-

-

tiistai 26. helmikuuta 2019

Ovatko saksalaiset tarkkoja rahasta, nuukia?

Tämä kuuluisa stereotypia, nuukat ja rahastaan tarkat saksalaiset. Mutta ovatko he?

Toki, toki, me kaikki olemme erilaisia. Ei kaikki suomalaiset sauno ja juo ämpäritolkulla kahvia eikä kaikilla ruotsalaisilla ole vaalea hiuskuontalo. ;) Joten se EI VOI olla niin, että kaikki saksalaisetkaan olisivat samanlaisia. Tässä tapauksessa siis luonteeltaan nuukia.

Se mitä olen itse huomannut, vuosien saatossa, on jotain ihan pieniä juttuja. Ei mitään hurjan räikeitä esimerkkejä, mutta kuitenkin sellaisia jotka ovat jääneet muistiini. Esim. saksalainen ostaa mielestäni usein lihatiskillä leikkelettä jonkun kappalemäärän. Pyytävät myyjää laittamaan pakettiin vaikkapa 10 viipaletta. Kun tämä suomalainen pyytää vähintään 200 g, ettei heti lopu, kun kaksi makkaravarasta on niitä ahmimassa. Onko sitten syynä pieni perhe, pieni menekki kotona, rahasta tarkkana oleminen, en tiedä. Mutta olen kiinnittänyt huomiota. Ehkä se on enemmän niin päin, että minun pitäisi ruveta laskemaan meidän leikkelemakkaran kulutusta. Olemaan tarkempi. :)

Vaikka Lidl ja Aldi ovat tunnettuja halvoista hinnoista on niissä kuitenkin hyvä laatu. Mitä itse olen vuosien varrella kokenut ja mitä kaikkea olen sieltä hankkinut. Varsinkin Lidl saa minulta monta pistettä. He-vi osasto on siellä aina tuore ja laadukas sekä hinnat todellakin kohdillaan. Meidänkin kaupungissa on muutama ruokakauppa joissa hinnat ovat Lidliä/Aldia huomattavasti suuremmat, mutta valikoima on kyllä toisenlainen ja siksi niissäkin täytyy käydä. Tai siis itse käyn. Mutta nämä edulliset em. kauppaketjut ovat kyllä paikallisten suosiossa. Mutta siinäkin taas on kaksi puolta, onko suosittu edullisuuden vai ihan kelpo laadukkaan valikoiman ansiosta(?).

Mitä itse olen ymmärtänyt saksalainen käy mahdollisuuksien mukaan eri liikkeissä, jos yhdestä saa halvemmalla sen ja tämän ja siellä toisessa liikkeessä on jotain muuta edullista. Kun taas moni suomalainen valitsee sen automarketin joka alkaa C- tai P-kirjaimella ja monet ostokset tehdään siellä. Toki monelle suomalaiselle se hypersupermarketti on se kaikista lähin ja parhain asiointivaihtoehto. Jokainen valitsee sen itselleen parhaimman. Saksa on iso maa, paljon ihmisiä, ehkä niitä kauppoja löytyy joka niemen notkosta ja ihmisten helppo käydä useammassa kaupassa yhdellä ostoskerralla. Ja tämäkin sitten riippuu ollaanko kaupungissa vai maasedulla. Hmmm, asioilla on aina monta puolta.



Kaksi esimerkkiä tulee vielä mieleeni.

Olimme olleet entisten naapurien luona grillaamassa, koko naapurusto. Jälkikäteen kaikista ostoksista pyydettiin jokaiselta se oma osuus. Sanotaan vaikka, että summa olisi ollut 36,70 € ja annoin 40 €. Siitä tuli iso, isooo haloo, ettei minulle ollut antaa vaihtorahaa. :D Minä en halunnut hiluja takaisin. Koska pidin summaa muutenkin pienenä. Olimme kuitenkin 4-henkinen perhe syönyt ja juonut hyvin koko päivän ja illan aikana. Se, että en saanut 3 € ja 30 senttiä takaisin oli varsin pikkujuttu.

Ja yksi esimerkki vielä.

Meille tuli ensimmäistä kertaa eräs nuori nainen babysitteriksi. Olin tehnyt jotain syötävää ja hankkinut limua ym. babysitterille iltaherkuksi. Kun tämä nuori kuuli, että limut sekä herkut olivat hänelle ja iltaruokaa oli sekä hänelle varattu oli hän eleestä hyvin ihmeissään. Jossain toisessa kodissa hän ei saanut mitään suuhunpantavaa ja häntä oli kehoitettu ottamaan jopa oma vesipullo mukaan...(Todella räikeä esimerkki, mutta tämän nyt olen sattunut kuulemaan.)


----------------------------------------------


Eli omien kokemusteni mukaan en ole ihan sata varma tästä nuukuus-asiasta. Ehkä pitää hioa tuntesarvet herkemmiksi ja katsella ympärille paremmin. ;) Mutta sen minkä olen ehdottomasti noteerannut on se, että saksalainen valitsee mahdollisuuksien mukaan aina paikallista ja kotimaista. Kaduilla näkee hienoja Mersuja ja Audeja ja kaupassa asiakkaat suuntaavat Mielen ja Boschin koneiden ja laitteiden luokse (valmistetaanko kumpaakaan Saksassa, mutta merkki on ainakin täältä!). Se on tietysti aina hyvä asia, että kannatetaan kotimaista.




Oletteko te itse kokeneet, vaikkapa Saksaan suuntautuneilla matkoilla
(tai onko blogiin eksynyt muita 'paikallisia'?), että
täällä näkyisi se kuuluisa yleistys?


Mukavaa tiistaita, aurinko paistaa!!

6 kommenttia:

  1. Ach ja: kyllä on kokemusta tarkan markan saksalaisista:D . Muistan kerrankin ajat sitten kun olimme Saksassa leirintäalueella ja illalla tutustuimme leirinaapureihin; tuli puheeksi että aamulla varmaan haemme camping-alueen myymälästä aamupalatarpeet: heti kova haloo että muutaman km:n päästä marketista saa niin paljon halvemmalla:) no olimme mp:llä liikkeellä emmekä muutenkaan suuriruokaisia niin totesimme vaan että meidän muutaman DEM:in ostoksilla ei niin suurta säästöä tule. Mutta todella siis pikkuasioista voidaan nähdä vaivaa. Muuten kyllä tykkäämme käydä Saksassa, pari krt/vuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :) Ehkä saksalainen on niin tottunut siihen, että haetaan vaikka hieman kauempaa jotain halvemmalla vaikka lähempääkin saisi saman asian. He eivät edes ajattele, että aikaa kuluu tmv. Ehkä itse olen sen verran mukavuudenhaluinen, että en halua liian monessa kaupassa tehdä ostoksia kerralla. Mutta täytyy myöntää, että on minullakin joitain tuotteita joita 'metsästän' tietyistä paikoista. Ehkä saksalaistun pikkuhiljaa. ;) Mutta tosiaan ihmisiä ja ostostottumuksia on kaikenlaisia. :)

      Poista
    2. Taas yksi esimerkki vertailusta. Saksalaiset perusruolailutavat ovat erilaiset. Ja työssäkäyvät ruokailevat eriaikoina. Me syömme niin Suomessa kuin Saksassa tuhdin aamupalan ja päivällä lämpimän ruuan, lihan ,kalan ja vihannesten kanssa ilman leipää. Illalla syömme leipää, salaattia, leikkeleitä,juustoa...
      Ostan molemmissa maissa leikkeleet ja juustot siivuttain. Meillä saattaa olla kymmentäkin sorttia pöydässä eikä vain 200gr kinkkua tai metvurstia. Suomessa meillä onkin ongelma, kun on vain yhtä kinkkua paketoimattomana tarjolla tai jotain muuta makkaraa. En säästä. En katso koskaan ruuan hintoja, joten tämä vertailu oli sinulta taas ennakkoluuloa. Ei millään pahalla, mutta pitäisi ottaa asioista selvää, ennenkuin julkaisee. Muuten niitä lihakauppoja , joissa on tuoretiski, on vain isoimmissa kaupungeissa, samalla valinnan varaa. Tavallisista marketeista Suomessa saa usein vain muoviin pakattua tavaraa. Hyi miten epäterveellistä syödä säilyntäaineiden kanssa!!

      Poista
    3. Kiitos sinulle Unknown pitkästä kommentista. :) OLipa mukava, että eksyit pienen blogini pariin. Minusta oli varsin mielenkiintoista kirjoitella niitä omia kokemuksiani näiden vuosien varrella mitä olen kokenut. Mitä olen tässä meidän omassa pikkukaupungissa nähnyt. Kuten olen monta kertaa maininnut, että Saksa on niin iso maa, 83 miljoonaa ihmistä, että kyllä niitä tapojakin ja asioita on kovin erilalaisia, eikö vaan. :) On niin ihana saada nauttia niin hyvästä ruoasta täällä Saksassa kuin Suomi-lomilla sitten sitä suomalaista. Kumpaakaan ei voi laittaa ykköspallille, minun mielestäni. Kiitos vielä kerran kommentista ja mukavaa päivänjatkoa!

      Poista
  2. Mietin pitkään tätä stereotypiaa ja saksalaisten nuukuutta.
    Tässä on muutama miettimiseni tulos. Saksassa ihmiset ovat tottuneet maksamaan käteisellä mm.leipomoissa, torilla, ravintoloissa ja ruokamarketeissakin.Ovat tottuneet myös siihen, että vaihtorahat annetaan centilleen takaisin, eli maksettavaa summaa ei pyöristetä. Eräs discount yritti sitä siinä muodossa, että ostaja sai sanoa "aufrunden" eli pyöristetään ylöspäin. Pyöristyssumma meni hyvänteleväisyyteen eli ei jäänyt kaupan hyväksi.Kampanja ei saanut suurta suosiota.Keräyslippaita hyväntekeväisyyteen on monen muun liikkeen tiskillä.
    Ravintoloissa annetaan palvelurahaa vapaaehtoisesti tai ei anneta miten huvittaa. Kukin haluava pyöristää ylöspäin mielensä mukaan sopivaan tasasummaan.

    Kaikki discount-ruoka ja suuret marketit jakavat joka viikko kaikkiin postilaatikkoihin nivaskan brosyyrejaan viikon tarjouksista paitsi jos laatikkoonsa liimaa tarran, että ei halua mainoksia. Kannattaa käydä tarjousten perässä ruokaostoksilla varsinkin kun esim. minun lähelläni on kolme eri discountia vierekkäin ja kilometrin päässä 2 lisää.
    Brosyyrien jakaminen on kokovuotinen tulonlähde mm. koululaisille ja köyhille eläkeläisille.

    Saksassa on 4 miljoonaa HARZ 4 -työttömyystuella eläjää.
    15,7 % saksalaisista on köyhiä, joka ovat sairaita, vanhuksia, pienipalkkaisia, työttömiä,monilapsisia perheitä ja yksinhuoltajia. Saksalaiset häpeävät, eivätkä näytä köyhyyttään kadulla leipäjonoissa saati huuda siitä joka. Suomalaiset tekevät sitä - näköjään nekin jotka eivät ole köyhiä , vaan pikemminkin ahneita ja kateellisia.

    1,5 miljoonaa asiaksta saa Saksassa ruoka-apua ns. Tafel´eilta, joita on yli 2000 toimintapisteessä eri hyväntekeväisyysjärjestöjen vapaaehtoisvoimin organisoimassa. Tafelin jakelupaikka on kuin ruokamarketti eikä sinne jonoteta kadulla.Kenenkään ei tarvitse olla näytillä häpeämässä. Tarkempaa organisointia en tässä avaa. Vaatteita saa hyväntekeväisyysjärjestöjen Kleiderkammereista.

    Saksassa on ihmisiä, joiden on pakko olla nuukia ja jotka haluavat olla säästäväisiä eri syistä. Yksi hyvä syy on säästää kesälomaa varten, toinen on se että säästää lastensa opiskelun takia ja kolmas, että vuokrat nousevat liian nopeasti (54% asuu vuokralla), neljäs syy, että tarvitsee työnsä takia autoa,jonka joutuu rahoittamaan velalla. Johtuu ehkä lainsäädännöstä, että Saksassa eivät pikavippifirmat rehota kuten Suomessa ajankohtaisesti näkyy olevan.
    Koska itsekin olen ostanut autoja, niin tärkeä kriteeri on myös kotimaisten autojen huoltovarmuus ja nopea ja hyvä palvelu varaosien tms. suhteen kotini/työpaikkani lähellä. Naisia asiakkaina arvostetaan ja kanta-asiakkaista kannattaa pitää kiinni. Mm. kotiin tai työpaikkaan kuljetuksella ja sieltä haulla on merkitystä, kun auto on huollossa/korjattavana.Joiltakin saattaa saada maksutta firman auton, kun oma on korjauksessa. Kaikilla naisilla ei ole miestä kuskaamassa eikä kahta autoa.
    Mielen ja Boschin kanssa on samat kriteerit:kalliit kodinkoneet kestävät kauan ja niitä kannattaa korjauttaa päin vastoin kuin jotkut tuntemattomat, jotka saa viedä kierätykseen heti kun takuuaika on ohi.
    Vaivainen kaikki kokee ja kokenut kaikki tietää tai päin vastoin.

    Hauskoja katukarnevaalipäiviä! Ja muistakaahan syödä paljon rasvaisia ja makeita munkkeja, ensi keskiviikosta pääsiäiseen asti ehtii sitten paastota.
    Helau, alaaf, ahoi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katariina erittäin informatiivisesta ja kattavasta kommentista, iso kiitos! On hienoa, että kirjoitit näin paljon eri kantilta tätä asiaa. Tämä on ihan mielenkiintoinen aihe, koska monesti näistä stereotypioista puhutaan, olkoot sitten suomalaisista, saksalaisista tai keitä vain, mutta yleistyksiä on. Kun on suuri maa, yli 80 miljoonaa, niin ei voi vain puhua 'yhdenlaisista saksalaisista' missään nimessä. Mukavaa viikonloppua ja hauskaa karnevaaliaikaa sinnekin!

      Poista