keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Pullovesi vs. hanavesi Saksassa

Tämä postausidea oli myös muhinut päässäni hetken. Kävin ennen joululomia ystävän kanssa lounaalla ja tilasin ruokajuomaksi vettä, siis ihan vaan hanavettä. (Pidän niin paljon enemmän sen mausta ja ruokajuomana parhaimpana. En siis edes ajatellut mitä mikäkin maksaa tai, että pääsisin 'halvalla'.) Tarjoilija oli hyvin hämillään ja ilmoitti, että hänen pomonsa ei anna tarjoilla hanavettä (= ihmiset eivät halua maksaa siitä?? En tiedä...) vaan minun olisi valittava pullovesi. Ilmoitin ystävällisesti, että toki maksan lasillisestani, mutta toivoisin saavani sen hanaveden, kun yksinkertaisesti pidän siitä enemmän. Hän lupasi mennä kysymään pomoltaan ja hiukan myöhemmin sain lounaani ja ison Coca Cola - lasillisen täynnä hanavettä.

Täällä päin kuplavettä, vichya/mineraalivettä näkyy kuluvan paljon. Onko sitten vain minun huomioni, mutta mielestäni enemmän kuin Suomessa. Kaupoissa on isot valikoimat erilaisia vesiä ja ihmiset ostavat niitä korikaupalla. Ja esim. päiväkodissa lapsilla oli mahdollisuus valita kuplavettä aamupalan kera tai lounaalla. Ja nyt isompana koulussa sama homma, mineraalivettä ruokajuomana. Meidän muksuille kyllä maistuu vesi hapoilla tai ilman, hanasta tai pullosta.

(Ja, muuten kun astun lääkärini odotustilaan ovat kaupan vesipullot odottamassa lasien kera sivupöydällä ja saa siis ottaa ihan ilmaiseksi.)

Ja tämä ravintola-esimerkki ei ollut edes ensimmäinen. Olen saanut siis hyvin, hyvin usein vettä pullossa, kun olen mielestäni tilannut vain hanavettä. Pitää tietenkin huomioida se, että minun saksan kieleni ei ole täydellinen. Voi olla, että tarjoilijat ovat ymmärtäneet minut joskus väärin. Yritän sopertaa, että ei pulloa minulle ihan vaan Leitungswasser...

Ainakin meillä päin hanavesi on ihan 'laadukasta', ja en siis ole ainoa ;) joka sitä juo, mutta tunnen myös monia jotka eivät juo sitä lainkaan ja keittävät kahvinkin pulloveteen. Mutta toki tapoja on monia, eikä siinä tietysti mitään. Ja nämä ovat niitä kuuluisia makuasioita. :)

Ja en sitten osaa sanoa, liittyykö pulloveden valinta siihen, että vesi ei ole aina ollut niin laadukasta joka paikassa vai koetaanko se paremmaksi terveydelle. En tiedä, mutta kuten sanoin jo aiemmin nämä ovat minun huomioitani täältä meiltä päin ja jopa vesi jakaa ihmiset kahtia. ;) Jotkut tykkää kuplista ja pullovesistä ja jotkut ei. Ehkä tätäkin aihetta olisi voinut 'tutkailla' monesta suunnasta :D, mutta ehkä tässä tuli selväksi nämä minun huomioni.

Ja nyt tulikin kamala jano! ;)


P.s. Muuten, meidän lemppariravintolassa saan lasillisen hanavettä nenäni eteen ennen kuin olen edes pyllyäni laittanut istuimeen. ;) Niin hyvin tuntevat minut monien käyntieni jälkeen!

tiistai 28. tammikuuta 2020

Banaani-suklaamuffinsit









Ja taas resepti mihin niitä tummia banaaneja voi kuluttaa... 



2 kananmunaa
2 dl sokeria
100 g voita
1 dl (täys)maitoa
3 dl jauhoja (minulla oli 2 dl vehnäjauhoja 
ja 1 dl maissijauhoja)
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 rkl kaakaojauhetta
2 tummaa banaania
suklaahippuja maun mukaan

Sulata voi ja sekoita kuivat aineet keskenään. 
Vaahdota kananmunat ja sokeri.
Lisää sekaan voi sekä maito.
Lisää kuivat ainekset ja lopuksi 
banaanisose sekä suklaa.

Paista 200 asteessa, n. 12 min.





Nämä turkoosit Teema-mukit ovat niin kivan pirtsakat, tykkään kovasti. 
Tulee keväinen kattaus, kun laittaa nämä pöytään. 

maanantai 27. tammikuuta 2020

Flunssaista porukkaa












Sunnuntain suunnitelmat menivät uusiksi. Toinen lapsista oli hiukan flunssainen ja sen johdosta peruutimme ravintolavarauksen. Mittasimme myöhemmin oliko hänellä kuumetta ja oli jonkun verran. Se oli sitten sillä selvä, että jäisi kotiin lepäämään maanantaina. Toisella lapsista ääni on käheänä ja yskittää, mutta oli kuitenkin reippaana koulussa. Eihän pikkuköhästä tarvitse toki kotiin välttämättä jäädä, riippuu niin lapsesta ja miltä tuntuu. Lapsi osaa kyllä tämän ikäisenä itse sanoa ne omat 
fiilikset ja kuinka hyvin jaksaa pitkän koulupäivän.


------------------------------------ 


Ostin Lidlistä kivan narsissiasetelman ja vein sen makkariin. Tuli otettua parit kuvat ja kuvissa vilahtaa meidän soutulaite joka on miehen lemppari. Käyttää sitä oikeasti ahkerasti ja tykkää kovasti. Meillä oli aiemmassa kodissa myös kuntopyörä, mutta mies halusi luopua siitä. Me kysyimme silloin muuttoporukalta, että kuka heistä haluaisi ottaa sen mukaansa. Ja myöhemmin yksi muuttomies haki sen itselleen. :) Emme siis ottaneet siitä mitään rahaa, vaikka olikin suht uusi ja hyvä merkkikin. Pitää laittaa hyvä kiertämään ja mies tuli pyörästä niin iloiseksi. Ja minä tulin iloiseksi siitä, että saimme sen nurkista pyörimästä. :)


---------------------------------------------


Tuossa ikkunan läheisyydessä voisi olla joku kiva, pieni pöytä kukille ja viherkasveille. Tai pieni hyllykkö jossa muutama kirja ja pino lehtiä illan lukuhetkiä varten ja sitten päällä ne kukkaruukut. Pitää vielä suunnitella, koska asia tuli mieleeni juuri nyt, kun näin nämä kuvat! :D Siis hyvin hyvin extemporeidea!


Moikka moi maanantai-iltaan!!







perjantai 24. tammikuuta 2020

Perjantaiterkkuja just sulle!

Miten sulla viikko vierähti? Oliko kiirettä töissä, koulussa, kotona? Vai ihan suht lungi meininki koko viikon. :) Mutta oli miten oli, toivottavasti nyt viikonloppuna voi ottaa rennosti ja levätä niin paljon kuin haluaa. Viime viikonloppuna nukuin niin lauantai- kuin sunnuntainaamuna pitkään ja niin aion tehdä myös tänä viikonloppuna. Mitään ei ole kalenterissa viikonlopun kohdalla ja se on ihan hyvä se.

Tällä viikolla tuli taas hiukan urheiltua sekä ilmoittauduttua kahdelle uudelle kurssille. Jännittävää! Siis ne uudet kurssit, ei se urheilu, heh. ;) Parin viikon päästä minulla on eräs tapaaminen koskien itseäni ja jotain mikä täyttäisi ehkä minun arkipäiviäni....Mutta kirjoittelen sitten, jos on jotain mitä kirjoittaa. En nyt maalaa piruja seinille, niin kuin suomalainen sanonta taitaa sanoa...

Lapset ovat selvästi jo kevätfiiliksissä, kun toinen muksuista haaveili jo piknikistä puistossa. Hah, siihen on vielä hetki aikaa. Nyt vielä vedetään lämmintä myssyä syvemmälle päähän, solmitaan huivi kaulaan ja nautitaan ulkoilusta muuten, ilman eväitä...Sataa, paistaa tai jotain siltä väliä. Oikein mukavaa viikonloppua just sulle! ❤















keskiviikko 22. tammikuuta 2020

Reissuaatoksia

Näillä näkymin meillä on pientä reissua tiedossa niin pääsiäisenä kuin kesälomalla. Siis olemme tulossa Suomeen kuten joka kesä isovanhempia ja tuttuja moikkaamaan, mutta siis aikeissa on tehdä myös reissu muualle. Eikö se matkojen suunnittelu ole jo osa matkaa, tulee fiilisteltyä vaikka lähtöön olisi vielä aikaa monta kuukautta.

Kyllä täytyy sanoa, että Saksassa on se myös se hyvä puoli, että monet Keski-Euroopan maat ovat 'niin lähellä'. Toki riippuu siitä missä päin Saksaa asut, etelässä vai pohjoisessa jne. Mutta kuitenkin tuntuu, että kaikki on käden ulottuvilla.

Lueskelen usein Aldin tai Lidlin matkaesitteitä. (Niillä siis omat matkatoimistot ja voi olla että muillakin kauppaketjuilla on omansa... Pitääkin ottaa selvää.) Heillä on varsin edullisia matkoja mm. bussilla kulkien tai vain edullisia hotelliöitä jossakin päin Eurooppaa. Emme ole kyllä koskaan näiden matkatoimistojen kautta varanneet mitään, mutta uskoisin, että ovat hyvinkin suosittuja kun itse kauppaketjutkin ovat niin laajalle levinneitä.

Niin ja toki ei pidä unohtaa matkustamista Saksan rajojen sisäpuolella. Voi hyvänen aika, onhan sitä nähtävää täälläkin, niin paljon. Alpit, hiihtokeskukset, linnat ja keskiaikaiset kaupungit, pikkukylät sekä suuremmat miljoonakaupungit jne. Taidetta, historiaa, kulttuuria, urheilua, ostosmatkoja...

Mutta nyt on ihan kiva olla kotosalla! Vastahan oli joululoma. Vielä ei kroppa kaipaa lepoa tai mieli uusia ympyröitä. Toki matkojen buukkaus tulee aloiteltua hyvissä ajoin ja ehkä se fiilistely...vai mitä?



P.s. Olen kuullut, että Mallorcan saarta kutsutaan leikkimielisesti Saksan 17.  osavaltioksi (Bundesland). :D Vuosittain saarelle matkustaa suuren saksalaisen kaupungin verran ihmisiä. Sitä en siis osaa sanoa, että miksi juuri tämä saari, mutta ehkä sinne on jo vuosikausia tehty paljon pakettimatkoja. Ja varmasti ei ole huono vaihtoehto yhdeksi ylimääräiseksi osavaltioksi... ;)

tiistai 21. tammikuuta 2020

Wilhelmiina-keksejä ja kurssikamuja

Ilmoittauduin viime syksynä kerran viikossa kokoontuvalle kurssille. Nyt on tämä kurssikin saatu jo päätökseen ja uusia odotellessa... Opin tuntemaan oikein kiinnostavia ihmisiä, kaikki uusia tuttavuuksia ja meillä oli joka kerta hauskoja keskusteluita ja paljon. :) Kun kurssi oli päättymässä meidän ryhmämme ope ehdotti, että tapaisimme vielä yhden ylimäääräisen kerran vaikkapa ravintolassa tai kahvilassa. Mutta eräs pariskunta halusi sitten välttämättä kutsua meidät mieluummin heidän kotiinsa. Hyvin ystävällinen tarjous ja mehän tietenkin menimme ja kiitimme kutsusta.

Ja toki aina tulee avattua suu ja kysyttyä, että voisikohan sitä tuoda jotain tullessaan. Kun minulle ehdotettiin, että toisin kahvin kaveriksi keksejä oivallisin heti, että olisi tilaisuus leipaista wilhelmiinoja joita olin halunnut tehdä jo tovin. Wilhelmiinat ovat kyllä niin luvattoman hyviä! Eikä ole monimutkainen resepti tmv. Eli siitä vaan leipomaan. ;)



Iso kasa wilhelmiinoja lähti mukaan ja yhden keksin toin mukanani kotiin... ;)














Resepti on Kinuskikissan,
Resepti täältä KLIK!



200 g voita
2 dl sokeria 
(tai itse olen laittanut 1 dl tavallista sokeria 
ja 1 dl fariinisokeria)
2 rkl siirappia
1 kpl kananmunan keltuainen
5 dl vehnäjauhoja
1 rkl vaniljasokeria
2 tl soodaa


Vatkaa huoneenlämpöinen voi, sokeri ja siirappi kuohkeaksi vaahdoksi. 
Sekoita joukkoon keltuainen.
Lisää keskenään sekoitetut kuiva-aineet ja sekoita 
nopeasti murumaiseksi taikinaksi.

Muotoile taikinasta leivinpaperoidulle pellille tankoja (halkaisijaltaan n. 2 cm). 
Jätä tankojen väliin reilusti (10 cm) leviämisvaraa. 
Taikinasta tulee 3-4 tankoa yhdelle pellille.

Paista 175 asteessa 15-20 min.

Leikkaa tangot paloiksi lämpiminä. 
Anna keksien jäähtyä kunnolla.




maanantai 20. tammikuuta 2020

Viikonlopun touhut ja naisten illallinen

Viikonloppu meni kyllä ihan hujauksessa, tai ainakin minusta tuntuu siltä. Oli aika paljon tekemistä ja tuli käytyä vähän siellä sun täällä. Teimme sekä lauantaina, että sunnuntaina retken toiseen kaupunkiin, hieman kauemmas ja oli oikein mukavaa laatuaikaa perheen kesken. Tai eikö se ole aina laatuaikaa, kun saa olla yhdessä sinulle tärkeiden ihmisten kanssa? Näin uskoisin. ;)

Sunnuntaina treffasin ison naisporukan kanssa. Olemme puurtaneet yhdessä läpi pitkän saksan kurssin ja nyt taas pitkästä aikaa kokoonnuimme yhteen. Oli oikein mukava laittaa mekko päälle ja vähän punaa huuleen ja rientää ulos hieman laittautuneena. Lapset ja mies kävivät hakemassa myös ruokaa ja nauttivat kolmestaan kotona, kun allekirjoittanut nautti ravintolan antimista. Ravintola oli aivan täysi ja paikka on kyllä aina suosittu päivään tai kellonaikaan katsomatta. Ravintolassa oli aika lämmin ja minä hölmöläinen olin pukenut ylleni villasekoitemekkoni. :D Kaksi meidän porukan naisista ovat vielä viimeisillään raskaana, hekin sanoivat aivan samaa. Mutta kuumaa tai ei, nautimme kyllä olostamme! Minun omaa syytäni, kun olin pukeutunut kuin napajäätikköretkelle. ;) Vatsa tuli täyteen ja kaikki maistui oikein hyvin. En ole koskaan elämässäni ollut tipattomalla (juon muutenkin aika harvoin), mutta tänä vuonna olemme mieheni kanssa, ihkaekaa kertaa. Yritin siinä nyt sitten selittää kanssaruokailjoille, että mikä tämä tipaton tammikuu oikein on ja miksei valkku maistu. :D

Toivottavasti tälläkin viikolla päästään paljon pyöräilemään. Viime viikolla pyöräilin joka päivä ja vielä useampaan otteeseen päivittäin. Tuntui tosi hyvältä! Kun vaan on kunnolla päällä, niin viima ei haittaa yhtään mitään. Lapsetkin ovat oppineet, että pikkumatkoja varten me ei autoa tarvita, kun löytyy terveet jalat sekä fillarit autotallista.

Kuntosalillakin olen viihtynyt 3 kertaa viikossa ja tällaiselle tavisliikkujalle ollut sopiva määrä. Pitää tehdä just sen verran, kun itsestään tuntuu hyvältä. Eikö niin? Muistetaan, että se pieni ulkoiluhetkikin on aina tosi virkistävä. :)



Loppuun pari räpsyä kuvitukseksi & mukavaa uutta viikkoa sinullekin. ❤












Lautapeli pöydällä odottamassa matsia.




Tytär haki keksit pöydälle. ;)







P.s. Pari reseptiä on tulossa blogiin, herkuista joita tein menneellä viikolla. :)

torstai 16. tammikuuta 2020

Kasvis-couscouswrapit




Maissitortilloja
Couscousta
Paprikaa ja tomaattia
Salaattisekoitusta
Mausteita maun mukaan
Paprikalla maustettua rahkavalmistetta

(En tiedä myydäänkö tätä vm. tuotetta ^ Suomessa, mutta se käy hyvin vaikka dipiksi tai vaikka leivän päälle jne.) 

Sen asemasta voi käyttää vaikkapa paprikatuorejuustoa!



Keitä 1 dl vettä ja kaada 
couscousin (1 dl) päälle. 
Anna olla 5 min. 
(Tai vaihtoehtoisesti käytä kasvislientä.) 

Pilko paprika ja tomaatit. 
Lisää pilkotut paprikat ja tomaatit couscousin sekaan ja mausta miten haluat. 

(Paprika)levitettä tortillan päälle, ja ihan reilusti vaan :) sekä paljon salaattisekoitusta. Couscous-sekoitusta päälle ja tortillat
tiukiksi rulliksi ja jääkaappiin hetkeksi 'tekeytymään'. 

Meillä oli myös avokadoa, mutta en lisännyt sitä wrapin väliin vaan söin muuten vaan. :) 


Joskus ostan (kasvis)wrapin leipomosta, kun tekee mieli mieluummin jotain ruokaisampaa kuin makeaa leivonnaista. (Hah, harvoin käy näin!). Ja ruokakaupasta ostin kerran niin hyviä kasviswrappeja, mutta en löytänyt niitä toista kertaa. Harmi! Näitä minun tekeleitäni mies otti töihin evääksi. 

Herkullista torstaita! 


keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Mississipin mutakakku



















Olen saanut yllä olevan leivontakirjan lahjaksi itse Joulupukilta. ;) Kun mietin mitä voisimme tarjota brunssivieraillemme ns. jälkiruoaksi otin heti käteeni tämän uusimman kirjan. 

(Ja, jos ihan tarkkoja ollaan niin tämä on minun toinen kirjani... Muistelisin, että sain samaisen leivontaopuksen parisen vuotta sitten. Ajattelin antaa sen toisen äidilleni. On ihan yhtä hyvässä kunnossa kuin tämä uusi. :))


Halusin kokeilla jotain uutta reseptiä ja suhteellisen helppoa. Tämä olikin hyvä 
valinta ja tytärkin osasi auttaa hienosti. Taisin pilkkoa pekaanipähkinät valmiiksi, mutta muuten  hommassa ei paljon apua tarvittu. 

Ja se maku....voi hyvänen aika miten tulikin hyvää (vaikka itse sanonkin)! Paras mutakakku mitä olen koskaan syönyt. Pekaanit antavat niin ihanan rapsakkuuden niin pohjaan kuin täytteeseen ja kakun maku paranee vain vanhetessaan...Tai öööö, eihän tällainen kakku kyllä kerkiä jääkaapissa kauaa majailla. ;)



Jos valokuvasta ei saa mitään selvää niin kirjoitan ohjeen vielä tähän alas.


pohja

140 g digestivekeksejä
85 g pekaanipähkinöitä murskattuna
1 rkl fariinisokeria
0,5 tl kanelia
85 g voisulaa


täyte

225 g voita/margariinia
175 g tummaa suklaata
1,25 dl vaaleaa siirappia
4 isoa kananmunaa
85 g pekaanipähkinä murskattuna



Esilämmitä uuni 180 asteeseen ja voitele irtopohjavuoka (~23 cm)
Murskaa keksit sekä pähkinät monitoimikoneessa, lisää 
joukkoon sokeri ja kaneli.
Lisää voisula.

Painele pohja vuokaan ja hieman reunoille.
Laita hetkeksi jääkaappiin.

Sulata voi, suklaa ja siirappi kattilassa miedolla 
lämmöllä, koko ajan sekoittaen.
Anna jäähtyä ja vatkaa sekaan kananmunat 
ja lisää lopuksi pähkinämurska.

Paista n. 30 min, tai kunnes kakku saanut väriä.
Anna jäähtyä.




tiistai 14. tammikuuta 2020

Erilaisia palvelukokemuksia Saksassa

Oli niin hauska, mieleenpainuva kokemus tässä eräs päivä, että päätin kirjoittaa hieman ylös erilaisista kokemuksista. Ja eikö olekin hyvä, että muistaa mieluummin ne hauskat kuin ikävät... (Ja aina pitää kiittää kivasta palvelusta!)


  • Huomasin, että toisen muksun fillarin valo ei toiminut. En ole polkupyörän korjaaja joten liikkeeseen se piti tietty viedä. Mies ei pyytänyt maksua vaan ainoastaan pientä maksua kahvikassaan. 
  • Kun jätän jumppakassini lähikaupassa kassan luo (olen siis usein pyörällä liikenteessä, enkä tohdi jättää tangolle roikkumaan) kassamyyjä oikein varmistaa, että olen piilottanut kassini hyvin kassan taakse turvaan.
  • Olimme pizzeriassa pari kesää sitten ja tyttärellä oli omia tavaroita mukana mm. juomapullo. Myöhemmin kaupungilla joku kopautti olkapäätäni takaapäin ja se oli ravintolan omistaja joka tunnisti meidät ja kertoi huolestuneena kuinka meidän tyttären pullo oli jäänyt ravintolaan.
  • Eräässä toisessa ravintolassa omistajamies halusi kertoa minulle kotimaastaan, tarjoili teetä ilmaiseksi ja on antanut pari kertaa lapsille jotain herkkuja. Niin symppistä!
  • Olimme isohkossa miesten vaateliikkeessä, kun miesmyyjä hätäili, ettei lapsille ole antaa mitään herkkuja. Kiiruhti takahuoneeseen ja haki varmaan omista eväistään ;) lapsille keksejä.
  • Eräässä toisessa pizzeriassa meidän pizzat pakattiin puisten alustojen päälle ja foliota tiukasti ympärille. Heillä oli siis kuljetuslaatikot loppu. :) He myös ilmoittivat, että ei ole mitään kiirusta koska palauttaisimme ne alustat. Veimme ne toki jo seuraavana päivänä koska niiden päältä asiakkaat syövät pizzansa. :D

Voi näitä voisi kirjoitella vaikka kuinka ja paljon! :) Tällaisen postauksen kirjoittamisen jälkeen taas muistaa sen, että täällä on oikein, oikein mukava asua. Vaikka joskus toki se Suomi-ikävä nostaa päätään... ;) 

Pitää kyllä muistaa aina jokaisen positiivisen asiakaspalvelukokemuksen jälkeen kiittää kovasti. Tai näin kyllä teenkin, mutta silti hyvä muistutus. Ei saisi jäädä vellomaan niin ikäviin kokemuksiin, vaikka kuinka se olisi varsin helppoa...


Tuuliset & sateiset tiistaiterkut!
Huomenna voisin laittaa blogiin sen kakkureseptin. :p

sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Brunssi sunnuntaina ystävien kanssa

Sain loppuviikosta idean kutsua muutamia ystäviä meille brunssille. En siis jättänyt yhtään viime tinkaan kutsun kanssa, heh. Joulut ja uudet vuodet oli jo juhlittu ja oli tosi kiva vaihtaa kuulumisia pöydän ääressä. Mietimme miehen kanssa sopivan kokoisen porukan ihmisiä ja oli oikein mukavat muutama tunti yhdessä. Hauska startti päivään!

Lisään toiseen postauksen ohjeen kakusta jonka leipaisin brunssille (siitä tuli niin maukas!). Mutta nyt muutamia kuvia brunssipöydästä. Mukavaa loppuiltaa!






Muumit toki pöydässä...
On minulla muitakin mukeja, miten ihmeessä vain nämä pääsevät
käyttöön. ;)





Paikalliselta tilalta kananmunia, Suomesta roudattuja hapankorppuja 
ja ruissipsejä, erilaisia sämpylöitä, tuorejuustoa, juustoa ja leikkeleitä, 
hedelmäsalaattia, rypäleitä, appelsiinilohkoja, jogurttia...







perjantai 10. tammikuuta 2020

Ohrapuurosämpylät (eivät kauniita, mutta hyviä)

Heipä hei!

Meillä jäi viikolla ohrapuuroa kattilan pohjalle ja mitäänhän ei saa heittää biojätteeseen tietenkään joten teinpä puuronlopusta sämpylöitä. Ja nyt voin sanoa ihan suoraan valehtelematta, että olivat ekat puurosämpylät ikinä, mutta eivät viimeiset! Linkkaan ohjeen jota käytin pohjana, mutta nämä minun tekeleeni olivat kyllä hieman erilaiset, kuin ohjeessa. Eivätkä kyllä hirveän kauniitakaan. :)

Mutta kuitenkin,
ehdottomasti kannattaa hyödyntää puuron jämät!

(Jauhoton taikina -blogi, KLIK!)




OIKEIN ihanaa viikonloppua


n. 3 dl ohrapuuroa
0,5 l kädenlämpöistä vettä
pussillinen kuivahiivaa
2 rkl siirappia
suolaa maun mukaan, n. pari tl
2 rkl rypsiöljyä
vehnä- ja ruisjauhoja niin paljon,
että taikina jää hieman löysähköksi


Lisää kädenlämpöinen vesi puuron joukkoon ja sekoita.
Lisää muut aineet ja vaivaa taikina ja.
jätä kohoamaan liinan alle. Paista
sämpylöitä 200 asteisessa uunissa n. 20 min.




















keskiviikko 8. tammikuuta 2020

Illan hämyssä

Tänään olemme heränneet vesisateeseen. Koko yön satoi ja myrsky kuulosti aika hurjalta. Onneksi miehellä oli herätys puhelimessa nimittäin minulla ei ollut! :D Heräsin tasan klo 7 ja mies jo ihmettelikin, että mikä minua nukutti niin kovasti. Toki olisin koisanut ihan tyytyväisenä vaikka aamupäivään asti... ;)

Muutama vuosi sitten on nimittäin käynyt niin, että olin unohtanut laittaa herätyksen päälle ja mies oli tietenkin silloin reissussa. Muistan sen tunteen, kun heräsin ihan yht'äkkiä varttia vaille kahdeksan. Vai oliko se 7.40. :D Kuitenkin, koulu alkoi tasan klo 8. Mutta luojan kiitos asuimme silloin lähellä koulua. (Ja lapsilla on reput aina aamulla valmiina, samoin kouluvaatteet.) Muistan kiljuneeni kurkku suorana. Ja muistelisin antaneeni lapsille yhdet banaanit kouraan ja toiset pakkasin nopeasti reppuun. Kävelimme reippaasti koululle, tukat ja hampaat harjaamatta, niitä banskuja pureskellen... Mutta ei kuulkaas myöhästytty!! :D (Olen sellainen ihminen, että aina joka tilanteessa pyrin lähtemään ajoissa ja harvoin myöhästyn mistään. Mies aina nauraa, että meidän perhe on aina joka paikassa ensimmäisenä. Olkoot vaikka jotkut kutsut niin meidän perhe on ekana juhlimassa! :D)




Miten ihmeessä tämä postaus lähti näin rönsyilemään... Mutta anyway, harmaa, sateinen päivä ollut aamusta asti. Tänään aamulla hieman kuntosalia ja keskipäivällä lounas miehen kanssa, kaupassa käynti ja vaatekaupasta pojalle yhtä kokoa isommat farkut. Huomenna pitäisi viedä auto korjaamoon, pitkä halkeama tuulilasissa. Pikkujuttuja, aina voi korjauttaa/ tuulilasin vaihtaa. Kunpa loppuviikosta ei sataisi niin voisi hypätä fillarin satulaan!


Parit hämyiset kuvat tähän loppuun.
Mukavaa loppuiltaa.







Taustalla amaryllis jonka nuppu ei ole vielä auennut. Toinenkin amaryllis löytyy, mutta se onkin kasvannut vain vartta. :)












 Nämä Pirkan tuoksukynttilät ovat niin kauniita. <3


maanantai 6. tammikuuta 2020

Leppoisaa loppiaista!

Nyt ihan pienet loppiaisterkut tähän väliin. Päätä nimittäin jomottaa inhottavasti ja olen touhottanut tänään kaikenlaista. Mutta piti tulla sanomaan heipat tänne blogiin ja ilmoittamaan, että lomailut on ohi ja nyt alkaa taas blogin arki postauksineen. :)


Kuvissa ihana Pentikin vahapintainen kaitaliina joka pääsi antamaan väriä heti olkkarin lasipöydälle. Jotain muutakin pientä tarttui Suomesta mukaan....mutta niistä sitten joskus toiste! :) Oikein ihanaa loppiaista, vapaapäivää sekä uutta alkanutta viikkoa.







Ja vuoden ekat tulppaanit!!!!!












perjantai 3. tammikuuta 2020

Vuosi 2019 pikakelauksella

Vuosi 2019 meni ihan oikeasti pikakelauksella! Tai siltä ainakin tuntuu, että vasta olimme pääsiäislomalla tai hetki sitten grillailimme parvekkeella helteessä. En tiedä, kai se tuntuu joka vuosi sellaiselta. Vaikka toisaalta tuntuu, että ne tahmeat maanantait kestävät ikuisesti...

Viime vuoteen ei mahtunut päivittäistä saksan kurssia joka on muutamana muuna vuotena ollut yksi tärkeimmistä vuoden jutuista. (Sanotaanko, että itsensä kehittämisen kannalta nyt ainakin. :)) Mutta ilmoittauduin kyllä parille muulle kurssille ja ehkä tänä vuonna jatketaan taas. Harrastukset ja varsinkin uudet sellaiset, on aina kiva asia!

Mutta vuoden suurin juttu oli ehdottomasti lasten Grundschulen päättyminen ja uuteen kouluun haku ja sen aloittaminen. Oli kyllä kova pala käydä koulun pihalla sen vihoviimeisen kerran. Ei siis pelkästään lapsille, mutta myös allekirjoittaneelle... Olenhan maininnut useammin kuin kerran, että olen herkkis. Koulun päättyminen sai siis roskan silmääni. ;)

Sitä funtsii pienessä mielessä menneitä vuosia ja kaikkea mitä lapset ovat koulussa oppineet sekä kokeneet. On uusia ystäviä, kivoja opettajia ja kaikkea hauskaa. Toki ei se 4 vuotta pelkkää päivänpaistettakaan ollut, kun mekin jouduimme selvittämään kiusaamisasioita ja saimme olla, muutaman kerran suru puserossa, kun omaa lasta oli kiusattu. Mutta yleisesti ottaen kouluvuodet menivät ihan hyvin ja lapset saivat mukavia, uusia ystäviä yms.

Toki uudessa koulussa aloittaminenkin voi olla hyvin stressaavaa aikaa ja minä jännitin koulun alkua aivan varmasti enemmän kuin lapset. Uusi, isompi koulu on ollut kyllä jänskä paikka lapsille! Opettajista ja oppitunneista, uusista kouluaineista ovat pitäneet kovastikin. Mutta onhan tässä uudessakin koulussa ollut ikäviä kiusaajalapsia... Toivottavasti tämä lukuvuosi alkaa kuitenkin niin, että ketään ei kiusata tai jätetä ulkopuolelle. Voin vaan toivoa ja kädet ristissä rukoilla...

---------------

Vuonna 2019 ei ehkä tullut osallistuttua pitkille saksan kursseille, mutta huomasin kyllä itseluottamuksen kasvaneen saksan puhumisessa. Tuli hoidettua, jos jonkinlaista asiaa pelkällä saksalla ja siitä olen ylpeä. Enemmän ja enemmän osaan myös olla välittämättä muiden sanomisista, se nimittäin on ollut aina ennen minulle hyvin vaikeaa. (Herkkis, kun olen..) Mutta mielestäni osaan pitää nykyään enemmän puoliani. Olen mitä olen ja, jos se ei jollekulle riitä, niin tschüss vaan!

---------------

Viime vuoteen osui myös Espanjan reissu sekä tietysti matkustimme Suomeen ja vielä elokuussa viehättävään Kööpenhaminaan. Niin ja olimmehan me lasten kanssa vielä syksylläkin Suomessa. Eli pienet reissut kuuluvat aina asiaan. Kyllä tänäkin vuonna on muutakin reissua edessä kuin vuosittainen Suomi-loma. :D Ja eihän meitä vaan saa pois Suomesta!




Se mitä tämä vuosi, 2020 tuo tullessaan ei ehkä tiedä kukaan... Mutta toivottavasti jotain hauskaa sekä seikkailuita... Mutta myös sitä tasaista arkea sekä tahmaisia maanantaipäiviä jotka tuntuvat kestävän loputtomiin. ;)

Ensi viikolla alkaa taas
lasten koulutaival. Ehkä
muksuista se on tylsää,
mutta mulle passaa se
ihan hyvin. ;) Hauskaa
viikonloppua kaikille! <3