maanantai 18. helmikuuta 2019

Kouluruokaa saksalaisittain

Tästä aiheestakin olen varmasti kirjoitellut aiemmin tai ainakin sivunnut aihetta kertoessani saksalaisesta koulusta. Tässä eräänä päivänä lapsilla oli niin 'huvittavan' kuuloinen ruoka koulussa, että päätinpä kirjoittaa rivin pari asiasta.

(En tiedä oliko siinä nyt mitään hirmuhauskaa jonkun mielestä, mutta minä ja esim. äitini kyllä naureskelimme, että ei tällaista kyllä Suomen kouluruokalassa tarjoilla...)

Ja aina pitää muistaa, että alla mainitsemani kohdat eivät varmastikaan päde kaikkialla Saksassa, saati kaikissa kouluissa. :)



  • Lapset syövät ruoan koululla varsin myöhään eli varsinaisen koulupäivän jälkeen. Taitaa olla noin klo 13. (Lapset jaksavat siihen asti ihan hienosti. Aamulla on syöty aamupala kotosalla ja koulussa ne eväät klo 10.)
  • Ruokailu tapahtuu isohkossa ruokalassa (saks. Mensa) ja tilaa käytetään myös joihinkin iltapäiväkerhojuttuihin. Mm. shakkikerho kokoontuu siellä.
  • Ruokamaksu on n. 2,50 €/lapsi/päivä.
  • Maksu veloitetaan tililtäsi aina lukuvuoden alussa eli syksyisin ja tammikuussa.
  • Jos lapsi on sairaana ja ilmoitat koululle ennen klo X, he ilmoittavat eteenpäin keskuskeittiöön. Jos 20 lasta sairaana, eivätkä koulussa syömässä, ruokaa tarvitaan valmistaa paljon vähemmän.
  • Yleensä kaikki ruokailuun osallistuvat lapset mahtuvat yhteen vuoroon. Tosiaan vaikka osallistuisi iltapäiväaktiviteetteihin kouluruokailu ei ole tietenkään pakollinen. Joillakin lapsilla on omat eväät ja ne voi syödä halutessaan siellä Mensan puolella.
  • Joskus jälkiruokana puolikas bansku, omppu tai jopa jätski! Ja joskus harvemmin jogurttia.
  • Pääruokana voi olla creppi eli lettu ja siihen Nutellaa ja/tai sokeria...(Tätä minä naureskelin! :D Mutta lasten hymy oli korvissa asti, kumma juttu. ;))
  • Sianlihaa koulussa ei tarjoilla ollenkaan
  • Pizzaa löytyy ja se on AINA margarita
  • Kalaa on usein, mutta se on usein kalapuikkoja tai vastaava leivitetty kalapala. Eli ei mitään silakkalaatikoita tai lohisoppia... ;)
  • Linssikeittoa on  myös usein, höyrytettyjä kasviksia, broilerischnitzel, broileribolognese jne. Ja pieniä sämpylöitä keittopäivinä.
  • Reibekuchen/Kartoffelpuffer, on myös yksi lemppari ja sitä on minun mielestäni aika usein. Reibekuchen on eräänlainen perunalettu, todella hyvää ja nautitaan usein omppusoseen kera tai syödään leivän kanssa. Tämä voi olla myös lisukkeena. Mutta varmasti lasten keskuudessa tai koulussa se omppusose on se lempparein!
  • Ruokalan työntekijää saa olla välillä auttamassa (meidän neiti on) ja siitä saa palkaksi kai keksin tai pari.


Maistuvaa maanantaita!

Mitäköhän ne ipanat tällä viikolla syövätkään...

6 kommenttia:

  1. Kouluruoka kilpailutetaan. Kallis tarjous ei pärjää kilpailussa. Kouluruoka tuodaan yksityisyrittäjän suurkeittiöstä lämpolaatikoissa -yleensä. Se keitetään ja paistetaan aamulla varhain ja korkeintaan lämmitetään koulun keittiössä. Esim. ransklalaisia perunoita ei kukaan syö monen tunnin seisottamisen jälkeen. Mainitsemasi esimerkit lienevät niitä ruokia, joita voi kuljettaa ja säilyttää pitkään , ja palvelun tarjoajalle jää vielä keitto- ja kuljetuspalkkaa.
    Palvelun tarjoajaa voi vaihtaa ja kilpailuttaa koulukohtaisesti, jos vanhempainneuvosto sitä haluaa. Voi valita myös kalliin tarjoajan. Kouluruoka ei kuulu kunnan/kaupungin eikä valtion tehtäviin eikä sitä makseta veroista. Koululla ei ole mitää tekemistä ruokailun järjestämisen kanssa. Kouluruokailu tapahtuu vuokrattomassa koulun tilassa."Keittäjä" on yksityisen firman palkkalistalla.
    Lapsen huoltajat asioivat suoraan kouluruoan tuottajan kanssa netin kautta, ja tuottajafirma veloittaa maksun suoraveloituksena tililtä. Päivän ruoka pitää perua klo 9:30 mennessa, muuten siitä peritään maksu.
    Koska olin itse päivät virassa, en rehellisesti sanoen kyennyt vartioimaan lasteni kouluruokalistaa. Laitoin itse koulupäivien iltaisin terveellisempää ja parempaa (allergiat huomioonottavaa) slow- ruokaa n. klo 19, ja se oli rituaali vuavasta asti eli koko perhe oli pöydän ääressä(ei mitään lihottavaa napostelua, limuja, oluita, iltakahveja tms. "pikkunälkään") ennen nukkumaanmenoa.
    Hyvästä syystä ainakin peruskoululaiset saavat EU:n rahoista avustusta, mitkä Rheinland-Pfalzin osavaltio käyttää niin, että jokainen oppilas (möys ne jotka eivät syö kouluruokaa) saa vitamiinilisän eli sesongin mukaisen kotimaisen hedelmän päivässä tai valinnaisesti täysmaitoannoksen (3,5 %). Suomalaisetkin saavat EU:n kouluruokatukirahoja , mutta käyttävät sen rasvattomaan maitoon ja kiertävät EU:n määräyksiä. Lapseni eivät enää asu kotona, siksi käytän imperfektiä.
    Saksan muiden osavaltioiden ja kaupunkien kouluruokailusta minulla ei ole kokemusta.
    Oli kiinnostavaa lukea, mitä teilläpäin syödään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos taas kerran kattavasta kommentista! Mukavaa ja aurinkoista viikkoa sinne. :)

      Poista
  2. Oli kiva saada tietää, miten kouluruokailu Saksassa on järjestetty 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On aina ihan kiva kirjoitella aiheista jotka ainakin minun mielestäni eroavat esim. miten Suomessa toimitaan. :)

      Poista
  3. Minunkin piti tämä lukea ja todeta että ei Saksassa vaan jossain Saksan osavaltiossa, täällä kun sattuu olemaan kaikissa omat systeemit. Minä olin tyytyväinen lapseni kouluruokiin ja nykyään hän ei syö enää siellä vaan on eväät mukana,on siis jo ylemmillä luokilla(lukio)Alemmilla luokilla ruokailu oli kello 11 ja sitten kello 11.30 ja ylemmillä luokilla kello 12.15 ettei nyt mikään paha,kun koulu alkaa 7.45,ja kello 9 oli eväitten aika. Ja sanoit jossain ettei ole niin allergioita, se on muuten totta,niitä on vähemmän kuin Suomessa vai tuntuuko se vaan siltä. Mutta näin se on joka osavaltiossa omat systeemit,se pitää muistaa kun kirjoittaa ihan mistä vaan miten täällä on. Ei saa yleistää tulee väärää kuvaa,tosin näin et tehnytkään vaan mainitsit sen. Tuo ylin kirjoittaa samoin kuten meiläkin on lukion ruokamaksujen kanssa,koululla ei ole mitään tekemistä sen kanssa vaan kilpailu on kovaa,tuossa joku aika sitten lapseni sanoikin että ruoka ei maistu enää miltään,olivat vaihtaneet yrittäjää ja siksi se ruokailukin loppui. Ja tuo mensa on niin sanotusti yliopistoalueella, isomissa kouluissa joissa oppilaita yli 1000, lähinnä meillä päin,ei ainakaan meidän kouluilla ole mensa sanaa käytössä,siellä on oma ruokailutila mutta sitä sanotaan kioskiksi,kun on liian pieni. Ruoka oli vaihtelevaa,noita yllämainuttuja mutta ei kyllä koskaan pizzaa tai nutellaa :)Onhan täällä eroja ruokien suhteen se on selvä ja ei kaikki asiat ole niin hyvin mutta minusta täällä on hyvä asua. Ja sen sanon vielä että en ole ihan satalasissa enää ajantasalla noista ruokailuista miten ne nykyään meilläkin on. Ja en mä ainakaan sanoisi että mun muksu ois kärsinyt mistään täällä,urheileva nuori teini ja voi hyvin,samoin muuten mun appivanhemmat ja ovat taatusti syöneet huonommin aikoinaan,joten joskus tuntuu että liika hössötys noiden ruokailujen ja terveellisyyden suhteen ei kannata, mutta järkikäteen tietty.!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kattavasti kommentista Esther Helmiä. :) Niitä eroja on kyllä koulujen, koulussa tarjottavan ruoan yms. välillä niin paljon kuin on vaan osavaltioita, kaupunkeja sekä kouluja. Todellakaan ei voi yleistää asioita näin isossa maassa. On vaan erittäin mielenkiintoista, minun mielestäni, kirjoitella asioita ylös joita tullut vastaan. Tämä on minun muistikirjani joista voin käydä lukaisemassa, että mikäs se lasten lempiruoka silloin lapsuuden kouluvuosina oli ja kuinka olen aikanani pitänyt hassuna tätä Nutella-asiaa. ;) Mutta kaikkeen tottuu, olen tottunutkin eikä kaikki tosiaan mene samalla tavalla ympäri tätä maata jossa asumme. :) Mutta sehän sen kaiken tekeekin aika mielenkiintoiseksi! Hyvää loppuviikkoa sinulle!

      Poista