Koulu on taas alkanut ja sitä myötä aikaisemmat aamuherätykset ja aikataulut. Milloin on Floorballia, milloin pitää palauttaa täytettyjä lomakkeita, uimakassi ja sinne tarvittavat, vanhempainillan ruksaaminen kalenteriin, rikkimenneiden eväsrasioiden tilalle uudet ja miljoona muuta asiaa.
Mutta mikään yllä mainituista ei tuota minulle niin paljon harmaita hiuksia kuin kotitehtävät. Ei sillä etten auttaisi lapsiani aina ja kaikessa, parhaani mukaan, mutta jotenkin on aina takaraivossa sellainen tykytys, että entä jos opetan väärin. Mitäs, kun tehtävät menevät päin mäntyä, ihan minun takiani? Kun ne tehtävät ei ole sillä tutulla suomella kirjoitettu... Auttaessa tulee tietysti luettua sekä pähkäiltyä ja tekee ihan hyvää aina kerrata, minullekin. Monesti lapset osaavat tehdä läksynsä itsenäisesti ja koulussa on Hausaufgabebetreuung jossa tulee tehtyä kotitehtäviä. Toki se aika siellä koulussa on varsin vähäinen, 45 min, joten, jos siellä vain höpötellään ja juoruillaan niin kotiin tullaan sitten läksykirjojen kanssa kotiin. Tai kirjojen kanssa toki, ei luokissa ole 'sellaista' pulpettia johon kirjat jätettäisiin. Jotkut tavarat esim. vesivärit, piirrustuslehtiöt jätetään luokkaan (jokaisella oma laatikko lipastossa), mutta kyllä se Schulranzen on aika painava kotiin tultaessa. En sitten tiedä, että josko jotakin voisi vielä repusta tyhjentää, mutta lapset itse eivät vaan sitä jostain syystä tahdo tehdä...tiedä häntä. Ainakin lihakset kasvavat ;) kun sellaista tavaramäärää kantavat edes takaisin!
Mielestäni puhun saksaa ehkä hieman paremmin kuin kirjoitan. Koska puhuessa ne ilmeet, eleet auttavat niin paljon ja se vastapuoli ja hänen reagointinsa. Olen vain turhan itsekriittinen enkä luota omaan tietotaitoon. Me suomalaiset olemme niin vaatimattomia. ;)
Ehkä joku päivä koen enemmän itsevarmuutta! Siinä pitää tsempata. :)
Meillä eilisiä lihapullia, nyt voisi mennä valmistamaan niiden oheen salaattia!
p.s. Hausaufgabebetreuung on maksutonta ja sinne voivat ilmoittautua kaikki halukkaat 1-4 -luokkaan.
Älä sure.Et ole yksin. Läksyihin liittyy saksalaisillakin aina konfliktipotentiaalia lastensa ja opettajien kanssa.
VastaaPoistaMinun itseni pitäisi tsempata siinä, että en ihan 'jäätyisi', jos lapset johonkin koulutehtävään apua pyytävät. Uskoa itseensä. Kaikissa kielissä ne omat haasteet, kielioppi ja kaikki muu. Onneksi lapsetkin kasvavat ja joku päivä suren sitä, kun eivät kaipaa apuani....missään. :)
PoistaVarmasti vieraan kielen vuoksi läksyissä auttaminen onkin haastavaa, mutta kyllä varmasti onnistut siinä ihan hyvin ja plussana oma kielitaitosi aina vain vahvistuu.
VastaaPoistaIloisia päiviä! T.Maija myrskyluodolle.blogspot.com
Kiitos Sinulle!! 😊 Mies aina sanoo, että leuka pystyyn ja luota itseesi...on vielä hiukan opettelemista siinä! Otan ehkä 'turhan vakavasti' kotitehtävät. Pari virhettä ei vielä maailmaa kaada. 😊
Poista