-

-

lauantai 31. tammikuuta 2015

Ystäviä kylässä

Viikolla sain mieluisia vieraita. Ystävät joiden kanssa syksyllä istuttiin yhdessä saksan tunnilla tulivat kahv...ei kun teetä hörrpimään kanssani. ;) Molemmat aikamoisia tee-ihmisiä.

Heidän kanssaan saksan opiskelut jatkuvat taas ensi kuun puolella. Olen käynyt tasaiseen tahtiin saksan kursseilla. Kieli ei ollut uppo-outo muuttaessamme tänne, mutta olihan niistä kouluaikojen opiskeluista aikaa. :) Kuitenkaan ennen lasten päiväkodin alkua minulla ei ollut mahdollisuuksia aloittaa opiskeluita. Kävin kyllä iltakursseilla (muistan vielä, että tunnit päättyivät kymmeneltä ja olin aina auton ratissa superväsynyt tuntien jälkeen = aivot olleet kovilla....), mutta mieheni työreissujen sekä satunnaisten superpitkien työpäivien takia en päässyt aina tunneille. Vaikka kuinka olin 'nerokkaasti' ilmoittautunut myöhimmälle mahdolliselle kurssille miehen työjuttujen takia homma sitten ei mennyt aina putkiloon.

Mutta nyt on jo useampi babysitter tiedossa + lapset käyvät päiväkotia, aamupäivällä on aikaa käydä kohentamassa kielitaitoa. Opettajat ovat olleet ammattimaisia sekä mukavia, joten homma on aina lähtenyt hyvillä fiiliksillä käyntiin. Jokaisella on kuitenkin ne omat haasteensa uuden kielen kanssa, olkoon sitten kielioppi tai ääntäminen. Itse aina tuskastelen artikkelien kanssa (kuka ei?), mutta koko ajan taitoa karttuu ja puhumista ei missään nimessä pidä jännittää. Kyllähän minullekin kaupassa aina hymyillään, kun puhelen saksaksi, mutta sentään yritän ja käytän kieltä päivittäin. :)




Ohessa hiukan herkkukuvia...sehän passaa mainiosti viikonloppuun. ;)























perjantai 30. tammikuuta 2015

Runebergin tortut







Ystäviä tulossa kylään. Kaapissa notkuu Suomesta roudatut joulupiparit. Vapaaehtoisia piparinmutustelijoita ei tarvitse kauempaa huhuilla kuin leikkihuoneen suunnasta, mutta parempikin vaihtoehto on olemassa; Runebergin tortut! Nam! 

Ohjeen nappasin (taas) Hellapoliisin keittokirjasta (joo, joo tiedetään, ei ole minun kirjani) ja alkuperäisenä tämä kakkutaikina olisi kaadettu vuokaan ja tehty yksi suuri torttu kera hillo- ja tomusokerikuorrutekoristeiden. Molempi parempi. :)

Kovin pieniä näistä minun tekeleistäni tuli, samoin hyvin kuohkeita ja pehmeitä. Tiedä sitten laitoinko vahingossa jotakin liian vähän, mutta muuten maku on todellakin kohdillaan, koostumus on vaan hyvin hauras ja pehmeä. (Otimme lasten kanssa siis yhdet (1!) koemaisteluun...)




Runebergin kakku
noin 10 annosta


200 g voita tai margariinia
1 dl fariinisokeria
1 dl taloussokeria
2 munaa
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl (=50 g) mantelirouhetta tai mantelijauhetta
1 dl korppujauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1/2 dl mantelilikööriä + 1/2 dl vettä TAI 1 dl omenamehua
n. 10 tippaa karvasmanteliaromia

Vuokaan:
margariinia tai voita ja korppujauhoja

Pinnalle:
150 g vadelmamarmeladia
2 dl tomusokeria
n. 2 rkl vettä

Vaahdota voi ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi.
Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten.
Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja likööri, sekä vesi.
Mausta varovasti karvasmanteliaromilla ja maista taikinaa.

Laita taikina voideltuun ja jauhotettuun, halkaisijaltaan 20 cm irtopohjavuokaan.
Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Anna jäähtyä hetki ja siirrä tarjoiluvadille.

Pursota tai levitä hillo kakun keskelle isoksi ympyräksi.
Sekoita tomusokeri ja vesi paksuksi tahnaksi ja pursota hilloympyrän reunalle.


Ohje, täältä!






Kaapista ei löytynyt fariinisokeria, ei mantelilikööriä eikä 
myöskään karvasmanteliaromia. Ja korppujauhojen 
tilalla käytin desin verran joulupiparimurskaa. Vaniljasokerinkin 
jouduin korvaamaan vanilja-aromilla. 






'Lähikauppa' Aldista banaaninhakureissulla 
napatut tulppaanit.

:)

Mukavaa viikonloppua.



keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Hello, kuka siellä?








Blogi on tällaiselle kotiäidille mukava harrastus, valokuvaan mielelläni myös leipominen sekä ruoanlaitto ovat lähellä sydäntäni. Joten miksi en jakaisi niitä muidenkin kanssa. :) (Ainakin äiti Suomessa lukee kaikki postaukset, kiitti!)

Ilta on rauhoittunut, talo on hiljainen, iltaisin on aikaa bloggailla. Ensi viikkoon asti mies reissussa ja me saamme touhuta omiamme. Tällä viikolla vielä lasten harrastuksia ja, jos äitikin hilaisi itsensä kuntosalille hikoilemaan! Viikonloppuakin odotellessa...



Olisi kiva saada kommenttia kuka siellä ruudun toisella puolen on lukemassa höpinöitäni. :)




Myöhemmin palaan asiaan Runebergin torttujen kera!!


Vadelmainen 'jogurtti'

Jostain syystä rahka ei ole koskaan uponnut lapsiin. Ei, vaikka kuinka on mansikkaa tai mangoa, säilykehedelmää tai tuoretta. Eilen valmistin vadelmarahkaa, mutta lapsille puhuin koko ajan jogurtista. Hyi minä, tuhma äiti!

iso purkki maustamonta rahkaa (itselläni oli kevytversio)
kermaa vaahdotettuna
makeutukseen hunajaa

Keittelin 'hillon' pakastevadelmista, vesitilkasta ja pienestä määrästä sokeria. Seoksen kylmennettyä sekoitin rahkan joukkoon. Rahk...ööö, jogurtista ;) tuli mukavan samettista, en tiedä sitten johtuiko pehmeäksi jätetystä kermavaahdosta vai mistä.

Söimme myslin kera ja hyvältä maistui. :) (Olin kuulevinani vastalauseita, mutta en antanut sen häiritä vaan lapioin Ikea-lasiin pienet annokset ja hyvin meni alas. :))










tiistai 27. tammikuuta 2015

Teetä & sympatiaa





Mies kauhistui eräänä päivänä teehyllyn sisältöä. Tosiaankin, kokoainen hylly on omistettu pelkästään teepurkeille! Apua! Miten tässä näin on käynyt? Olenko minä teehamstraaja? Toivottavasti ei ole mitään vakavaa. ;)

Oikeasti, ei ole mitään järkeä miten montaa sorttia teetä meiltä löytyy. :) Mutta kyllä minä sitä hörpinkin, Saksaan muuton jälkeen entistä enemmän, monta kuppia päivässä. Myös ystäväni täällä ovat samanlaisia teenlitkijöitä kuin minäkin joten aina tiedän saavani seuraa. Olen käynyt myös n. 1,5 vuoden sisällä neljissä babyshowerjuhlissa ja jokaiselle odottavalle äidille olen kukkien kera antanut lahjaksi myös yrtti-/marjateetä. Joten, jos minut tunnetaan teelahjojen ostajana niin ovat kyllä muutkin, 90 % paketeista ovat lahjaksi saatuja.



Kurkku tuntuu karhealta, nyt ei ole varaa sairastua, kun mies on matkoilla. Inhoan sitä aamuista päiväkotiin raahautumista, pukemista, aamiaisen laittoa, kun itsellä on niin huono olo, että hyvä, että pystyssä pysyy....nyt toivotaan, että olo paranee ja pöpöt ymmärtävät pysyä poissa! Hus!!



Kuvan violetit tulppaanit vetelevät viimeisiään, mikä on tämän viikon väri...se selviää vasta kaupassa. :)



Huomenta, tiistaiterveisin....teenlitkijä ;)




p.s. Kuvan pienen liinan olen ostanut Suomesta, kirpputorilta

maanantai 26. tammikuuta 2015

Limetorttu marengilla, nam!






Mies on sen verran 'vanhanaikainen', että toisinaan tarttuessaan kauhaan ja kattilaan haluaa katsoa reseptit kirjasta. Ei tabletilta, ei pöytäkoneelta, ei kysy minultakaan (hah) vaan nappaa keittokirjojen joukosta sopivimman ja etsii sieltä haluamansa. Toisaalta, sen takiahan ne kirjat ovat ostettu tai saatu (joitain oikein pyytämällä pyydetty....), että niitä käytetään! Anoppi osti joululahjaksi tai sitten soitti joulupukille (?), että mieheni voisi tarvita keittokirjan. Jonkun sellaisen jossa on niin pääruokaohjeita kuin kivoja, suht helppoja jälkkäriohjeitakin. Niinpä mieheni paketista löytyi Hellapoliisin keittokirja. 

Tämän limepiiraan ohje on sieltä. Ja vaikka olenkin kynteni iskenyt kivanoloiseen kirjaan en aio varastaa kirjaa itselleni, vaan oikeasti toivon mieheni saavan sieltä kivoja inspiksiä. SITTEN kun on oikeasti aikaa taas olla keittiössä tai sitten auttaa minua. :) Kuten olen aiemminkin maininnut mieheni on työn puolesta kova reissamaan mm. tänään hän lentää Italiaan. (Meidän muiden jäädessä tänne sateeseen, pöh)

Kirja on täynnä mielenkiintoisia reseptejä....mitäköhän testaan seuraavaksi....(ihan vaan salaa mieheltäni....)






Lime-marenkitorttu

Pohja:
2 1/2 dl vehnäjauhoja (jos haluat valmistaa gluteenittoman piiraan, korvaa nämä gluteenittomalla jauhoseoksella)


1 rkl sokeria
100 g margariinia
1 keltuainen
2 rkl kylmää vettä

Sitruunakiisseli:
1 1/2 dl vettä

1 1/2 dl sokeria
3 rkl vehnäjauhoja (jos haluat valmistaa gluteenittoman
piiraan, korvaa nämä gluteenittomalla jauhoseoksella)
3 keltuaista
1 limen kuori raastettuna ja kahden limen puristettu mehu

Marenki:
4 valkuaista
1 dl sokeria

Nypi jauhot, sokeri ja rasva sekaisin. Lisää keltuainen. Lisää nopeasti kylmä vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille, kypsennä pohjaa 200 asteessa 10 minuuttia.

Mittaa kiisseliä varten kaikki aineet kattilaan ja keitä, kunnes sakenee. Sekoita koko ajan. Kaada jäähtynyt kiisseli piirakkapohjan päälle. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, lisää sokeri vähitellen koko ajan vatkaten. Pursota marenkivaahto kiisselin päälle, tai levitä lusikan avulla. Paista 175-200 asteessa, kunnes marenki on saanut hieman väriä. Varo polttamasta.


sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Torstailätyt





Hmmm. Torstailätyt.
Hmmm, nyt on kyllä sunnuntai.
Mutta kuvat ovat torstailta eikä tosiaankaan 
'runosuoni' sykkinyt otsikon keksimisen verran. 
Bloggaamisessa vaikeinta on otsikointi ei niinkään 
kirjoittaminen tai kuvaaminen. ;)

Olimme keskiviikkona lasten kanssa suomalaisessa 
kodissa kyläilemässä ja siellä herkuttelimme letuilla, 
kera suomalaisten mustikoiden. Ei varmaan tarvitse kertoa
oliko hyvää.(?) Kotona kaivettiin lättypannu esille torstai-
iltapäivänä ja paistettiin iso kasa omppuhillon kera syötäväksi. 

Joulumarkkinoilla söimme ihania, pieniä, hollantilaisia 
lettuja, poffertjes, puuterisokerin ja ison voikimpaleen kera.


Pieniä tai isoja lettuja, räiskäleitä, lättyjä, plättyjä...
rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta hyviä ne ovat 
AINA!

Rentoa sunnuntai-iltaa.

torstai 22. tammikuuta 2015

Pink tulips





Hehheh, upea otsikointi....



Minulle on aivan sama onko kevät, kesä vai mikä, mutta kukkia ostan silti. Ei tarvitse ollaa juhlaa eikä siivouspäivää, mutta kimppu tai useampi lähtee mukaani hyvin usein. Tiedä sitten onko äidiltäni opittu tapa, ehkäpä, mutta ainakin saa hyvin iloiseksi. Meilläpäin kukkien hinnatkin ovat hyvin inhimilliset. Läheisestä kukkakaupasta ostan usein muhkean gerberakimpun noin vitosella! Kimppu kestää pitkään ja nuupahtaneet kukat nappaan pois ja kimppu jatkaa ihastuttamistaan.

 Vesi pitäisi muistaa vaihtaa ja kevätkukille kylmää ja kesäkukille lämmintä vettä. Eli kovavartisille (esim. ruusut) lämmintä ja tulppaanit tykkäävät kylmästä. Eikä tarvitse kaupassa paketoida ellei nyt sitten ole - 30 astetta. ;)




Kerran keksin ostaa samaisesta kukkakaupasta pari pakettia multaa ja vasta parkkipaikalla muistin tulleeni polkupyörällä....siinä sitten taiteilin säkkien kanssa...miten niin muka huono muisti?? :D









En tiedä onko tänään (tuskin, hehheh) 'Kehu kauppiaasi 
päivä', mutta ainakin olen saanut kassalla työskennelleen nuoren 
henkilön hyvin iloiseksi kehuessani heidän hevi-osastoaan.
En vaan voinut pitää suutani kiinni, joskus (=usein) pitää päästää 
ilmoille niitä kivoja sanoja, kehuja ja onnistumisia. :)




tiistai 20. tammikuuta 2015

Avainten metsästys

Lapsiperheessä on aina hulinaa. Aamuisin tai iltaisin, hulinan määrä on vakio. Iltaisin hulinaa aiheuttaa lelujen keräämisen epäreiluus (huom. vain lasten mielestä), iltapalavalinnat, iltapesut-/pisut, iltasatukirjavalikoima ja vaikka jos mikä. Kun taasen aamuisin lähdetään hoitopaikkaan tai kouluun on taas erilaista sekoilua tiedossa.

*iso huokaus*

Tänään toinen lapsista päätti läimäyttää oven takanamme kiinni vaikka sillä hetkellä hyppysissäni ei ollut kuin lasten reput sekä auton avaimet....Noh, ei muuta kuin täyttä höyryä kohti päiväkotia. Eihän nykyajan kännykkäihminen muista kenenkään puhelinnumeroita (vaikka pitäisi, tiedetään, tiedetään...) joten ystävällisen naapurinrouvan puhelimen lainaus ei olisi tullut kysymykseen. Päästyämme päiväkodille sain hyppysiini niin puhelimen kuin listan kaikkien vanhempien puhelinnumeroista joista sitten nappasin sen oikean, mieheni numeron.

Ei vastausta. Ei tietenkään. Tyypillistä. Juuri silloin, kun olisi tärkeää asiaa on puhelin äänettömällä. Kyselin ja ihmettelin, soittelin ja soittelin. Kunnes hehkulamppu syttyi ja keksin, että päiväkotikaverin isä työskentelee samaisessa paikassa mieheni kanssa, täytyisi vain jäädä odottelemaan tämän lapsen vanhempia. Äidin tultua lapsineen päiväkotiin tartuin hänen hihaansa (vain kuvainnoillisesti) ja pyysin suurta palvelusta. Hän soittaisi miehelleen, tämä minun miehelleni ja sieltä sitten takaisin tälle rouvalle. Miehenihän ei voinut soittaa minulle, koska puhelimeni oleili eteisessä...

Mieheni työpaikka ei ole sellainen, että sinne 'vaan käveltäisiin' sisään, sen vuoksi tarvitsin ensin yhteyden häneen, että varmistaisin pääsyni hakemaan avaimet.

Että sellaista meillä ollut tänään. Tai tarkemmin ottaen vain allekirjoittaneella. Minulla oli sovittuna kolme paikkaan jossa piti aamun ja aamupäivän aikana olla joten senkin tähden alkoi olla pientä paniikkia. Mieheni on myös kova reissaamaan työn puolesta ja vasta tämän päivän puolella aamuyöllä oli tullut kotiin...jos tämä olisikin tapahtunut eilen...




Näitä sattuu. Mutta toivottavasti ei enää koskaan.











p.s. Olen ollut myös lukkojen takana lasten ollessa ihan pieniä. Silloin onneksi oli kännykkä taskun pohjalla ja lähellä asuvat vara-avaimen omistajat. :)

maanantai 19. tammikuuta 2015

Sämpyläruudut ja kaurakeksit

Iltapalaa, iltapalaa...




Ohje napattu


Vielä lämpimänä juuston kanssa...
ja teetä perään. Kirja tai TV 
sekä villasukat. :)


Tämä sämpyläohje on tullut testattua monta kertaa.
Käytän taikinaan aina niitä hiutaleita joita sattuu 
kotoa löytymään ja joskus taikinaan sujahtaa 
siemeniä sekä pähkinämurskaa. 
Taikina on nopea tehdä ja silikonisen 
nuolijan avulla helppo levittää leivínpaperin päälle.
Iltapala on suussa puolessa tunnissa. :)



Sämpyläohje


Ja katsokaa kuinka sievät
bambi-lautasliinat löysin
DM:stä!? Meni hetki ennen 
kuin uskalsin....viitsin....ottaa 
käyttöön, heh. Ovat niin 
hempeät, ei noita saa 
sottaisella naamalla liata...

;)




Kännykkäkuvia...pahoittelen

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Alkuruoka

Katsokaa kuinka kaunis presentaatio? Kyllä kelpasi katsella ja popsia suuhun. Puinen tarjoilualusta ansaitsee myös erikoismaininnan, tosi kiva idea. Lapset noukkivat lautaselta kurkkua, kinkkua sekä juustoa, joten oli onnistunut alkupalavalinta koko perheelle.

Maistuvaa alkavaa viikkoa kaikille!







lauantai 17. tammikuuta 2015

Minipiiraat vuohenjuustolla






Kylläpä olen parisen vuotta sitten illanistujaisiin jaksanut näperrellä tarjottavaa. ;) Muistaakseni oli kyseessä naapureiden kesken järjestettävät uuden vuoden juhlat. Alakuvassa näkyy selvästi mikä on homman nimi, mutta yläkuvassa näkyy olevan minipizzoja salamilla, mozzarella sekä kirsikkatomaateilla. Vuohenjuustopiiraset taas ovat olleet repertuaarissani siitä asti, kun ensimmäisen kerran maistoin niitä kummitätini luona. Piiraisiin oli olemassa oma resepti (kröhöm, missäköhän jännässä piilopaikassa se lymyää...), mutta olen pariin otteeseen valmistanut kaupan lehtitaikinasta. Ihan kelpo vaihtoehto sekin!


- lehtitaikinaa
- punaista pestoa
- pehmeää vuohenjuustoa
- pinjansiemeniä

Paista180 asteessa, sen verran, että saavat väriä, mutta varo palamista!




En tiedä missä mielenhäiriössä olen mennyt tekemään pyöreitä piiraita (lasia muottina käyttäen), helpommin olisin päässyt, jos olisin tyytynyt neliöihin/suorakaiteisiin. ;) Mutta näemmä joskus on pitänyt näperrellä. 



Nämä jo aiemmin postaamani pikkutarjottavat (tortillasuupalat & tomaattituorejuusto crostinit) kuuluvat samaan 'pikkunäpertelyä' -sarjaan.








p.s. Olemme muutamana vuotena juhlistaneet tammikuussa vuoden vaihdetta naapureiden kanssa. Ohjelmaan kuului, että jokaisen juhliin osallistuneiden kodeissa käytiin nauttimassa hiukopalaa ja virvokkeita. Meidän ensimmäiset juhlat olivat oikea kriisinpaikka, kun emme yhtään tienneet minkälaista purtavaaa sitä laittaisi, teimmekin sitten niin paljon, ettei ollut mitään tolkkua! :D

perjantai 16. tammikuuta 2015

Täytetty ciabatta




Tämäkin kuva on hiukan vanhempi, mutta postaanpa tämän
reseptin kuitenkin. Ehkä joku ruudun toisella puolen innostuu 
kauppareissulla nappaamaan mukaan ciabattaleivän 
(tai patongin...).

En jaksa enää muistaa mistä bongasimme tämän
täytetyn leivän jonka johdosta innostuimme valmistaa myös 
kotona. Ehkä söimme kahvilassa, kenties näin televiossa
Jamie Oliverin vääntämässä jotain tällaista, en nyt jaksa
muistaa. Mutta sen mitä jaksan muistaa on, että 
tämä oli valtavan hyvää. 


Oiva herkkupala illalla leffan ääressä!




Ciabatta 
(tämä meidän oma oli oliiviciabatta)
broilerinfileitä
kirsikkatomaatteja
rucolaa
(vihreää) pestoa
mozzarellaa
ripaus suolaa, pippuria
ja oliiviöljyä




Rentouttavaa viikonloppua, 
mitä herkkuja kuuluu sinun viikonloppuusi?



Voisilmäpullat


Kuvat ovat vanhoja. On jo aikaa, kun viimeksi pullaa tässä huushollissa leivottu. Tasaisin väliajoin saan kyllä inspiksen ja rupean pullaleipuriksi. Toisinaan mies pyytää ja toisinaan lapset haluavat leipoa ja ilmoittavat kovalla äänellä, että tänään haluavat pullaa. Varsinkin perheen nuori neiti on leipomisesta kiinnostunut, poika ehkä enemmän siitä herkkuttelusta. ;) Mutta molempi parempi! Miehelläkin on tiedossa nimipäivää, pitää kysyä onko erityistä toivetta nimpparipäivän kunniaksi. (Jos satun näin kysymään vastaus on kyllä poikkeuksetta aina sama: SÄMPYLÖITÄ! Miksi siis edes vaivaudun kysymään, jos tiedän jo vastauksen. :))










2 1/2 dl maitoa
25 g hiivaa
1 muna
1 dl sokeria
1/2 tl suolaa
1 1/2 tl kardemummaa
n. 8 dl vehnäjauhoja
75 g voita

täyte
75 g voita
1/2 dl sokeria
1/2 dl vehnäjauhoja
( n. 1 dl mantelirouhetta )

voiteluun
munaa


Murenna hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Sekoita. Lisää muna,
sokeri, mausteet ja osa jauhoista. Sekoita taikina tasaiseksi.

Lisää vähitellen loput jauhot taikinaan ja alusta, kunnes taikina 
irtoaa kulhon reunoista. Lisää huoneenlämpöinen voi. 
Kohota taikina liinan alla kaksinkertaiseksi.

Vaivaa taikina. Jaa taikina 16 osaan ja pyöritä pulliksi; 
käytä jauhoja apuna tarpeen mukaan. Laita ne leivinpaperille 
uunipellille. Kohota hyvin.

Tee pullien keskelle syvennykset sormella. Voitele pullat munalla.

Lisää koloihin n. 1 tl voita + 1/2 tl sokeria + 1/2 tl vehnäjauhoja.

Paista pullat uunin keskiosassa 200 asteessa n. 12-15 min tai kunnes kypsiä.

(Suurenna tarvittaessa koloja ja lisää vielä 1 tl mantelirouhetta jokaiseen pullaan.)




OHJE, Valio!

torstai 15. tammikuuta 2015

Nutellakakku

Tämäkin kakku tuli leivottua ihan siitä syystä, että kaapissa makoili purkki suklaa-hasselpähkinälevitettä. Onhan se äärimmäisen ihanaa herkkua, mutta ei meidän perhe osaa sitä syödä. Tai muuten kuin leivonnaisten osana. Markkinoilla ja muissa vastaavissa tapahtumissa ostetaan kyllä aina crepes'it kera Nutellan ja se on namia se. :)

Nyt täytyy rehellisesti sanoa, että kuvat eivät anna yhtään oikeutta herkulliselle kakulle! Kävi itselläni myös pieni moka, kun en voidellut ja korppujauhottanut vuokaa, kakku oli jäänyt hiukan kiinni. Noh, pikkuvikoja, makuun ei vaikuta, mutta olisihan se ollut kiva saada ehjä kakku. :)

Kakun ohjeena on inspiraationa KakkuKatrin blogissa esiintyneet nutellamuffinit.








Nutellainen kakku oli oiva kahvi-/teeherkku ja koska en tehnyt muffineja oli vaikea arvioida paljonko laitoin taikinan sekaan nutellaa. Eli tässäkin mennään sitten maun mukaan. :)






Mannapuuroa ja mansikkaa

...heh, niinhän ne pitkähiuksiset pojat lauleskeli 90-luvulla. ;) Mutta tässä tapauksessa ei lauleskella vaan nautitaan puuroa ja marjoja. Pakkasessa oli pussillinen pensasmustikoita ja olin ostanut rasiallisen mansikoita. Mielessäni oli valmistaa jälkiruoaksi perheelle hedelmäsalaattia, mutta mansikat menivät nyt sitten kiisseliin. Mies on työmatkoilla (usein reissun päällä) ja ajattelin valmistaa lapsille puuroa päiväkodin jälkeen välipalaksi. Lapset kyllä syövät päiväkodissa ja usein vielä todella hyvin, pari lautasellistakin, mutta illaksi oli tiedossa ohjelmaa joten täyttävä puuro oli hyvä välipala.

Mannapuuro on aina ollut yksi lemppareistani! Muistan jo koulussa, että mannapuuropäivät olivat parhaimmat. Harvemmin sitä puuroa keittelee, harmi vaan, pitää nyt ryhdistäytyä. Toisinaan aamuisin mies tekee kaurapuuroa josta minä varastan muutaman lusikallisen. Lapset 'luopuivat' aamupuurosta jo jokin aika sitten. Saattoi olla sellaista taistelua, että en enää jaksanut aloittaa aamuani puurosodalla. ;) Mutta on välillä sitä puuroa aamullakin, silloin on syötävä edes muutama lusikallinen, äidin mieliksi. :)





Mannapuuro

1 l maitoa/sokeroitua mehua
1¼ dl mannasuurimoita
½ tl suolaa

Kuumenna maito/mehu hämmentäen kiehuvaksi kattilassa. 
Ripottele sekaan mannasuurimot vispilöiden. 
Hauduta puuroa miedolla lämmöllä hiljalleen aina välillä sekoittaen n. 10 min. 
Mausta puuro tarvittaessa suolalla. Nauti kuumana tai kylmänä.





Marjakiisseli

5 dl mansikoita tai muita marjoja 
8 dl vettä
1½ dl sokeria 

4 rkl perunajauhoja
1 dl vettä 

pinnalle sokeria


Laita vesi, marjat ja sokeri kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi.
(voit käytää muitakin marjoja ja jos ne ovat herukoita tai puolukoita keitä muutama minuutti.)
Nosta kattila sivuun ja sekoita perunajauhot kylmään veteen. Kaada seos kattilaan ohuena nauhana kokoajan sekoittaen.
Kattila takaisin levylle ja anna pulpahtaa. ÄLÄ KEITÄ!
Kaada valmis kiisseli tarjolle ja pinalle sirottele sokeria.