-

-

tiistai 12. joulukuuta 2017

Joulukalenterin 12. luukku - Puinen kuusi















Vaikka rakastankin lasten väkertämiä joulukoristeita ja 
ostamme joulumarkkinoilta joka vuosi jotakin uutta niin 
tulee kuitenkin tehtyä pieniä heräteostoksia ennen joulua. 
Ja tässä kuvassa yksi niistä heräteostoksista, kapea, 
punakylkinen kuusi. Jotenkin se henkii käsintehtyä 
vaikka ihan kaupasta onkin, ehkä se on tuo puu materiaalina 
ja vähäiset väripilkut. Kuusesta olisi ollut myös hieman isompi 
versio (ja muistaakseni pienempikin...), mutta päädyin vain 
yhteen. Kotiin tultua harmitti, kun en ostanut kahta. ;)

Koristeen ei aina tarvitse olla kallis, että miellyttää silmää 
vaikkakin lasten omin pikkukätösin askartelemat ovatkin 
niitä kaikkein arvokkaimpia, niille ei voi edes laittaa 'hintalappua'.

<3




maanantai 11. joulukuuta 2017

Joulukalenterin 11. luukku - Sinivalkoinen kukkakimppu











Parisen viikkoa jouluuun! Miten tämä aika on mennyt näin nopeasti? 
Vastahan avattiin ensimmäinen luukku kalenterista ja sytytettiin 
ensimmäinen adventtikynttilät sekä kaivettiin loputkin koristeet 
esille.

Näin kaunis kimppu oli kukoistamassa itsenäisyyspäivänä. 
Kaunis, muhkea kimppu täynnä kaikenlaisia kukkia, 
pidän kovasti tällaisistä runsaista kimpuista. Ei paljon 
muuta tarvitse kuin suht koht puhtaan kodin ja ison 
kimpun niin johan on siistiä ja kotoisaa.


Kukat kuuluvat juouluun yhtä varmasti kuin manteli 
riisipuuron joukkoon. ;)

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Joulukalenterin 10. luukku - 2. adventti









Tämän vuoden adventtikynttilät ovat pienenpieniä DM:stä 
ostettuja hahmokynttilöitä. Muotoja ja värejä oli erilaisia ja pieni 
koko viehätti. Aamiaispöydässä on kiva poltella adventtikynttilää 
ja hiljaa heräillä uuteen aamuun. Kahvi ja tee tuoksuu nenään 
ja lapset ovat iloisia, kun aamiaisen jälkeen saavat katsoa 
saksalaisia piirrettyjä. Tänään tapaamme ystäväpariskunnan puolen 
päivän maissa ja jossain välissä lupasin keitellä lapsille (ja toki me 
miehen kanssa herkuttelemme myös) riisipuuroa. Päälle sentin 
kerron ceylonkanelia ja hitsinpimpulat, kun on hyvää. :)


Kynttilät palaa ja tekokuusessa värikkäät valot, sunnuntainen
aamurauha, ei kiire minnekään.

Kaikkea hyvää sinun sunnuntaihisi.

lauantai 9. joulukuuta 2017

Joulukalenterin 9. luukku - Lumiukko









Jouluun 'kuuluu' ihana Lumiukko-animaatio. Olet 
nähnyt sen siitä asti, kun olet osannut ylipäätänsä TV:tä 
tuijottaa, mutta kuitenkin vuosi vuodelta se on pakko katsoa 
ja muutama kyynel tirautettava.

Tunnelma sekä musiikki vievät mukanaan.
Kaunis traditio tavallaan.

Tämän sulamattoman lumiukon ostin parisen vuotta sitten 
joulumarkkinoilta. Lumiukolla on tyytyväinen ilme ja 
kokonsa puolesta ukko mahtuu mihin tahansa tuomaan 
jouluista tai talvista tunnelmaa.

Täällä ei vielä pääse lumipalloja saati lumiukkoja 
rakentelemaan, mutta ehkä sitten ensi vuonna. 
Muistaakseni saimme ensilumen tammikuussa viime 
vuonna, jos muista oikein...

Mukavaa viikonloppua :)



perjantai 8. joulukuuta 2017

Joulukalenterin 8. luukku - Jouluiset purnukat



















Taustalla myös ihana Riviera Maisonin keksipurkki. Se on aina esillä, olkoon joulu tai juhannus. ;)




Villeroy & Bochin vihreän kuusipurnukan olemme saaneet miehen 
(ex)työkollegalta jo kauan aikaa sitten. Se on aika iso, näyttävä ja painava. 
Kätkee sisäänsä aika paljon pähkinöitä tai suklaata. Mies kyllä toivoi, että 
laittaisimme niitä pähkinöitä, syö niitä kyllä melkein joka päivä TV:tä katsellessaan. 
Minulle maistuu saksanpähkinät....valmiiksi kuorittuna, heh! (Kun mies kuorii....)


Kuvassa myös pipariaiheinen Arabian säilytyspurkki. Se on hyvin sievä ja myöskin 
joululahja. Useampi vuosi sitten saimme ystäväpariskunnalta. Tämä on joka 
vuosi esillä ja käytössä kätkien sisäänsä glögiin tarvittavat 'roskat' eli manteli-rusinasekoitusta. 
;)

Tänä iltana perjantain kunniaksi voisikin juoda kupposen glögiä tai Glühweinia, hehkuviiniä. Joulumarkkinoillakin olisi kiva piipahtaa viikonloppuna. Jossakin lähikylässä tai -kaupungissa...hieman haistelemassa markkinahumua ja fiilistelemässä joulua muiden mukana. :)

Kaikkea hyvää viikonloppuun! 
<3


torstai 7. joulukuuta 2017

Joulukalenterin 7. luukku - Iglukakku - Igloo Cake

Nyt tulee eetteriin kakku jota oli hauska tehdä ja josta tuli aika symppis! Pinterestistä bongasin monia iglukakkukuvia ja siitä se ajatus sitten lähti.

Koska en omista puolipyöreää kakkuvuokaa käytin Ikean Blanda Bland tarjoilukulhoa kakkuvuokana. Se onnistui enemmän kuin hyvin! Hyvä rasvaus ja jauhotus ja pohja irtosi hienosti. Eli jos ensi vuoden lasten synttärikakuksi on tehtävä jalkapallo, tiedän mitä aion tehdä...




Kakkupohjana käytin sitä tuttua ja turvallista 'kolmen lasin tekniikkaa'. (Kolme samanlaista lasia, yhteen rikotaan haluttu määrä kananmunia, yhteen tismalleen saman verran sokeria ja siihen kolmanteen vehnäjauhoja joiden sekaan lisätään vielä 1 tl leivinjauhetta ja 1tl vaniljasokeria. Sokeri ja kananmunat vaahdoksi ja kuivat aineet perään.)






Kakkupohja puoliksi ja täytteeksi ja kostutukseksi mitä vain oman maun mukaan.











Kuorrutin kakun voikreemillä näin ollen isot, valkoiset, 
puoliksi leikatut vaahtokarkit pysyvät aloillaan.



















Näppärä askartelee vielä vaahtokarkista jääkarhun 
tai pingviinin. ;)










Tällainen hassu kakku tällä kertaa!


Noh, kertokaas miten meni eiliset 
Suomen itsenäisyyspäivän juhlinnat?
:)

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Joulukalenterin 6. luukku - Itsenäisyyspäivä, Suomi 100 v


















Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien!




On maamme köyhä, siksi jää,
jos kultaa kaivannet
Sen vieras kyllä hylkäjää,
mut meille kallein maa on tää,
sen salot, saaret, manteret,
ne meist on kultaiset.




Ovatpa meille rakkahat
koskemme kuohuineen,
ikuisten honkain huminat,
täht’yömme, kesät kirkkahat,
kaikk’kuvineen ja lauluineen
mi painui sydämeen.




Täss auroin, miekoin, miettehin
isämme sotivat,
kun päivä piili pilvihin
tai loisti onnen paistehin,
täss Suomen kansan vaikeimmat
he vaivat kokivat.




Tään kansan taistelut ken voi
ne kertoella, ken?
Kun sota laaksoissamme soi,
ja halla näläntuskan toi,
ken mittasi sen hurmehen
ja kärsimykset sen?




Täss on sen veri virrannut
hyväksi meidänkin,
täss iloaan on nauttinut
ja murheitansa huokaillut
se kansa, jolle muinaisin
kuormamme pantihin.




Tääll’ olo meill on verraton
ja kaikki suotuisaa,
vaikk onni mikä tulkohon,
maa isänmaa se meillä on.
Mi maailmass on armaampaa
ja mikä kalliimpaa?




Ja tässä, täss’ on tämä maa,
sen näkee silmämme.
me kättä voimme ojentaa
ja vettä rantaa osoittaa
ja sanoa: kas tuoss’ on se,
maa armas isäimme.




Jos loistoon meitä saatettais
vaikk’ kultapilvihin,
mis itkien ei huoattais,
vaan tärkein riemun sielu sais,
ois tähän köyhäänkotihin
halumme kuitenkin.




Totuuden, runon kotimaa
maa tuhatjärvinen
miss’ elämämme suojan saa,
sa muistojen, sa toivon maa,
ain ollos, onnes tyytyen,
vapaa ja iloinen.




Sun kukoistukses kuorestaan
kerrankin puhkeaa,
viel lempemme saa nousemaan
sun toivos, riemus loistossaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.




Onnea rakas Suomi, 100 vuotta!