-

-

tiistai 27. maaliskuuta 2018

Matka-asuja

Olo alkaa olla jo paaaljon parempi ja sen huomaa mm. siitä, että olen pienessä ajassa pakannut jo melkeinpä kaiken mitä tarvitsemme pääsiäismatkallemme. Kovasti reissunpäällä työn puolesta viihtyvä mies pakkaa aina omat tavaransa jo ihan siitä syystä, kun hänellä on ihan omat pakkausmetodit. ;) Hän joskus pakkaa myös minun ja lasten vaatteet ihan uuteen uskoon, mutta se on vain hyvä. Se pakkaus on selkeästi yksi hänen intohimoista, ottaa sen tosissaan. Kasaan joskus vaatepinoja avoimen matkalaukun päälle ja mies sitten laittaa ne hiukan paremmin. Toimiva yhtälö, tiimityötä.

Äitini lähetti minulle ystävänpäiväpaketin ja mm. yksi lahjoistani (äitini lähettää meille usein paketteja niin nimppari- kuin ystävänpäivälahja ym.) tulee olemaan ylläni menomatkalla. Koleassa lentokoneessa ei kannata istua kevyt pikkutoppi päällä vaan jotain hieman lämpimämpää, ja iisiä ja mukavaa. Koska reissumme kestää vain 5 yötä en aio kuitenkaan koko vaatevarastoani pakata mukaan vaan yritän pakata sellaisia osia jotka sattuvat hyvin yhteen. Alkuun meinasin jopa pakata pikkumustan kassiin mukaan, mutta jätetään nyt tällä kertaa kotiin henkariin. Siistit farkut/housut käyvät myös kaikkien kanssa ja oikein asustettuna on ihan juhlavakin.

Tässä alhaalla muutama asu, en lähtenyt nyt kuvailemaan kaikkia. Ja tosiaan pyrin lähtemään järkevän kokoisella matkagarderobilla. (Suomessa asuessa ja varsinkin ennen lapsia tuli matkustettua paljon junalla/linja-autolla niin vanhempieni/ystävieni/poikakaverini (eli nyk. aviomieheni) luo, joten jo siitä syystä olen tottunut myös matkustamaan kevyesti. :))





Jakku: H&M
Toppi: Takko Fashion
Rannekoru: ?
Korvikset: Takko Fashion




Tunika: C&A
Kaulakoru: Kalevala Koru
Korvakorut: ?




Röyhelöneule: Ellos











Terkkuja tiistaipäivään!



maanantai 26. maaliskuuta 2018

Lääkärissä käyty

Aamulla soittelin jo ennen kahdeksaa (vaikka lääkäripraktiikat avautuvat klo 8) kotilääkärille, mutta minulla oli sellainen kutina, että ehkä saattaisivat olla pääsiäislomalla. Noh, olivat sitten lomailemassa, mutta puhelinvastaajasta saat aina tiedon ko. lääkärin 'sijaislääkäristä'. Nimi ylös ja googlettamaan puhelinnumeroa. Tässä toisessa paikassa ei ollut käytössä tällä hetkellä ajanvarausta (koska hoitavat hetkellisesti useampia potilaita + flunssakausi) joten paikalle piti vaan saapua ja odottaa kiltisti muiden mukana.

Vaikka ko. lääkäri ei ole oma kotilääkärini, (Hausarzt/Hausärztin) löysin paikan hyvin, kun sattui olemaan  ihan lasten koulun vieressä! Ja olipahan porukkaa! Tien vierustat tukossa autojonoista ja kaksi pientä odotushuonetta aivan täynnä potilaita. Ihme kyllä, en odottanut hurjan kauaa, koko hommaan kului alle tunti! Eli kannatti todellakin soitella etukäteen.

Lääkäri oli mukava nuorimies, hyvin ripeäotteinen, kun jonot olivat mitä olivat, silti yleisfiilis käynnistä oli vain positiivinen. Diagnoosiksi sain virusperäisen kurkkutulehduksen (nielu?) ja hoidoksi sain homeopaattisia tippoja sekä vahvaa 'suuvettä' jota purskutellaan ruokalusikallisen verran aamuin illoin. Oli kyllä niin vahvaa kamaa, ettei taida ruoka hetkeen maistua. ;) Tipatkin olivat kyllä...sanoisinkos ööö erikoisen makuisia ja niitä saa ottaa päivässä jopa 12 x (kerralla 5-10 tippaa, suoraan kielelle tai pikkuvesitipan mukana). Eiköhän tämä tästä taltu, mausta viis. :)

En ole homeopatian erikoisasiantuntuja, mutta voisin kuitenkin kirjoittaa aiheesta joskus muutaman rivin. Täällä, kun homeopatia tai muut vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat hyvinkin arkipäivää. Toki Suomessakin ihan varmasti, mutta maiden välillä varmasti eroja. :)

Terkkuja sinne maanantaipäivään!

P.s Sorry, nyt ei kuvia postauksessa, kun kirjoittelin nopeasti kännyllä.


sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Kuumeessa palmusunnuntaina


















Kuvissa kiteytyy hienosti viime päivien tunnelmat; juomaa, kurkkupastilleja, viltti ja telkku. Minä sitten ryökäle sain sen kevätflunssan joka oli kaatanut jo monta miehen työkaveria perheineen. Mies nimittäin oli jo flunssassa joten eiväthän ne pöpöt malta olla tartuttamatta muita. Tytärhän oli köhäinen ja kuumeinen jo silloin reilu viikko sitten ja taas pojalla 'auttavat' ne korvien ilmastointiputket ja toivottavasti poika pysyykin nyt terveenä. On niin himputin kipeä kurkku ja kuumettakin ollut. Ibuprofeenia olen syönyt kuumeeseen ja kurkkukipuun, katsonut sarjoja Netflixistä ja nukkunut päiväunia. Onneksi lapset ovat oma-aloitteisia ja tarpeeksi isoja ja mies vei ipanat eilen sisäleikkipaikkaan 2,5 h riehumaan, sai kurkkuikipuinen äiti levätä hiljaisuudessa. 

Puhuttiin leffaan menosta jo aiemmin, mutta eihän siitä nyt mitään tule, elleivät lähde kolmistaan. Allekirjoittaneen on vain paree pysyä neljän seinän sisällä lepäillen, että loppuviikosta olen lentokunnossa. Vaikka en todellakaan ole antibioottikuurien ylin ystävä (kuten ei varmasti kukaan muukaan!), mutta ajattelin huomenna käväistä lääkärin tykö. Jos siellä kurkussa joku tulehdus on ja saisin siihen kuurin. Nuhaahan minulla on aina, kun on siitepöly ym. allergioita, mutta tämä kurkkukipu ja kuumeilu (onneksi vain parina iltana reilut 38) vievät ihmeen paljon voimia. Onneksi on se Netflix ja teepannu...

Olen vissiin unohtanut kertoa, että saamme vieraita reilun viikon päästä! Jeii! Ja perheen pienimmäinen on vasta muutaman kuukauden vanha, pieni prinsessa on siis tulossa Saksaan kyläilemään. :) 


Mies haluaa tullaa tähän pöytäkoneelle jatkamaan jotain työjuttujaan, hilpaisen ihan mielelläni sohvalle vaaka-asentoon. Yläkerrasta kuuluu leikin ääniä...valtakunnassa kaikki suht koht hyvin. Köh.



torstai 22. maaliskuuta 2018

Täytetyt paprikat









Vaikka täytetyt paprikat eivät ole lasten lemppariruokaa (heh, ilkeä äiti, 
kun valmistaa ruokia jotka ei jälkikasvulle aina maistu ;)) niin silti aina 
silloin tällöin meidän iltaruokamenusta ne löytyvät. Suht koht helppoa 
arkiruokaa ja tulee syötyä samalla paljon kasviksia. Ja niin iisi tehdä 
pelkkänä vegeversiona. Tykkään monesti muutenkin ruoista jotka 
vaan voi 'törkätä' uuniin ja ruoan paistuessa voi vaikka hoitaa pyykit 
tai tehdä vaikka saksan läksyjä. ;)

Tällä kertaa paprikoiden sisällä on:

jauheliha (mausteena tacomausteseos)
sipuli
fetamurskaa
juustoraaste
keitettyä riisiä
paistettuja herkkusieniviipaleita
(ranskankermaa piti laittaa myös...)



Kuten eilen kirjoitin, niin viikonloppuna tai ainakaan 
lauantaina ei tarvitse huolehtia ruoanlaitosta, kun olemme 
melkein koko päivän pois. Tapaamme taas pitkästä aikaa ex-naapurimme 
ja iltaan kuuluu mm. ruokailu isolla porukalla ravintolassa.

Tänään on kuitenkin vielä torstai, mutta huomenna sentään 
ei tarvitse mennä opiskelemaan saksaa...eli melkein viikonloppu jo. ;)

Hyvää melkein viikonloppua sinulle!


keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Hyvä piirakkapohja!


broileria
tomaattia
sipulia
paprikaa
juustoraaste+ranskankerma+yrttituorejuusto




Tällä, Myllyn Paras -ohjeella (KLIK!) tuli tosi helposti maukas piiraspohja. 
Sopii hyvin niin kasvis-, kala- kuin lihapiiraille. Ehdottomasti 
teen tätä toistekin! Ikean Vardagen piirakkavuoka on aika iso, mutta taikinamäärä 
oli juuri passeli ja sain ohuenohuen pohjan.



4 dl jauhoja
1 tl suolaa
2 tl siirappia tai sokeria
150 g voita (hieman pehmeänä)
1 muna

Vuokaan
voita
korppujauhoja



Tänään söimmekin paikallisessa ravintolassa eikä kotikeittiötä kulutettu. 
Meidän yksi lemppariravintoloista on aika vast'ikään remontoitu 
ja tarjoilu on aina niin ystävällistä ja toki ruoka erinomaista. 
Paikka on supersuosittu, mutta ihan syystäkin. Tänäänkin keskiviikkona 
paikka oli tuupattu täyteen nälkäistä porukkaa, mutta mahduimme onneksi 
joukkoon mukaan. Liharuoat ovat maittavia ja supertäyttäviä, on aina 
pyydettävä loput annoksesta kotiin vietäväksi. Tarjoilija osaa jo ennen 
suusi avaamista arvata, että haluat loput ruoat pakettiin. Hyvä palvelu 
siis, heh! Huomenna, jos valmistaisi jotain joka riittäisi sitten kahdeksi päiväksi. 
Lauantaina on menoa, joten silloin ei tarvitse kotona kokkailla!


Mukavaa loppuiltaa!





p.s. Saksalainen ruoka voi olla hyvin suolaista ja siihen joko tottuu jossain vaiheessa tai ei sitten millään. Me olemme miehen kanssa siihen jo tottuneet. Mutta jostain syystä tässä ravintolassa liharuoat ovat hyvin maustettuja, mutta eivät missään nimessä hurjan suolaisia. En tiedä miten luonnehtisi sitä paikkaa, kun ei ole ihan turkkilaisravintola, mutta ei kreikkalainenkaan....hmmmm.


maanantai 19. maaliskuuta 2018

Miksi muutimme?

Pidempään blogiani lukeneet ovat ehkä huomanneet sellaisen pienen ;) yksityiskohdan, että perheemme on noin 7 vuodessa asunut Saksassa nyt jo 4 eri osoitteessa. Eihän se muuttaminen mitään herkkua ole eikä varmasti kukaan sitä huvikseen tee (tai ehkä tekeekin), mutta meillä ollut aina joku painava syy.

Kerrataanpa hieman syitä tähän viimeisimpään ja toivottavasti VIIMEISEEN muuttomme:


  • Alkuun meillä oli vuokranantajina vanhempi pariskunta. Alkuun kaikki oli ihan ok, mutta, kun kohtasimme ongelmia (koivu alkoi kasvamaan savupiippuun ja nokisutari huomautti meille asiasta, meidän olohuoneen likaisia kokolattiamattoja ei tultu pesemään monista lupauksista huolimatta, takapihalla lattiatiilet liikkuivat sinne tänne, takapihan valoissa sähkövika ym. ym.) yht'äkkiä niitä ei haluttukaan korjata.
  • Suurin ongelma-alue oli kuitenkin kellari jota käytimme niin kodinhoitohuoneena kuin tavaroiden säilytystä varten.
  • Kellarin seiniin alkoi ilmestyä hometta, aika paljonkin ja vuokranantajat viivyttelivät asian kanssa pitkän tovin. Kun he viimein ottivat asian puheeksi he syyttivät asiasta meidän pyykinpesukoneen ja kuivausrummun asentamista. 
  •  Meidän tarkoittaa tässä tapauksessa taloon kuuluneita, vanhoja, mutta toimivia laitteita joiden käyttö kuului vuokrasopimukseemme. Ja jotka olivat olleet asennettuina kellarissa jo monen monta vuotta. Eli vastuu ei ollut meidän.
  • Kun tämä asia lähti menemään eteenpäin eli paikalle saatiin kosteusmittaajia ja kellaritilojen saneeraajia halusivat vuokranantajat myydä talon meidän ollessa kesälomalla. Olisivat halunneet käydä ottamassa lomamme aikana kodistamme edustavia (aka valmiiksi sisustettuja) myyntikuvia. Emme antaneet lupaa, koska tässä vaiheessa luottamusta ei vain ollut.
  • Talo myytiin ilman näyttöä ja aikaa kului taas tovi ennen kuin uudet omistajat tulivat käymään ensimmäistä kertaa. Kellari saatiin suht koht hyvään kuntoon.
  • Pian alkoikin seiniin, ympäriä taloa ilmestyä mustia läiskiä, seinäkellojen ja taulujen taustat olivat aivan pikimustia, musta tarttui myös muualle. Pojalla ja minulla todettiin mm. pölyallergiat ja jota ei makuuhuoneissa, olo- ja ruokailuhuoneissa olevat kokolattiamatot paljon auttaneet. Elimme reilut puoli vuotta, melkein vuoden mustien seinien kanssa ja odotimme luottavaisina, että uudet omistajat tekisivät asian hyväksi jotain.
  • Kun uudetkaan omistajat eivät ottaneet vakavia asioita hoitoonsa, päätimme etsiä uuden kodin. Uuden kerrostaloasunnon, ilman suuria huolia.

Aika avoimesti nyt kirjoitan tästä aiheesta, mutta ne suurimmat surut aiheesta on jo käsitelty ja itkettykin, joten voin hieman kertoakin asiasta. En kuitenkaan kerro blogin puolella mitään kovin henkilökohtaista, mutta tästä asiasta ajattelin kertoa. En kirjoita tätä postausta sen tähden, että voisin haukkua entiset vuokranantajat maanrakoon (eihän lukijat edes tiedä missä päin Saksaa asun ;)) vaan lähinnä siksi, että on olemassa kaikenmaailman syitä joiden takia taistellaan vuokranantajien kanssa. Tässä tapauksessa se oli monet pienet ongelmat ja sitten se penteleen kellari ja 'mustat seinät'. Ja kuulkaa, oli kyllä surullistakin muuttaa, ei ollut helppoa. Talo oli meidän tarpeisiin juuri sopiva, hyvällä paikalla, iso, kaunis puutarha (kylläkin raskashoitoinen, mutta kuitenkin) oli piste i:n päällä. Ja olihan meillä parit symppikset naapuritkin. Paljon hyviä puolia, mutta myös paljon varjopuolia. Ikävää, mutta totta.



Nyt toivottavasti tällaiset kaikenlaiset harmit ovat takanapäin ja saamme elellä tässä onnellisina vielä pitkään. :) Kaikenmaailman ihmisiä mahtuu niin tänne kuin sinne Suomeenkin, on vain pidettävä kynsin hampain kiinni omista oikeuksista ja asioista joita pitää tärkeänä. Ja maailmaan mahtuu niin paljon erilaisia harmeja ja murheita, tämä nyt vaan sattuu olemaan yksi esimerkki ja kosketti tässä tapauksessa meidän perhettä. Ei mitään kuolemanvakavaa, mutta todella inhottavaa ja turhauttavaa kaiken kaikkiaan.

Että tällaista...:) olen miettinyt tässä koko illan julkaisenko postauksen vai en, mutta antaa nyt mennä. Toivotan Sinulle mukavaa iltaa. <3

Naistenpäivä orkidea & matkahöpinöitä



Viikonloppuna tuli tehtyä muitakin reissusuunnitelmia. Reissuhammasta, jos sellainen sanonta on edes on olemassa, kolottaa niin vietävästi. ;) Pientä reissun tynkää on varmasti keväällä vielä tiedossa. Tai oikeastaan kaksi. (Siis pääsiäismatkan lisäksi.)

Ystäväpariskunta Suomesta, keitä tapaamme aina Suomenlomilla ja keiden kanssa olemme olleet yhdessä mm. Köpiksessä ja Münchenissä laittoivat taas viestiä, että mihis matkaisimme seuraavaksi. Meillä on Reissujengi WhatsApp-ryhmä laulanut, kun viestit ovat singoilleet sinne tänne. Heidän kanssa on mukava matkustaa, olemme samanhenkisiä, fiilikset ja maut natsaavat hyvin yhteen. Tykkäämme syödä hyvin ja ihmetellä maailmanmenoa. Eipä siinä reissatessa muuta kaipaakaan.

Miehen pitkäaikainen ystävä asuu Saksassa, mutta hieman kauempana täältä meiltäpäin katsottuna. Juttelimme, että olisi kiva tulla häntä treffaamaan, jos vaan saadaan aikataulut hyvin sattumaan yhteen. On kuitenkin kiva, jos voisimme viettää siellä pidennetyn viikonlopun tai sitten niin, että perjantaina voisi lähteä jo hyvissä ajoin sinnepäin ajelemaan. Pitää vielä miettiä vaihtoehdot. :) Uusien kaupunkien koluaminen Saksassa on aina mukavaa. 




Tämän orkidean mies toi naistenpäivänä 
kahvilaan mukanaan. :) <3















Onko keväällä reissua tiedossa? :)


Tiistaiterkuin!!

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Tuulee, tuulee









Tästä kranssipohjasta on pitänyt tehdä, jos vaikka mitä. 
Nyt vain koristeena pöydällä. Tuo punottu kori 
piti laittaa parempaan paikkaan, tuuli 
oli lennätellyt sitä sinne tänne.







On kyllä ollut viime päivinä niin kolea ja voimakas tuuli, että ulkoilu ei ole 
hirveesti houkuttanut. Olemme kyllä olleet eilenkin jalkaisin liikenteessä, 
kun kävimme lähikaupungissa hieman pyörimässä ja ostamassa tuliaisia. 
Mies, joka on hyvinkin kuumaverinen oli aivan hipihiljaa ostoskadulla kävellessä. 
Autolle tultaessa hän sitten sanoi, että oli aivan umpijäässä ja tahtoisi vain joko 
markettiin sisätiloihin tai kotiin. :) Noh, kodin kautta ruokakauppaan...kävellen. 
Emme ikinä opi. ;)

Parvekkeella oli kevyehkö punottu kori minikuusineen pyörinyt ympyrää. 
Piti keksiä suojaisempi paikka, jos vaikka pysyisi nyt pystyssä. Ruukussa on 
kasvin juurella koristeena jotain haketta ja varmaan rantalomalta roudattuja kiviä, 
ne sitten olivat lennelleet sinne tänne. Kuvissa näkyvät kevätesikot ja narsissin, tytär 
valitsi kerran kauppareissulla. Vaikka näin kolealla ilmalla parvekkeella ei tosiaan hengailla, 
 oli kuitenkin kiva saada sinne väriä. Parveke on niin iso, että saan tehtyä paljon
asetelmia kesäksi, sitä odotankin jo kovasti. :)

Vaikka yleensä kaupat eivät ole sunnuntaisin auki, jättikokoinen puutarhaliike 
saa pitää ovensa auki. Olemme käyneet siellä aina siis sunnuntaisin, jos on viikolla 
ollut mielessä jotain uutta kasvia tmv. Piti tänäänkin käydä siellä piipahtamassa, mutta 
mies ollut tiiviisti tietokoneen kimpussa naputtelemassa. Liike on sen verran kaukana, että 
ei sinne 'noin vain' lähdetä. Ehkä ensi viikolla sitten. Tai vasta, kun kevät on todella täällä!!


Kävin ostamassa sen himoitun kukkakuviollisen farkkutakin (19 €!), 
pitääkin ottaa siitä pari kuvaa bloginkin puolelle. :)


Mukavaa sunnuntai-iltaa sinne, 
tuulisin terveisin -A-




perjantai 16. maaliskuuta 2018

Vihdoin perjantai!


Koululaisen pääsiäiskorttiaskartelu :)









Aniliininpunaiset kynttilät pääsiäispupun kera





Eihän näille flunssapöpöille mitään voi, mutta silti ottanut hieman pannuun, 
kun viikon suunnitelmat meni miten meni. Onneksi neiti ollut suhteellisen 
reipas kuumeesta huolimatta. Tänään jo meinasimme laittaa hänet kouluun, kun eilen 
oli vain lämpöä, mutta tytär itse kertoi palelevansa. Kuumetta ei aamulla ollut, mutta luulen, että 
on vain veto pois. Tekee matikan harjoituskirjaa huoneessaan ja on syönytkin ihan normaalisti, että 
on jo ihan kunnossa. Jos matikka maistuu niin on pakko olla terve! ;) 

Tänään olisi ollut lyhyt koulupäivä niin ei onneksi 'missannut' mitään ihmeellistä ja itselläni
ei tällä hetkellä ole perjantaisin tunteja, mutta myöhemmin syksyllä kyllä on. 
Joten meidän viikonloppu alkoi jo! Tänään saa velipoika mennä yksin karateen, mutta 
jos huomenna pääsisivät molemmat, katsotaan. 


Täällä ollaan kovasti fiilistelty pääsiäisreissua ja tsekkailtu kuvia hotellista ja 
lähialueilta. Luettu TripAdvisorin sivuita suositeltuja kohteita ja nähtävyyksiä, pakkauskin 
on aloitettu....ajatuksen tasolla. ;) Yhdessä liikkeessä oli soma farkkutakki kukkabrodeerauksin 
tarjouksessa ja tekisi mieli ostaa se reissuvaatteeksi. Jos sitten huomenna...


Kohta tulee korjaajamies tsekkaamaan meidän vierashuoneen ovea, 
eli kohta ovikello soi!


Kuulemisiin & ihanaa viikonloppua. <3 <3 

torstai 15. maaliskuuta 2018

Nopeat skonssit aamupalapöytään

Jos ei aina huvita paistaa munakasta, pannareita tmv. vaikkapa sunnuntaiaamun aamiaispöytään ovat skonssit (engl. scones) oikein hyvä vaihtoehto! Helppoa & nopeeta sekä maistuu varmasti kaikille.

Käytin tällaista ohjetta, Kotikokkien-sivuilta, KLIK!

Myös Valiolla on oma ohjeensa, KLIK!



4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa (ensi kerralla laitan 0,5 tl)
50 g voita
11/2 dl kermaa



Nypi huoneenlämpöinen voi ja kuivat ainekset murumaiseksi seokseksi.
Lisää kerma ja sekoita tasaiseksi. Taputtele taikinasta n. 2 cm paksuinen 
levy ja käytä muottina esim. juomalasia. Voitele skonssit kermalla ja 
paista 225 asteisessa uunissa n. 10 min. 
Tarjoile lämpimänä marmeladin/hillon sekä kermavaahdon kera.
















Englantilaiset teeleivät, scones eli skonssit tehdään kaulitusta taikinasta, josta otetaan muotilla pyörylöitä ja ne paistetaan. Kello viiden teen maassa skonssittarjoillaan tavallisesti lämpiminä voin kera, lisänä mansikkahilloa ja clotted cream, joka on eräänlaista hapankermaa. (Mtv.fi)










Ja loppuun pari vaihekuvaa jotka räpsäisin kännykällä.








keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Kotona kuumeisen kanssa


Leipomon juustokakkua & donitseja.



Vihannessipsit ovat lemppareita! Nam.






Muutama kuva viime viikonlopulta!


Nyt ei mansikoilla tai mustikoilla herkutella (Harmi kyllä....) vaan ollaan 
kotona rauhallisesti kuumepotilaan kanssa. 

Eilen olin ajelemassa saksan tunneilta suoraan ruokakauppaan, kun koululta soitettiin 
ja kehoitettiin tulla hakemaan huonovointista neitiä kotiin. Koulun sihteeri 
vielä kuvaili tytöllä olevan siniset huulet. No, siltä istumalta (olin juuri kaupan pihalla 
parkkeeraamassa) ajoin koululle noutamaan varsin reippaan oloisen, mutta kuumeisen 
potilaan. Neiti oli ollut jo pidemmän aikaan ihan hyvävointinen, mutta nuha on ollut 
aivan älytön, saa olla koko ajan niistämässä. Nyt monet lasten kavereista ovat olleet kipeinä, 
mieskin oli toissa viikolla kipeänä (ei kyllä kuumeessa), joten ei se ollut oikeastaan mikään 
ihme, että pöpö tarttui. Oli ollut jopa liikuntatunnilla (uimassa) ja oli opettajalle sanonut, että äidin koulu loppuu klo x. Voi pientä, niin vastuuntuntoinen ettei häiritse äidin koulunkäyntiä. Minähän 
ajan vaikka mistä hakemaan omaa lastani. <3 Mikään ei minua pidättele! <3


Nyt siis kotoillaan, katsotaan Netflixiä ja äiti käyttää ajan hyväksi 
siivoillen ja saksan läksyjä tehden. :)

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Sunnuntailenkki ja mustikkapiirakka

Eilen ja tänään ollaan poljettu pienet fillarilenkit perheen kesken. Eilen varsinkin oli mukava ulkoilusää ja sen olivat huomanneet muutkin. Paljon näkyi porukkaa liikenteessä, ihmiset olivat tulleet kotikoloistaan ihmisten ilmoille. Mies pyöräilee yleensä edellä, sellainen hassu tapa ja ihmettelin, että minne hän oli oikein kurvaamassa; noh jäätelölle! :D Eilen sitten maistelimme kauden ekat jädet, ulkona! Jeeii! Oli aika hauskaa. Ja monet seurasivat sitten meidän esimerkkiä. (Ja toki me olimme seuranneet joidenkin toisten. ;)) Tänäänkin jäätelöt maistuvat ulkosalla, ison katoksen alla ja, kun olimme melkein valmiita lähtöön paikalle saapui vohveleita nauttimaan ystäväperhe lapsineen. Olivat olleet pääsiäisvalokuvattava yhteisen tuttumme studiolla. Pikkukaupungissa voi helposti törmätä tuttuihin joko jäätelöillä tai maitokaupassa.


Eilen saimme myös vieraita, ystäväpariskunta ja heidän koiranpentunsa. Kyllä oli kaverilla meno päällä, kuten pienillä yleensä. Oli parvekkeella tutustumassa ja haistelemassa, kun ihmettelimme koiran katoamista. Miten voi kultaisennoutajan pentu kadota kuin tuhka tuuleen? Noh, hän oli saanut ängettyä vartalonsa varsin pienestä raosta ja mennyt naapurien puolelle....:D Apua! Onneksi karvakamu tajusi ihan itse, että nyt on paree tulla pois. Kaikkea sattuu niin lapsien kuin KARVAlapsien kanssa. ;)


Pakkasesta löytyi kanadalaisia metsämustikoita ja siitä se ajatus sitten lähti; mustikkapiirakka murotaikinaan. Simppeliä sunnuntaiherkkua!


Murotaikina

100 g voita
1 dl sokeria
1 muna
1 tl leivinjauhoja
3 dl vehnäjauhoja

Sekoita pehmeä voi ja sokeri keskenään.
Lisää kananmuna ja keskenään sekoitetut
leivinjauhe sekä vehnäjauhot.