'kipataan' auki jopa sateella voi pitää ikkunoita auki, jos ei nyt ihan kaatamalla sada päivätolkulla.




Kauppareissu heitetty fillarilla, meinasi takamus jäätyä,
mutta väliäkös sillä! Aurinko kyllä paistaa kauniisti vaikka
onkin viileää. Tänään on taas talo täynnä muksuja
iltapäivästä lähtien ja huomenna toisen lapsen kanssa
vierailemme oikojan luona. Katsotaan millaiset raudat
meidän 9-vuotias saa. :)



Mukavaa maanantaita!
(Kuvitus ei sitten sovi itse postaukseen
alkuunkaan! :D Mutta antaa mennä.)

Ystävän tuoma kukka-asetelma.

Tämän coolerin ostimme jo viime vuoden puolella.

Keraamisen pääsiäismunan olemme saaneet joskus lahjaksi.