-

-

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Ulkomailla ulkolaisena

Ja ettei totuus unohtuisi; onhan ulkomailla asuminen välillä äärimmäisen rankkaakin. Vieras maa ja kenties ikävöinti omiin vanhoihin ympyröihin sekä tietysti ystäviä ja perhettä ovat toki kurjia juttuja, mutta niistäkin pääsee yli. Ystävät ja perhe ovat aina tervetulleita kyläilemään ja toivottavasti toisinkin päin. ;) Nykyaikana yhteydenpito ei voisi enää olla helpompaa. Uuden kotiseudun oppii varsin nopeasti, kun vaan rohkeasti lähtee tutkailemaan paikkoja. Lähikaupat ja vaateliikkeet eivät tule tutuksi sieltä mukavalta kotisohvalta käsin...Mutta se kieli ja kulttuuri, ne voivat aiheuttaa harmaita hiuksia! Toki kielitaidon haltuun ottaminen on ihan omissa käsissä, sitä on vaan rohkeasti käytettävä, vaikka kuinka vaikealta tuntuisi. Viittomakieli ja englanti hoitavat (yleensä) loput. ;) Mutta silti voi tuntua irralliselta. Välillä olet se friikki joka puhuu oudosti saksaa ja vielä friikimpi puhuessasi suomea, hah! Niin monet kerrat villejä taaperoita kaupassa ojentaessa olen saanut tuta ihmetteleviä katseita. Toisaalta olen tuntenut myös ylpeyttä, omasta salakielestämme Toki ei pidä ottaa itsestäänselvänä, että kukaan ei ymmärtäisi....suomalaisia on yllättävissäkin paikoissa! :D

Saksassa valitaan 'oma kotilääkäri', Hausartz. Minä aikanaan valitsin omani kuulopuheiden perusteella, oli kuulemma hyvä tyyppi. Ja niin hän olikin! Sain mongertaa asiani saksaksi (tullessamme tänne saksan kielitaitoni oli aika ruosteessa...) tai sitten selventää englannilla jota lääkärikin puhui erinomaisesti (ei nimittäin ole vieras asia, että erikoislääkäri ei osaisi lausettakaan englanniksi...). Ei jäänyt koskaan mitään hampaankoloon. Lastenlääkärin kanssa on sama juttu. Vaikka kuinka ollaan ulkomaalaisia ollaan ihan samanlaisia potilaita hänelle kuin muutkin. Toki asiaan voi vaikuttaa se, että tämä lastenlääkäri itsekin on syntynyt muualla...tiedä sitten. Kerran jouduin hoitamaan Suomivieraallemme lääkärinajan hänen äkisti sairastuttua. Vaikka kuinka ko. henkilö tiesi tasan tarkkaan omista vaivoistaan lääkärissä käynti ei olisi voinut olla yhtään vaikeampi operaatio. Mistään supervakavasta ei ollut kyse, mutta asiasta tehtiin ilmoittautumistiskillä elämää suurempi issue! *huoh* Muistan vieläkin sen hetken kuin eilisen. Mutta sellaisissa tilanteissa epäystävällisille asiakaspalvelijoille ei voi muuta kuin hymyillä ihan perskuleen leveästi. ;) ;)




Paljon on mietteitä, ei aina osaa pukea sanoiksi.
Mutta tällaista tällä kertaa. 
Tämä ilta on sujunut piirrettyjen parissa sadetta kuunnellen!






Tylsä kuva kivasta Brysselin-tuliaisesta, 
tästä tulee hedelmäkulho!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti