tiistai 26. kesäkuuta 2018

Pientä herkkua iltaan





Salaattia & juustoja






Tämä Iittalan Verna-sarjan karahvi on lahja vuosien takaa.




Joskus ei mielikuvitus lennä tai ei ole aikaa, mutta olisi kiva laittaa pöytään jotain pikkupurtavaa 
helposti. Meidän tapauksessa se on aina juustoja, keksejä ja jotakin tykötarpeita. Tai sitten se salaatti. Olette varmaan jo huomanneet, että väsäilen salaatteja usein. Ja älkää huolestuko, suklaan ahkeralla syönnillä pidetään yllä tasapainoa, hehheh. Ollaan molemmat mieheni kanssa (lapsista toki puhumattaakaan...;)) kyllä sellaisia suklaahiiriä (mies rakastaa myös viinikumeja), että on ihan hyvä välillä syödä sitä salaattiakin ja jotain vihertävää...Enkä nyt puhu vihreistä kuulista!

Lidlissä oli ainakin vielä viime viikolla Espanja-viikot ja tuli ostettua Serranon kinkkua sekä Manchego-juustoa. Minusta on ollut aina tosi kiva ostaa tuotteita Lidlistä erityisesti näiltä teemaviikoilta, vaikka toki muutenkin käyn siellä ostoksilla. On kyllä yksi suosituimmista kaupoista meidänkin kylällä. Kai se on niin kompakti ja hyvä valikoima kuitenkin kaikkea perustarviketta. 

Täällä ei olla vielä lomatunnelmissa, mutta pian meillekin lomailut koittaa ja laitetaan lomamoodi täysillä päälle! Arskat silmille ja unohdetaan hetkeksi kotona odottavat työt!

Nyt ollut taas vaikeaa uuttaa kielioppia tunneilla, että ihan innolla odotan pientä breikkiä opiskeluista. Onhan se ollut valtavan hauskaa, mutta pienet, harmaat aivosolut tarvitsevat joskus lepoakin.

;)


Herkutteluterkuin!




perjantai 22. kesäkuuta 2018

Leivontapuuhissa






Meillä ei täällä valitettavasti juhannusta juhlita ja, kun Saksassa (ehkä jossakin päin, mutta ei meillä täällä) se ei ole mikään 'juttu' niin itsekin vuosi toisensa jälkeen miltei unohdan koko asian. Kun Facebookissa näkee kaverien toivotukset ja kokkokuvat niin herään taas todellisuuteen. ;) Olihan meillä Suomessa asuessa mukavia juhannusjuhlia ystävien kanssa. Ennen lapsia järjestimme suuria puutarhajuhlia ja kavereita oli yökylässä koko juhannuksen. Sauna oli lämpimänä melkein koko ajan ja paljon, paaaljon ruokaa tietenkin. En muista mitkä juhlat ne olivat, mutta kävimme ostamassa käytettynä parisängyn takkahuoneeseen jotta oli enemmän nukkumapaikkoja! :D



Yllä parit kuvat jotka kertovat mitä olen tänään ja eilen tehnyt. Eli leiponut ja leiponut. Tuo Lidlin tummasuklaa on ihan mun lempparia leipomispuuhissa ja sujahtaa aina pari palaa salaa suuhunkin...;) Tottakai!


Kuvia tulossa myöhemmin!

Mukavaa juhannusta 
sinne Suomeen <3





p.s. Nyt on lapsen sormikin parantunut (check-up oli tänään aamulla) ja ei tarvitse enää harmitella. Oli nimittäin saanut sen ilmeisesti repimällä/puremalla jne niin pahasti kipeäksi ja siihen niin pahan tulehduksen, että olimme maanantaina sairaalalla päivystyksessä. Sormi oli kolminkertainen, kova ja kipeä...voi noita lapsia....kaikkea sitä tapahtuu. Ei onneksi ab-kuuria tmv. Sormi puudutettiin ja siitä leikeltiin ihoa pois. (Jes, yök sanoin minäkin) Lasten kanssa ei ole yhtään tylsää päivää!


tiistai 19. kesäkuuta 2018

Uusi kesämekko 'Henkkamaukalta'










Huomenna tapaamme naisporukalla paikallisessa, uudehkossa ravintolassa. Olen sopinut kaiken ravintolan omistajan kanssa ja meille on varattu valoisa ja iiiiso kokoushuoneen tyyppinen tila ravintolan toisesta kerroksesta. He kattavat sinne pitkän pöydän meille, jossa voimme olla aivan rauhassa. Tietojeni mukaan +/- 15 naista on osallistumassa huomenna illalliselle. Tänään eräs tuttavani soitteli ja ilmoitti, ettei pääse huomenna tulemaan. Hän joutuu matkustamaan muualle Saksaan, työhaastattelua varten. Lykkyä pyttyyn hänelle! :)

Viikonloppuna nappasin lahjanhakureissulla H&M:sta kivan, kepeän kesämekon. Se solahtaa ihanasti päälle ja on niin kevyt. Ja tuollainen materiaali on parasta, ei tarvitse paljon silitysrautaa näyttää, näyttää hyvältä miten vaan... ;) 

Kuvissa vilahtaa myös noin nelisen vuotta vanha jakkuni jota käytän vain kesäisin ja muutenkin aivan liian harvoin. Ei se taida oikein passata yhteen tuon uuden mekkoni kanssa, mutta olisi niin kiva, että tulisi sillekin käyttöä taas pitkästä aikaa. Jakun jalokivet ovat kiva yksityiskohta. On myös napakka päällä ja tyköistuva.

Jalkaan sujahtaa joko pari vuotta sitten hääjuhliin ostetut kapeakorkoiset mustat tai sitten hieman 'rokimmat' korot. Luulen, että kenkävalinta tulee tehtyä viime tipassa. Kummat jalassa on sitten mukavampi pyöräillä (n. 400 m). Eli ei mitään triatlonmatkaa kuitenkaan. Pyörän otan alle siksi, että pääsen sateen yllättäessä nopeammin suojaan. Täällä on nimittäin tänään sadellut. Ei ole ollut viileää, mutta sateista. Eli ihan ok. Luonto tarvitsee sitä vettäkin.


Eli tällaisella asulla huomenna, vain mekko on uusi, muut vanhoja kaapin perukoilta löydettyjä.


Täällä ollut kaikenlaista härdelliä alkuviikosta...voin kirjoitella joskus 
enemmän. Nyt, jos laittaisi hiusvärin päähän, olisi sitten huomenna siistimpi kuontalo. :)

lauantai 16. kesäkuuta 2018

Ostoksilla lauantaina ja vihreät varpaat






Tänään olemme käyneet hieman ostoksilla viereisessä kaupungissa. Paikassa jossa on ihan kivat shoppailumahdollisuudet vaikkei olekaan meidän kotikaupunkia juurikaan suurempi. Mutta löytyy kuitenkin jotain sellaista mitä meilläpäin ei ole. Olemme nimittäin huomenna menossa uuteen paikkaan kyläilemään ja ajattelimme, että perheen pienille pojille voisi viedä jonkun tuliaisen. Mies tuntee tämän perheen isän ja minä olen törmännyt häneen koulun pihalla kyllä useita kertoja. Miehet olivat puhuneet keskenään jo aiemmin, että olisi mukava kahvitella yhdessä. On aina jännittävää saada kutsu uuteen paikkaan. Jännittää kuin pieni lapsi konsanaan synttärijuhliaan;) Emme tunne heitä niin valtavan hyvin, tai siis mies tuntee tämän miehen, mutta muuten ei syvemmin. Erittäin mukavan tuntuinen kolmilapsinen, saksalainen perhe kuitenkin. Ilo tutustua uusiin ihmisiin! :)

Löysimme todella hauskan lautapelin (ja oli vielä puoleen hintaan, vain 15€!) jonka ajattelimme sopivan hienosti kolmelle pojanviikarille joista vanhin on 7-vuotias.

Tänään lapset ovat olleet juhlimassa syntymäpäiviä sisäleikkipaikassa. Tämän pojan synttärit ovat olleet yleensä omalla kotipihalla, mutta nyt ehkä perheenäiti oli päättänyt, että näin hän pääsee helpommalla. Kuten pääseekin, ehdottomasti. Tämän ystävättären mies on reissutöissä (joskus jopa Etelä-Amerikassa asti monia viikkoja!), joten hän joutuu usein järjestämään kaiken yksin. Sisäleikkipaikkajuhlissa ei tarvitse itse miettiä lasten aktiviteetteja tai hikoilla jälkisiivoilujen takia. Meidänkin lasten juhlia juhlitaan samaisessa paikassa. Olen iloinen, että pääsee melko helpolla, heh. Kakut leivon ja muffinit, kaikki muu tulee kaupasta tai juhlapaikan keittiöstä. :) (Muina vuosina meilläkin juhlat olleet kotosalla.)

Mies lähteekin ensi viikoksi reissun päälle, mutta kotiutuu jo onneksi perjantai-iltana. Eikä tarvitse sentään Etelä-Amerikkaan asti lentää...Ajattelin, että nyt joku päivä iltapuhteena leipoisin pakkaseen valmiiksi kaksi kakkupohjaa sekä ison kasan valkosuklaa-tummasuklaahippu -muffineita. Odottavat siellä sitten itse juhlapäivää. Kun kakut pakastaa valmiiksi halkaistuna ja erikseen pakattuina saan ne helposti sulamaan ja täyttövalmiiksi. Kakun sisälle taitaa sitten tulla suklaamoussea, näin vähän luulen, että päivänsankarit toivovat.













Näin paljon vihertää parvekkeella. Edellisten 
asukkaiden istuttamat komeat tuijat ja muut havukasvit. 













Olimme käyneet ostamassa illaksi jo grillattavat ja vieneet ne kotijääkaappiin, 
kun olimme seuraavassa kaupassa miehen puhelimen soidessa. Työkaveri 
siellä soitteli ja kyseli, että lähtisimmekö heidän kanssaan illalla ravintolaan syömään. 
Emme olleet pitkään aikaan illallistaneet ko. perheen kanssa joten 
päätimme hilpaista kotiin laittamaan lihat pakkaseen. :)

Ensi viikonloppunakin voi grillata!





Ehkä hupsuin kuva ikinä, mutta menköön!
Parvekesandaalini näyttävät jotenkin todella suurilta. :D




torstai 14. kesäkuuta 2018

Broilerisalaattia kananmunalla ja krutongeilla

Tänään tytärtä ei tarvitsekaan viedä syntymäpäiville, kun synttärit peruttiin. Juhlasankari laittoi minulle äitinsä luurin välityksellä puheviestin. Noh, tytär kuitenkin vei lahjan koululle kaverilleen. Lahja ja kortti oli jo ostettu ja tytär tietysti odotti päivä kovasti. Ovat olleet kavereita päiväkodista lähtien niin varmasti harmitti molempia osapuolia. Lapsethan kun rakastavat muitakin juhlia kuin joulua tai omia synttäreitä. ;) Karkit ja herkut houkuttelee itse kutakin.

Mies lähtee viikonloppuna viikoksi työreissulle. En tiedä sitten oliko se poissaolo sitten syynä, mutta mies toivoi, että söisimme ravintolassa perjantaina. Minuahan ei tarvitse montaa kertaa pyytää, menen aina ilomielin valmiiseen pöytään, hih. Ja varsinkin perjantaisin! Perjantai on monesti sellainen päivä etten kerkiä kauppaan. Tuntuu ehkä hassulta, mutta se johtuu ihan siitä, että perjantaina on kahvilassa ystävien tapaamispäivä, lapset pääsevät paljon aiemmin koulusta sekä toivovat myös yleensä pääsevänsä kavereidensa luokse (tai vastaavasti kaverit meille) ennen illan karatetuntia. Viikonlopun alkamisen kunniaksi käyn myös monesti hiukan hikoilemassa kuntosalilla. Perjantaisin, kun ei ole nyt ollutkaan saksan kurssia olen päässyt perjantaitapaamisiin kahvilaan, ihan kiva kerta viikkoon nähdä ne tutut naamat. :)

Ensi viikosta miehen ollessa työmatkoilla eräs opiskelijanuori tulee lasten kanssa äidin päästessä viihteelle...noh, viihteelle ja viihteelle. Menemme uuteen ravintolaan syömään reilun 10 hengen porukalla. Olen vastuussa siitä, että ravintola tietää mitä tilaamme (pieni ravintola ja omistajatuttuni toivoi tietävänsä jo etukäteen, joten ensi viikon alussa käyn kertomassa tilauksemme) ja muutenkin pitää laskea ja katsoa, että tietääkö kaikki minne olemme menossa. En tiedä miksi minut laitetaan aina :D vastuuseen hommien järjestämisestä. Olen kai niin usein paikalla, että se nakki napsahtaa minulle. Mitenkään käsi ojossa en siellä heilu, että minäminä, mutta tässä tapauksessa vastuu siirtyi minulle, kun tunnen ravintolan omistajan. :) Ja tuttuja pitää aina kannattaa, eikös?



Ja kuvitukseksi salaattikuvia ehkä reilun viikon takaa,
kun on lämmintä tekee mieli enemmän jotain kevyttä
ja viileää suuhunpantavaa.


Mukavaa torstaita!
Jalkapallon MM-kisat alkavat tänään, kuka aikoo
jännätä ja katsoa kaikki 64 ottelua? :D
Luulen, että tiedän mitä maata kannatan, 
kun ei ole Suomea ottelemassa....hmmm









Valmiit krutongit ovat näppäriä ja pinjansiemenet herkkua. 
Kun vielä paahtaisi hetken kuivalla pannulla 
niin tulisi vieläkin herkumpaa.



keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Huomenta keskiviikko






Taas kerran ruokakaupasta ostetut kukat, tällä kertaa inkaliljakimppu.
Kaunis hempeä pinkki ja hento kukka. Kestivät pitkään, parisen kertaa vaihdoin 
raikkaan uuden veden. 





Ja mikä komea pinta orkideassa, ihanat pilkut, nokkosrokko. :)

Tämän pikkupostauksen ilmestyessä olen pänttäämässä ja iltapäivästä 
kuntosalilla. Huomenna pitääkin viedä tytär syntymäpäiväjuhlille, 
mutta tälle päivälle ei ole mitään sovittua ohjelmaa. Näissä kuvissa oli 
kauniita värit ja päätin julkaista nämä keskiviikon iloksi. :)



tiistai 12. kesäkuuta 2018

Vihdoinkin se lipasto!

Tytär oli suuri apu viikonloppuna lipastoja kasaillessa. Mies hoiteli työasioitaan, poika leikki omiaan ja me tytöt ahersimme. Kun on kasannut yhden Ikea-tavaran seuraavan kasaus on lastenleikkiä. ;) Toki saattaa ärräpäät lennellä, jos työkalu onkin kellarissa eikä yläkerrassa missä sitä tarvitaan tai, jos naulaat vahingossa sormeen, muuten menee hommat hienosti.

Kuten aiemmin mainittua makkarissamme on viisto katto sekä yhdellä seinällä iso ikkuna + ovi parvekkeelle yms. joten isoja vaatekaapistoja huoneeseen ei voi laittaa. Vaaterekillä roikkuu nyt kesällä eniten käytetyt mekot ja tunikat ja Ikean laatikostossa tai isossa liukuovellisessa lipastossa on kaikkea muuta. Alakerrassa, vierashuoneessa on iso kaappi (sekin Ikeasta, ostimme sen edellisen kodin edellisiltä asukkailta ennen muuttoamme siihen taloon) jossa säilytän vaatteita ja asusteita joita käytän harvemmin. Eli mekot, siistimmät hameet, korot ja pikkulaukut löytyvät sieltä.

Nyt hieman puolittaisia kuvia. Seinillä ja muutenkin esillä perhekuvia enkä niitä halua blogin puolella esitellä niin tuli räpsittyä tälläiset puolikuvat! Hah! :D Toivottavasti ei haittaa. Toki olisin voinut poimia ne kuvien ottoajaksi alaskin.

Ja unohdin mainita! Tuo Ikean korkea pukeutumispeili on niin ihana! Ei ollut ihan heräteostos vaan olin pohtinut sen hankintaa jo tovin. Googlailin netissäkin kaikki vaihtoehdot ja olin jo tilaamassa jostakin nettikaupasta (ei tarvitse itse kuljetella pitkää pakettia), kun nyt sitten viikonloppuna sattui tämä käteen ja kassan kautta kotiin. On kyllä tosi kiva ja ei tarvitse enää alhaalla peilailla vaan voi tehdä sen aamulla ihan makkarissakin. ;)





Pari mustaa laatikkoa alatasolla, niissä mm. jumppavaatteita.




Rekillä on myös hyvä säilyttää silitystä odottavat tai vielä hieman pesusta kosteat vaatteet. Tulee nähtyä nopealla silmäyksellä 
mitä kaikkea omistaa eikä tule ostettua turhuuksia. 

Muistaa ehkä paremmin, että olihan minulla jo se valkoinen kauluspaita. ;)




Vasemmalla näkyvä lipasto ei ole Ikeasta, mutta passaa hienosti muotokielensä puolesta näihin Ikean kalusteisiin. 

Tuulettimen musta johto on päässyt kuvaan, heh!

Mies sai samanlaisen MALM lipaston, mutta pienempänä. Minun omassani on jopa peili, kannen alla. 




Ihana, aika vanha hatturasia on tällä hetkellä tyhjillään.



Ihanan sydämen olen saanut pojalta ja kappas mitä löytyykään Pentik-lautaselta??

:D :D


Mukavaa tiistai-iltaa, vatsat täynnä lohta ja suklaajädeä (ei syöty yhdessä....) on mukava tehdä saksan läksyt ja katsella vielä hetki TV:tä.


maanantai 11. kesäkuuta 2018

Mariannekakku








Meinasin ensin, että en julkaisisi postausta tästä kakusta ja reseptistä. Mutta päätinpäs kuitenkin, koska kakku OLISI ollut varmaan ihan hyvää. Ainakin tuoksu ja kaikki osui nappiin. Mutta ei kuitenkaan ihan kaikki...


Tämän kakun innoittajana oli eräs mieheni suht koht uusi työkaveri. Jokin aika sitten leivoin miehen työpaikalle kinderkakun. Sen saman jonka olin leipaissut tänne kotiinkin. Leivon siis aina sillon tällöin jotain hieman enemmän jotta mies voi sitten viedä osan töihin tai sitten pelkästään miehen työpaikalle. Ihan silkasta ilosta ja huvista. Tämä mies oli ollut todella hyvillään, että saavat silloin tällöin töihin jotain kotonaleivottua. Kun kaapista löytyi Suomituliaisten muodossa Marianne Crush -piparminttusuklaarouhetta päätin sitten taas tekaista kakun typöpaikalle ja käyttää osan rouheista siihen. 

Istuessani saksan kurssilla saan mieheltäni viestin jossa pahoittelee vahinkoa joka oli käynyt työpaikan parkkipaikalla. Kakku oli livennyt miehen kädestä ja kakku oli tuusan nuuskana asfaltilla. Kuulemma ventovieraat ihmiset olivat rientäneet auttamaan miestäni jotta kakkumurska oli saatu lähimpään roskikseen. Mies EI ollut kertonut työpaikalla kakkukatastrofista, mutta ventovieraille auttajille hän oli sanonut, että vaimo varmasti vihaa häntä nyt....

;) :D

Ja täältä löysin reseptin, KLIK!


Mukavaa alkavaa viikkoa!!