-

-

torstai 28. helmikuuta 2019

Sumuinen aamu

Tänään ollaan herätty reippaina uuteen päivään. Koko popula sai viime yönä hyvät unet, kun herääminen ennen seiskaa oli hyvin helppoa. 4-viljan puuroa ei keitelty tänään, mutta paikallista sämpylää kyllä popsimme aamulla. Saksalaiset sämpylät joissa on paljon siemeniä ovat mielestäni niitä parhaimpia, esim. paljon kesäkurpitsansiemeniä (nam!). Onkohan niitä samantyyppisiä ympäri maailman Lidl:jä? Voipi olla! Ovat hurjan hyviä teekupposen kanssa. Itse, kun en ole koskaan kahvinmakuun päässyt mukaan.

Tässä ihan meidänkin lähellä on pari leipomoa josta on kiva käydä kipaisemassa muutamat sämpylät aamupalaksi. Yleensä kyllä haemme sämpyjä vain viikonloppuisin. Arkiaamuisin on yleensä liian kova tohina päällä ja se suomalainen 4-viljan puuro hautuu hetkessä itsekseen kattilassa. Hämmennät pari kertaa ja se on siinä. Lapset kasvavat kohisten ja ovat ihan omatoimisia. Voitelevat omat evässämpylänsä tmv., äidin tarvitsee vain pilkkoa nopeasti se kurkku, porkkana tai omppu. Toki osaisivat tehdä sen itsekin ihan hyvin. Nopeuttaakseni aamutouhuja teen itse sataa asiaa yhtä aikaa. Kuten aiemmin mainitsin, olen sellainen touhottaja. :)








Kevätkukkia löytyy jo paljon eri marketeissa 
tai kukkakaupoista. Vielä en ole enempää 
kevätkukkia parvekkeelle ostanut, mutta 
varmasti tässä vielä kerkiän. 
Mulla on eräs lempparikukkakauppa 
jossa on ihanat valikoimat.






Täällä oli aamulla niin sumuista, ettei juuri eteensä nähnyt. Ihana pirtsakka ilma pyöräillä aamulla koululle. Ihana tunne, kun palaat sisätiloihin ja poskilla on pieni puna ja hehku. Kaulahuivi pitää olla tiukasti kaulalla ja ne sormikkaat pitää muistaa. Poikakin oli jättänyt (siis unohtanut) takkinsa odotushuoneeseen ja päätin sitten tehdä pyörällä pienen retken takkia hakemaan. Hän on kyllä sellainen unohtelija! Kehen lie tullut... :D

Aamupäivällä käväisin vaatekaupoille ystävän kanssa. Hän osallistuu hääjuhlaan tässä piakkoin ja hän oli juhlavaa jakkua vailla. Nyt ei tarttunut jakkua mukaan, mutta jotain muuta kyllä. Itsekin löysin jotain kivaa, mutta siitä voin kertoa tuonnempana. Se voisi olla hyvä reissuvaate, jos ja kun tässä keväällä reissuun lähdemme miehen kanssa. Kun en ollut etsimässä mitää erityistä, niin tottakai jotain löytyi. Niinhän se menee; kun ei etsi, se kävelee vastaan. ;)


Lounas miehen kanssa, ihanan lämmittävää gulassikeittoa kahvilassa.
Mies sattui tulemaan minua vastaan ja oli matkalla kotiin lounaalle,
mutta kurvasimmekin sitten yhdessä keitoille. Ja olipas taas hyvää,
kaiken pyöräilyn jälkeen lämmitti mukavasti.



Mukavaa loppuviikkoa sinne.
:)

keskiviikko 27. helmikuuta 2019

Haastattelu Ilta-Sanomissa

Kylläpä yllätyin, kun huomasin taannoin yhteydenottopyynnön toimittajalta Suomesta. Toimittaja sitten soitteli minulle päin ja hän halusi kovasti tietää saksalaisesta kouluruokailusta. Olinhan kirjoittanut aiheesta postauksen hetki sitten. Pienen blogini vaatimaton ruoka-aiheinen postaus oli noteerattu jossain.

Oli todella jännittävää antaa haastattelu puhelimitse, olihan se minulle ihkaeka kerta! Toimittaja tuntui hyvin ystävälliseltä ja minä puhua pölötin pitkät pätkät. Kaikkea ei edes artikkelissa mainita mistä itse mainitsin. Toimittaja kysyi myös lupaa siihen, että siteeraa minua suoraan blogistani. Täällä blogissa tietysti hölisen postauksesta toiseen kaikenlaista. Omia mielipiteitäni tai kokemuksiani, jokaisella tietysti omansa ja minulla omani.

Juttu keskittyy tosiaan niihin eroihin Saksan ja Suomen välillä mitä tulee kouluruokailuun. Onhan niissä tietysti jo se ero, että täällä sinä päätät syökö lapsesi koululounaan (vai kenties tuo omat eväät, jotka voi syödä sitten iltapäivällä ruokalassa) ja myös tietysti maksat ruoan omasta pussista. Kouluruokailu ei ole siis mikään 'pakollinen' ja tosiaan näissäkin asioissa on niin paljon eroja osavaltioiden ja kaupunkien ja koulujen välillä. Meidän lapset ottavat osaa harrastuksiin koulussa ja siksi myös jäävät koululle aterioimaan.

Onneksi niitä Nutella-lettuja ei ole usein. :D Muuten kotiruoka alkaisi varmaan olemaan lasten mielestä ihan supertylsää! ;) 'Yleensä' kouluruoka on jotain keittoa, pastaruokaa tai lihapullia. Eli melko samaa, kuin mitä Suomessakin. Sitten joskus sitä tomaattipizzaa tai broilerischnitzel. Lasten koulun alkaessa kouluruoka oli mielestäni erilaista kuin mitä se on nykyään, voi olla, että ruoantoimittaja on muuttunut. Sitä en tiedä. Hinta ja muut asiat ovat pääpiirteittäin pysyneet samoina.

Kyllähän se huvittaa (anteeksi nyt vaan :D), että Saksassa ruokana saattaa olla Nutellalettuja, mutta sitten taas kaikkeen tottuu. Jopa siihen hasselpähkinälevitteeseen. Meillä kotona kuitenkin makrulaatikkoa, kasvissosekeittoa tai vaikkapa riisipuuroa (lasten herkkua) niin eipä se paljon isossa kaavassa haittaa, että joskus sitä makeampaa sorttiakin syödään. En itse noudata mitään ruokavalioita, eikä perheessämme ole kenelläkään allergioita ehkä senkin takia voin jossain asioissa ottaa melko löysin rantein.

Luitko haastattelun,
piditkö siitä? :)
Toivottavasti ihmiset ymmärsivät
pointtini; maassa maan tavalla eikä
kumpikaan ole niin sanotusti oikein/väärin.

Mukavaa päivänjatkoa!






Keväinen viikko

Aamulla, kun pyyhällämme koululle fillarilla reisiä hieman kirpristelee ohuissa farkuissa ja sormet kaipaavat käsineitä. Pojallakin oli kuulemma ihan jääpalikaksi jäätyneet korvat. Tiedä sitten jäätymisestä, mutta ainakin oli huonolla tuulella! :D Pipo ja kauluri olivat kyllä mukana, aamuisin ei kyllä tarkene ilman. Siis ainakin, jos on polkupyörällä liikenteessä.

Eri juttu on päivällä, kun aurinko helottaa kirkkaansiniseltä taivaalta. Samalla rotsilla vielä mennään, mutta asteen kevyemmän huivin olen etsinyt kaulaani. Sormikkaat ovat sormessa ja aurinkolasit keikkuvat nenällä. Kiva katsella kaupungilla, kun ihmiset ovat hymyssä suin ja ihmiset alkavat pukeutua vähän värikkäämmin. Pikkuhiljaa näyteikkunoihinkin alkaa tulemaan kevään värejä ja kevyitä vaatteita. Minulla on jo kiva trenssitakki, mutta ai, että miten kaunis paprikanpunainen trenssi on erään liikkeen näyteikkunassa. Kaunis kevättakki, keväiset asusteen, ah, kevät todellakin on pian täällä!

(Lyödäänkö vetoa, että kohta taivas räjähtää ja alkaa satamaan... ;))


Sen verran uhkarohkeita olemme olleet, että olemme ostaneet jo muutaman kerran jäätelöt ja olemme syöneet ne ulkona. Pikkuisen on vilu tullut sen jälkeen... Mutta, kun olemme persoja makealle niin emme sitten osaa kävellä jätskikojun ohitsekaan. Pakko, ihan pakko raahata luunsa sinne tiskille.  Saksalaiset syövät todella paljon jäätelöä, koska tosiaan joka puolella näkee jäätelötötteröitä ihmisten käsissä! Heitä ei näemme haittaa se ettei vielä ole heinäkuu...eikä meitäkään. ;)




Muutama kevätkuva olkkarista.
Ja mukavaa keskiviikkoa!






Pöydällä ikivanha Kotivinkki, 
vanhoissakin lehdissä aina jotain luettavaa ja kauniita kuvia joita katsella.













tiistai 26. helmikuuta 2019

Ovatko saksalaiset tarkkoja rahasta, nuukia?

Tämä kuuluisa stereotypia, nuukat ja rahastaan tarkat saksalaiset. Mutta ovatko he?

Toki, toki, me kaikki olemme erilaisia. Ei kaikki suomalaiset sauno ja juo ämpäritolkulla kahvia eikä kaikilla ruotsalaisilla ole vaalea hiuskuontalo. ;) Joten se EI VOI olla niin, että kaikki saksalaisetkaan olisivat samanlaisia. Tässä tapauksessa siis luonteeltaan nuukia.

Se mitä olen itse huomannut, vuosien saatossa, on jotain ihan pieniä juttuja. Ei mitään hurjan räikeitä esimerkkejä, mutta kuitenkin sellaisia jotka ovat jääneet muistiini. Esim. saksalainen ostaa mielestäni usein lihatiskillä leikkelettä jonkun kappalemäärän. Pyytävät myyjää laittamaan pakettiin vaikkapa 10 viipaletta. Kun tämä suomalainen pyytää vähintään 200 g, ettei heti lopu, kun kaksi makkaravarasta on niitä ahmimassa. Onko sitten syynä pieni perhe, pieni menekki kotona, rahasta tarkkana oleminen, en tiedä. Mutta olen kiinnittänyt huomiota. Ehkä se on enemmän niin päin, että minun pitäisi ruveta laskemaan meidän leikkelemakkaran kulutusta. Olemaan tarkempi. :)

Vaikka Lidl ja Aldi ovat tunnettuja halvoista hinnoista on niissä kuitenkin hyvä laatu. Mitä itse olen vuosien varrella kokenut ja mitä kaikkea olen sieltä hankkinut. Varsinkin Lidl saa minulta monta pistettä. He-vi osasto on siellä aina tuore ja laadukas sekä hinnat todellakin kohdillaan. Meidänkin kaupungissa on muutama ruokakauppa joissa hinnat ovat Lidliä/Aldia huomattavasti suuremmat, mutta valikoima on kyllä toisenlainen ja siksi niissäkin täytyy käydä. Tai siis itse käyn. Mutta nämä edulliset em. kauppaketjut ovat kyllä paikallisten suosiossa. Mutta siinäkin taas on kaksi puolta, onko suosittu edullisuuden vai ihan kelpo laadukkaan valikoiman ansiosta(?).

Mitä itse olen ymmärtänyt saksalainen käy mahdollisuuksien mukaan eri liikkeissä, jos yhdestä saa halvemmalla sen ja tämän ja siellä toisessa liikkeessä on jotain muuta edullista. Kun taas moni suomalainen valitsee sen automarketin joka alkaa C- tai P-kirjaimella ja monet ostokset tehdään siellä. Toki monelle suomalaiselle se hypersupermarketti on se kaikista lähin ja parhain asiointivaihtoehto. Jokainen valitsee sen itselleen parhaimman. Saksa on iso maa, paljon ihmisiä, ehkä niitä kauppoja löytyy joka niemen notkosta ja ihmisten helppo käydä useammassa kaupassa yhdellä ostoskerralla. Ja tämäkin sitten riippuu ollaanko kaupungissa vai maasedulla. Hmmm, asioilla on aina monta puolta.



Kaksi esimerkkiä tulee vielä mieleeni.

Olimme olleet entisten naapurien luona grillaamassa, koko naapurusto. Jälkikäteen kaikista ostoksista pyydettiin jokaiselta se oma osuus. Sanotaan vaikka, että summa olisi ollut 36,70 € ja annoin 40 €. Siitä tuli iso, isooo haloo, ettei minulle ollut antaa vaihtorahaa. :D Minä en halunnut hiluja takaisin. Koska pidin summaa muutenkin pienenä. Olimme kuitenkin 4-henkinen perhe syönyt ja juonut hyvin koko päivän ja illan aikana. Se, että en saanut 3 € ja 30 senttiä takaisin oli varsin pikkujuttu.

Ja yksi esimerkki vielä.

Meille tuli ensimmäistä kertaa eräs nuori nainen babysitteriksi. Olin tehnyt jotain syötävää ja hankkinut limua ym. babysitterille iltaherkuksi. Kun tämä nuori kuuli, että limut sekä herkut olivat hänelle ja iltaruokaa oli sekä hänelle varattu oli hän eleestä hyvin ihmeissään. Jossain toisessa kodissa hän ei saanut mitään suuhunpantavaa ja häntä oli kehoitettu ottamaan jopa oma vesipullo mukaan...(Todella räikeä esimerkki, mutta tämän nyt olen sattunut kuulemaan.)


----------------------------------------------


Eli omien kokemusteni mukaan en ole ihan sata varma tästä nuukuus-asiasta. Ehkä pitää hioa tuntesarvet herkemmiksi ja katsella ympärille paremmin. ;) Mutta sen minkä olen ehdottomasti noteerannut on se, että saksalainen valitsee mahdollisuuksien mukaan aina paikallista ja kotimaista. Kaduilla näkee hienoja Mersuja ja Audeja ja kaupassa asiakkaat suuntaavat Mielen ja Boschin koneiden ja laitteiden luokse (valmistetaanko kumpaakaan Saksassa, mutta merkki on ainakin täältä!). Se on tietysti aina hyvä asia, että kannatetaan kotimaista.




Oletteko te itse kokeneet, vaikkapa Saksaan suuntautuneilla matkoilla
(tai onko blogiin eksynyt muita 'paikallisia'?), että
täällä näkyisi se kuuluisa yleistys?


Mukavaa tiistaita, aurinko paistaa!!

maanantai 25. helmikuuta 2019

Suklaa-mascarponekakku


Kopioin ohjeen tähän suoraan.
Ohje löytyi Sikke Sumarin blogista, Sikeltä Sinulle



200 g tummaa suklaata (ei alle 70%)
200 g voita
3 munaa
3 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja

Sulata suklaa ja voi vesihauteessa.
Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi.
Lisää jauhot muna-sokerivaahtoon.
Yhdistä jäähtynyt suklaa-voiseos muna-sokeri-juuhoseokseen.

Mascarponetäyte
2 x 250 g mascarponea
2 rkl vaniljasokeria tai uutetta
1 ½ dl tomusokeria
2 kananmunaa

Sekoita kaikki täytteen aineet keskenään



Vuoraa 24-senttinen irtopohjavuoka leivinpaperilla ja voitele se.
Kaada 2/3 suklaataikinasta vuokaan.

Tee leivinpaperista vuoalle hiukan korkeammat reunat, ettei kakkutaikina valahda vuoan reunojen yli, vaan kohoaa kauniisti korkeaksi.

Kaada mascarponetäyte varovasti suklaataikinan päälle, mutta jätä reunoille noin sentin verran suklaataikinaa. Lisää loppu suklaataikina mascarponetäytteen päälle.

Paista kakkua 45 min 180 -asteessa niin kypsäksi, ettei pinta enää hytise, käännä sitten uunin lämpö pois ja jätä kakku uuniin vielä 10-13 minuutiksi.

Kakku on parhaimmillaan vasta seuraavana päivänä, kun se on saanut rauhassa tekeytyä.





Hentoinen pölysokerihuntu on aina kauniin näköinen.



Meidän kakku mahtui hienosti n. 26 cm vuokaan eikä ollut pelkoa, että 
kakkutaikina kuohuisi yli paistaessa. Paistoin kakkua myös ohjetta hieman pidempään, 
eli jokaisen uuni käyttäytyy eri lailla. Se pitää aina muistaa huomioida!

Mutta ehdottomasti, aivan ehdottomasti kokeilemisen arvoinen ja tästä 
tuli vielä niin komeakin, että vieraamme kysyivät, että mistä leipomosta ostin 
tämän. :D Ihan ylpeänä sain kehaista, että kotiuunista tuli suoraan. 
Muhkea kakku ja kerros tomusokeria on aina hyvä kombo. ;)

Maukas kakku, helppo resepti, mascarponetäyte on piste i:n päällä. 

Suosittelen!



sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Pöytä katettuna vieraille




Riviera Maisonin leipäkori on tosi kiva laittaa pöytään, 
kun haluaa hieman juhlavamman kattauksen. 
Ostin tämän muutama vuosi sitten. 







Ruokakaupasta ostetuissa tulppaaneissa on kaunis, syvä violetti sävy.







Pientä alkupalaa.




Nyt varmaan blogini lukijat saavat kuvan, että meillä lappaa vieraita ovista ja ikkunoista ihan koko ajan. Saranat ovat varmaan ihan äärirajoilla. ;) Mutta ei se valitettavasi niin mene. Meillä käy kyllä ja on aina käynyt, varsin usein vieraita. Tykkäämme kutsua ihmisiä meille viettämään aikaa ja grillailemaan tai mitä nyt vain. Lasten syntymäkään ei hidastanut vieraiden kutsumista, ei niitä ystäviä pidä perheen perustamisen jälkeenkään unohtaa. Täällä Saksassa on jo monia sydänystäviä ja sitten on niitä uusia tuttavuuksia kuten nämä vieraat keitä varten pöytä oli tällä kertaa katettu. Mutta kyllä viihdymme ihan nelistäänkin ;) ja niinhän se kuuluukin mennä. Myös lapsille on hyvä opettaa vieraanvaraisuutta ja sellaista, että meille voi aina tuoda ne kaverit. Jos me vanhemmat kutsumme ystäviämme, ovat lasten ystävät aina meille lämpimästi tervetulleita jne. 

---------------------------------------------

Kun odotamme vieraita tai pidämme vaikka lasten kemut katan pöydän aina edellisenä päivänä. Otan kaikki tarjoiluastiat esille, ottimet, lautaset, lusikat ja pannunaluset yms. Etsin kivat servietit kaapin uumenista ja valitsen juomalasit. Otan myös viinilasit esille vaikkei kaikki vieraat edes viiniä, saati mitään alkoholia joisi. Mutta ne on hyvä olla siinä lähellä ettei tarvitse ruveta vieraiden läsnäollessa kiipeilemään ylähyllyille (Meidän skumppalasit ovat niin ylhäällä hyllyllä, että en ilman jakkaraa yllä sinne :D). Meillä on vielä muutama pullo Suomesta roudattua Pommacia jota myös tarjosimme perjantain vieraillemme. Lapsivieraita varten on yleensä aina Capri Sonnea, lasten ykköslempparijuoma. ;)

----------------------------------------------

Mies joutui lähtemään töissä käymään, me lasten kanssa laiskotellaan kotosalla. Jotain pientä olen puuhastellut keittiössä, mutta aika vähän. Ihan pelkkää rentoilua ja teen juontia. Olen myös ihastellut valkoisia tulppaaneja mitkä sain vierailtamme ja syönyt suklaakonvehteja joita myös saimme. Eli aika lucky day, etten sanoisi! (Suklaata kröhöm aamupalaksi kröhöm)

Ettei mene sunnuntai ihan laiskotteluksi pitää
mennä näyttämään jossain vaiheessa nenää kodin ulkopuolellekin.
Pyöräilylenkki voisi olla kiva!


Ihanaa sunnuntaita!


lauantai 23. helmikuuta 2019

Pastasalaatti



Pastasalaattia löytyi lautaselta tällä menneellä viikolla. Helppo 
valmistaa iso annos josta riittää lounaaksi parille päivälle. Tässä 
salaatissa simppelit raaka-aineet ja kastikkeen virkaa toimittivat 
vain öljy ja iso loraus sitruunan mehua. 



Huomenta ja mukavaa launtaita!


Mitä ohjelmassa muuta kuin viikonlopusta nauttimista? :)









keitettyä pastaa
pari purkkia tonnikalaa (esim. oliiviöljyssä)
kurkkua
punaista ja keltaista paprikaa
tuoretta tilliä
sitruunan mehua, öljy, s+p



perjantai 22. helmikuuta 2019

Perjantaina torilla

Tänään olen kipaissut torilla aamusella ostamassa jotain pientä, juustoja ja sellaista. Vaikka ei olisi mitään varsinaista ostettavaa niin torilla on kiva käydä kääntymässä. Viikon mittaan tulee käytyä pikkuostoksilla lähikaupassa tai vaikkapa Lidlissä niin torilta ei tule ostettua niin kamalasti. Ja, kun  lauantaisin tuppaamme tehdä isommat ruokaostokset autolla.

On siellä torilla toki oma tunnelmansa. Paljon puheensorinaa, ehkäpä tuttuja kasvoja ja mahdottomasti hyviä tuoksuja. Yleensä ostan niitä samoja juttuja; juustoa sekä leipää/sämpylöitä. Kesällä tulee ostettua sitten mansikoita ja muita saksalaisia, ihania marjoja. Aiemmin, kun kävin päivittäin saksan kursseilla ei ollut mahdollisuutta käydä aamuisin/aamupäivisin torilla, mutta nyt aikaa on riittämiin. Ehkäpä tästä taas syntyy joka perjantainen tapa.

Fillari pyllyn alle ja kori roikkumaan ohjaustankoon! Eihän siihen paljon muuta tarvita. :)

------------------------------------------------

Meille on tulossa tänään vieraita, ihan uppouusia ihmisiä minulle. Mutta eipä se kovin paljon haittaa, kun olen sosiaalinen ja tulen helposti juttuun erilaisten ihmisten kanssa. Jos jossain olen hyvä (ja itseään saa kehaista! :D), niin se on juuri se ventovieraidenkin ihmisten kanssa toimeen tuleminen. Kai se johtuu vain avoimuudesta ja siitä, että olen kamala hölösuu...;) Toivottavasti tämä hölösuu saa kaiken valmiiksi ennen vieraiden tuloa ja lasten kuskaamista harrastuksiin. Mies on tietenkin ;) töissä siihen viime tippaan asti, joten järjestelyt ovat melkein yksin omaan minun vastuullani. Mutta en toki valita, hölösuun lisäksi olen kova hössöttämään!



Paljon terkkuja sinne,
mukavaa perjantaita sinulle!













tiistai 19. helmikuuta 2019

Kesäkurpitsaa ja salaattia



Sormisuolaa päälle, maun mukaan




salaattisekoitus
kirsikkatomaatteja 
vuohenjuustoa
avokadoa
pinjansiemeniä
pannulla paistettuja kesäkurpitsaviipaleita
oö ja suola+pippuri





Kylläpä nyt on aivastuttanut, nenäliinoja on todella kulunut ja nokka punoittaa. 
Aurinko helottaa ja on mukava pyöräillä asioille ja kauppaan. Olen metsästänyt kaupoista 
niinkin tavallista esinettä kuin yläkerran wc:n uutta poljinroskista! Eli valitettavasti 
ei uutta käsilaukkuja tai kauniita korkoja....heh! Kyllä se roskis vielä tulee vastaan...

Näitä pieniä kodin asioita en mielelläni tilaa netin kautta. Lähialueen kaupoista 
on kyllä löydyttävä kylppärinmatto, roskis tai vaikka sisustustyynyt. Jotain todella 
erikoista ja jotain sellaista jonka tiedän saavani helpommin netin kautta niin tilaan 
sitten sieltä. Tykkään kuitenkin käydä paikan päällä kaupoissa ja hypistellä. 
Ja lahjoja tykkään ostella erään mukavan rouvan pitämästä kodintavaraliikkeestä. 
Siinä on kiva tukea pienyrittäjää ja itse liike on hurjan kaunis ja viihtyisä. 

Toki, mekin olemme kaikenlaista netistä tilanneet, mies itselleen jotain 
kirjoja, lapsille harrastuvälineitä yms. Vaatteita tilaamme todella vähän 
netin kautta. Taas sama, että jos etsii jotain erikoisempaa vaatetta, esim. joku tietty 
juttu mielessä niin sitten on hyvä tsekata nettikauppojen valikoimat.

Mutta nyt kuitenkin vain se poljinroskis...mulla on villit suunnitelmat tälle 
tiistaille! ;)




Tässä hieman salaattia viikonlopulta. Helposti ja nopeasti vihreää lautaselle. 
Lapsille oli tarjolla vielä 'hieman parempia' kananuggetteja, mutta vihreääkin 
piti maistaa! Kaikkea pitää maistaa edes vähän, se on se vanha, kulunut, 
mutta hyvä sääntö. Vaikka eikö niitä lapsia kasvateta ketsupilla? :D




Onkos siellä langoilla hiihtolomailijoita? 
Jos on, niin mukavaa lomaviikkoa!!


maanantai 18. helmikuuta 2019

Kouluruokaa saksalaisittain

Tästä aiheestakin olen varmasti kirjoitellut aiemmin tai ainakin sivunnut aihetta kertoessani saksalaisesta koulusta. Tässä eräänä päivänä lapsilla oli niin 'huvittavan' kuuloinen ruoka koulussa, että päätinpä kirjoittaa rivin pari asiasta.

(En tiedä oliko siinä nyt mitään hirmuhauskaa jonkun mielestä, mutta minä ja esim. äitini kyllä naureskelimme, että ei tällaista kyllä Suomen kouluruokalassa tarjoilla...)



  • Lapset syövät ruoan koululla varsin myöhään eli varsinaisen koulupäivän jälkeen. Taitaa olla noin klo 13. (Lapset jaksavat siihen asti ihan hienosti. Aamulla on syöty aamupala kotosalla ja koulussa ne eväät klo 10.)
  • Ruokailu tapahtuu isohkossa ruokalassa (saks. Mensa) ja tilaa käytetään myös joihinkin iltapäiväkerhojuttuihin, shakkikerho kokoontuu siellä yms.
  • Ruokamaksu on 2,50 €/lapsi/päivä.
  • Maksu veloitetaan tililtäsi aina lukuvuoden alussa eli syksyisin ja tammikuussa.
  • Jos lapsi on sairaana ja ilmoitat koululle ennen klo X, he ilmoittavat eteenpäin keskuskeittiöön. Jos 20 lasta sairaana, eivätkä koulussa syömässä, ruokaa tarvitaan valmistaa paljon vähemmän.
  • Yleensä kaikki ruokailuun osallistuvat lapset mahtuvat yhteen vuoroon. Tosiaan vaikka osallistuisi iltapäiväaktiviteetteihin kouluruokailu ei ole tietenkään pakollinen. Joillakin lapsilla on omat eväät ja ne voi syödä halutessaan siellä Mensan puolella.
  • Joskus jälkiruokana puolikas bansku, omppu tai jopa jätski! Harvemmin jogurttia...
  • Pääruokana voi olla creppi eli lettu ja siihen Nutellaa ja/tai sokeria...(Tätä minä naureskelin! :D Lapset olivat muuten vain hymy suussa, kumma juttu... ;))
  • Sianlihaa koulussa ei tarjoilla ollenkaan
  • Pizzaa löytyy ja se on AINA margarita
  • Kalaa on usein, mutta se on aina kalapuikkoja tai vastaava leivitetty kalapala. Eli ei mitään silakkalaatikoita tai lohisoppia... ;)
  • Linssikeittoa on usein, höyrytettyjä kasviksia, broilerischnitzel, broileribolognese...pienikokoisia sämpylöitä ilmeisesti vain keittopäivinä
  • Reibekuchen/Kartoffelpuffer, on myös yksi lemppari ja sitä on minun mielestäni aika usein. Reibekuchen on eräänlainen perunalettu, todella hyvää ja nautitaan usein omppusoseen kera tai syödään leivän kanssa. Tämä voi olla myös lisukkeena. Mutta varmasti lasten keskuudessa tai koulussa se omppusose on se lempparein!
  • Ruokalan työntekijää saa olla välillä auttamassa (meidän neiti on) ja siitä saa palkaksi kai keksin tai pari.


Maistuvaa maanantaita!

Mitäköhän ne ipanat tällä viikolla syövätkään...

sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Työhuoneessa ja viikonlopun puuhat

Tämä viikonloppu on ollut aurinkoinen! Niin kaunista paistetta aamusta iltaan. Lämpötilat ovat huidelleet pitkälti yli 10 asteessa ja taivas ollut kaunis ja vaaleansininen. Juuri, kun olin avannut suuni perjantaina koulun pihalla ja ystävättären kanssa puhunut kuinka viime vuonna tähän aikaan meidät oli jo kutsuttu vuoden ensimmäisiin bbq-partyihin, saimme kutsun: bbq-partyihin saman perheen luona kuin viime vuonnakin! Ja tämä ystävätär kenen kanssa aiheesta puhuin oli tietysti samoissa kemuissa, yhteisiä tuttujamme kuin ovat. Tästä lähtien pitääkin puhua ääneen lottovoitosta ja ikuisesta auringonpaisteesta sekä huoneensa joka päivä kiltisti siivoavista lapsista...ehkä nekin ääneen lausutut sitten toteutuvat. ;)

Eli viikonloppuna ollut ohjelmassa bbq-synttärikemut ulkosalla (välillä toki piti pistäytyä sisällä) ja meidän neiti ollut elämänsä ekassa yökylässä! Neiti on hyvin itsenäinen ja superreipas, että hän olisi ollut valmis yksin yökyläilemään jo kauan aikaa sitten. Ehkä sitten vasta tässä iässä se on 'se juttu' ja hyvä kaveri pyysi luokseen. Tytärtähän ei tarvinnut kahta kertaa kysellä, oli valmis lähtemään jo siltä istumalta. Nopeasti laukun pakkaus, rullaluistimet messiin ja muu tarvittava. Karateen ensin hikoilemaan veljen kanssa ja sitten kaverille. Pihassa hän ei edes heippaa sanonut, kaverinsa kyllä vilkutteli innoissaan meille autossa istuville. Kaksoisveljellä taitaa olla jo hieman ikävä, kysellyt sisarensa perään jo monta kertaa. :)

Olemme menossa taidenäyttelyyn tänään, siellä on myös jotain ohjelmaa lapsille. Eräs ystävätär jonka lapsetkin tuntevat koulunsa opena kertoi kivasta tapahtumasta ja me olemme sinne sitten menossa. Kunhan se yökyläilijä ensin saapuu...


Muutama kuva tästä ympäristöstä jossa tälläkin hetkellä näpyttelen....



Aurinkoista sunnuntaita!!






Joulutähdessä muutama nuppu.
Laiva ja maskit seinällä ovat matkamuistoja ja 
taitaa tuo kalenterikin olla. Siitä on ajan saatossa hävinnyt 
se pieni magneettikuula jota siirretään päivämäärän mukaan. 
Ei kaikki pikkujutut vaan pysy mukana. ;)









Kartellin Componibili-säilytyskaluste on toiminut 
paikkana askartelu- ym. tavaralle. Luulen, että joku päivä 
päätyy jomman kumman lapsen yöpöydäksi. Tämän tilasimme 
muistaakseni Finnish design shopista reilu vuosi sitten. 

Rottinkikorissa jossa lukee 'magazines' on tällä hetkellä 
miehen ulkoisia kovalevyjä, johtoja yms.





Näitä wc-paperihylsystä tehtyjä lumihiutaleita en vielä raaskinut laittaa pois. 
Tuo suuri maljakko on itse asiassa meidän häälahjamme. :)




perjantai 15. helmikuuta 2019

Nuhanenän perjantai
















Ystävänpäivä oli eilen ja täytyy sanoa, että vaikka jäätävä nuha olikin eilen, oli oikein mukava päivä. Oli hieman erilaista ohjelmaa (siitä voin joskus kertoa enemmän...) ja se vasta hauskaa aina onkin! Hyvä ystäväni oli muutaman tunnin lasteni kanssa, kun minä viiletin menoissani. Minulla oli hänelle vegaanisuklaata, sydänserviettejä sekä kimppu valkoisia ruusuja (yhdistetty ystävänpäivälahja ja "kiitos, että hoidit muksuja" -lahja!) ja hän toi minulle Lindtin Lidor tummasuklaakuulia (niin hyviä, suosittelen lämpimästi ;)). Hän on niitä minulle joskus kotonaan tarjonnut ja kehuin niitä maasta taivaaseen silloin, niin tiesi mitä tuoda. ;) Tämä ystävätär oli ensin siirtynyt vähälihaisesta ruokavaliosta kasvisruokavalioon ja nyt viimeisten kuukausien aikana kokonaan vegaaniksi. Joten vegaanisuklaa on aina hyvä nappivalinta herkuttelijalle. :)

Päätä särki koko aamun (se penteleen nuha...) ja mies vei muksut kouluun. Aamusella en jaksanut edes a:ta sanoa ja makasin vain reporankana. Pikkuhiljaa ibuprofeeni vaikutti ja taas oli kroppa täynnä virtaa, tai ainakin pikkuisen enemmän kuin aiemmin. Aurinko paistaa niin kirkkaalta taivaalta.Tuli otettua pari kevääntuntuista kuvaa olohuoneen puolelta. Kunpa viikonloppuna tämä samanlainen paiste jatkuisi ja nuhakin osaisi siirtyä muualle, että voisimme nauttia reippaasta ulkoilusta. Mies oli viime sunnuntaina, meidän treffipäivän jälkeen kovinkin kipeä, mutta nyt loppuviikosta ollut ihan ok ja jaksanut taas painaa pitkää päivää. Lapsia en ole suukotellut aamuisin (aina ne aamupusut koulun pihalla :)) joten toivotaan, että karatekat ovat säästyneet flunssalta ja pääsevät harkkoihin ym.


Nyt voisi napsaista perjantain kunniaksi suklaapalleron
ja ehkä se veisi tämän nuhankin jonnekin hyyyyvin kauas...

;)

Aurinkoa viikonloppuusi!!



torstai 14. helmikuuta 2019

Ystävänpäivätervehdys













Punaisen tulilatvan ja hyasintin kera toivottelen sinne 
ruutujen toiselle puolelle mukavaa torstaita, ihanaa 
ystävänpäivää ja hyvää loppuviikkoa!

Toivottavasti tämä päivä kuluu osaltasi jonkun läheisen seurassa, 
hyvän ystävän, puolison, lapsien tai vaikkapa ihan parhaan 
työkamun kanssa. :) Kuitenkin jonkun mukavan ja tärkeän tyypin kanssa. ;)


Täällä eräs nuhanenä kirjoittelee! Toivottavasti ei tästä muutu 
ärhäkkäämmäksi. Tämä nuha vielä jotenkin 'menettelee' vaikka 
joku nenäliina-automaatti pitäisikin olla tossa lähellä...


Terkkuja sinne lukijoille! <3 



keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Hampurilaiset



Näitä sämpylöitä teen kyllä ehdottomasti toiste.
Maustekurkut ovat minun paheeni....









Pari päivää sitten hampurilaissämpyläohje ja nyt sitten muutama 
kuva meidän hamppareista! Sisällä uunissa paistettu naudanjauhelihapihvi, 
ketsuppia, jäävuorisalaattia, pihvitomaattia, cheddarsulatejuustoa, 
(maustamaton) majoneesi ja kylkeen muutama minimaustekurkku.

Huomenna ystävänpäivä, onko jotain erikoista tiedossa? :)
Vaikkapa hampurilaisateria rakkaiden kanssa vai makoisat 
kahvit leivoksen kera?



tiistai 12. helmikuuta 2019

Miten ulkosuomainen hankkii Babysitterin?

Kun tosiaan ne sukulaiset ja isovanhemmat asuvat siellä Suomessa, niin mistä vanhemmat taikovat pienille lapsilleen lastenvahdin? Isommat lapset toki viihtyvät sen muutaman tunnin keskenään, mutta kyllä niiden pienempien kanssa täytyy olla haukkana koko ajan. Mutta eihän sitä voi linnottautua kokonaan kotiinkaan, vaan joskus niiden äidin ja isänkin on päästävä jonnekin ihan rauhassa kahden kesken. (Puhumattakaan lääkärikäynnistä joka sattuu sopivasti silloin, kun mies on työmatkalla ja lapset pieniä taaperoita...Nimimerkki: Kokemusta on)

Meidän lapset aloittivat saksaa taitamattomina päiväkodissa 3-vuotiaina. Päiväkodissa työskenteli mukavia, nuoria lastenhoitajiksi opiskelevia. Jotenkin yksi asia johti toiseen ja kysäisimme tekevätkö nuoret opiskelijatytöt myös iltaisin ja viikonloppuisin babysitterkeikkaa. He tekivät ja niin saimme heti tutuista nuorista, tutuista niin meille kuin lapsille (erityisen tärkeää!) sopivat babysitterit lapsillemme. Nuoret tarvitsevat aina sitä ylimääräistä taskurahaa ja heillä oli kaikki tietotaito olla pienten lasten kanssa.

Ehdottomasti suosittelen kysymään päiväkotien kautta. Jos he tekevät hommansa hyvin päiväkodissa niin varmasti hienosti myös siellä kotioloissa. Myös kaverin lasten päiväkodista voi kysäistä, jos omien lasten päiväkodissa ei ole harjoittelijoita.

Koulun loma-aikoihin seurakunnat ja erilaiset urheilu - ym. seurat järjestävät päiväohjelmaa lapsille. Hinnat ovat mielestäni hyvin kohtuullisia, paikkoja rajoitettu määrä, mutta ohjelmaa yleensä näyttää olevan vaikka minkälaista. Vaikka Saksassa vielä onkin paljon kotiäitejä -ja - isiäkin (Hausfrau, Hausmann), tällaiset 'päiväleirit' mahdollistavat kyllä hienosti vanhempien työskentelyn loma-aikoina. Ei kaikilla ole niitä isovanhempia yms. auttamassa. Ennen lomia näitä mainoksia näkee kyllä hyvin vähän joka puolella ja varmasti tavoittaa tällaista palvelua kaipaavat. Lapset ovat saaneet myös koulussa tällaisia esitteitä. Tämäkin asia voi olla sellainen, että löytyy hieman isommista kaupungeista ja nämä päiväleirien hinnat ja ohjelmatarjonta vaihtelevat varmasti paljon eri puolilla Saksaa. (Jos siis ko. palvelua on edes tarjolla loma-aikoina!)

Babysitterin voit myös löytää lukuisten babysittervälitysfirmojen kautta. Niitä on useampi ja niiden kautta voit itsekin tarjoutua palveluun hoitajaksi. Löytyy monta erilaista sivustoa. Uskoisin, että ovat hyvin luotettavia ja taustat tsekataan huolella yms. Itse emme ole KO. palvelua tarvinneet, mutta varmasti tätäkin kautta löytää juuri sen omalle perheelle sopivimman. Ja isommissa kaupungeissa isommat mahdollisuudet, tiedä vaikka kuinka paljon suomalaisia työnhakijoita listoilla...(Mutta tosiaan valitettavasti näistä välitysfirmoista en osaa sen enempää sanoa, eikä ole kokemusta. Pitää kysellä tutuilta, jos heillä omakohtaista kokemusta.)

Täytyy myös sanoa, että itselläni on vielä eräs läheinen ystävä joka mieluusti auttaa lasten kanssa. Hänellä ei edes itsellään ole lapsia, mutta on ollut monet kerrat lasten kanssa niin hänen kotonaan kuin meillä. Ei lasten viihdytykseen tarvita henkilöä jolla olisi hirveästi kokemusta lapsista (siis ei nyt puhuta pikkulapsista vaippoineen ja ruoan syöttämisiin.), vaan sellainen joka jaksaa pelata sitä Monopolia ja Afrikan tähteä pari tuntia. ;)


--------------------------------------------


Mutta siis ehkä ensimmäiseksi
tsekkaisin paikallisten päiväkotien harjoittelijat,
sitten surffailisin netissä babysitterpalvelussa ja
kolmanneksi kyselisin niiltä hyviltä ystäviltä. :)

Muuten tähän loppuun vielä kirjoitan, että meillä
on käynyt myös opettajaksi opiskeleva nuori neitokainen.
Jo oman opiskelunsa kannalta haluaa
mielellään olla tekemisissä lasten kanssa.
Ja hänet löysimme ihan vain tutun kautta,
piti vaan avata suu koulun pihalla ja asia järjestyi
melkein saman tien. ;)


Mukavaa tiistaita (luulin, että on jo keskiviikko!!)
Aurinkoisin terkuin...

maanantai 11. helmikuuta 2019

Hampurilaissämpylät

Kun tekee mieli kotihamppareita niin kantsii myös pyöräyttää itse sämpyt, jos vaan aikaa ruoanlaiton tiimellyksessä on riittävästi. Niin paljon parempia kuin ne kaupan valmiit (olen siis toki itsekin ostanut niitä ). Tietää mitä sämpyissä on ja ovat varmasti tuoreita. Hyvä, iisi resepti ja tästä reseptistä tuli 8 isohkoa sämpyjä, kun käytin vain n. puolet hiivapaketista. Siitä toisesta puolesta pitää leipaista vaikkapa herkullinen peltipulla tmv.





















Ja tässä tämä Myllyn Paras - sivuilta löydetty resepti, Klik!


Sämpyterkuin
-A-
;)

lauantai 9. helmikuuta 2019

Quality time -lauantai

Tänään on vuorossa kahdenkeskistä aikaa, vain minä ja mies. Saamme olla ihan kahden, höpötellä omiamme, syödä ruokamme rauhassa ja nauttia kahdenkeskisestä ajasta. Mies reissaa paljon työnsä puolesta, tekee myös pitkää päivää, joskus myös viikonloppuisin häärii työnsä kimpussa, joten sitä kahdenkeskistä aikaa pitää tosiaan vaalia, ja se aika pitää vaan löytää jostain. Meillä on onnekas tilanne, että meillä on useampi babysitter joiden korvaamattomaan apuun voimme aina tilanteessa kuin tilanteessa tukeutua. He ovat reippaita nuoria jotka tulevat hienosti toimeen lasten kanssa. Ja mikä parasta myös lapset tykkäävät kovasti näistä nuorista neitokaisista. Voisinkin kirjoittaa toiseen postaukseen siitä, että miten olemme löytäneet nämä meidän sitterit, jos vaikkapa joku Saksaan muuttava saa niistä idiksiä.

Nyt kuitenkin rauhallinen iltapäivä kotosalla, olemme käyneet jo kaupassa ja kotia on hieman siivottu edustavampaan kuntoon. Margaritapizzaa pakkasessa muksuille ja babysitterille sekä suklaakeksejä pari pakettia. Nallesipsejäkin löytyy joten enää vaan puuttuu se lautapelikaveri joka tulee iltasella. ;)


Mukavaa launtaita sinne!
Meillä kovin tuulinen sää, välillä satelee.
Näyttää niin hämärältä vaikka on vasta
varhainen iltapäivä. Jospa illalla turvaudumme
sateenvarjoihin...














Tähän suloiseen vilttiin on niin ihana kääriytyä...