sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Mitä syötiin jäähyväisdinnerillä

Laitetaampas sunnuntain ratoksi muutama kuva jäähyväisdinneriltä menneeltä viikolta (ja sitä edeltävältä...). Aiemmin ehkä hieman huvitti ja hävetti kuvailla annoksia ravintolassa ja mietin, että mitäköhän nuo ihmiset tuossa viereisessä pöydässä minusta ajattelee. Olen myös joskus yllättänyt kanssaihmiset ja heidän vienot hymynsä, kun kuvailen lautasta edessäni. Siis yleensä ihmiset katsovat vain hyvällä, samoin tarjoilija, itse on vaan turhan kriittinen ja miettii liikaa pienessä päässään. Kyllähän sitä voi omaa salaattiaan kuvata sama se kuvaatko kaunista kukka-asetelmaa vai ruoka-annosta, kumpikin eräänlainen kädentaidon näyte jota ihaillen valokuvataan. :)




Perunakeittoa


Vohvelia...nams




Ja nyt sunnuntain viettoon!
Kaikkea hyvää <3

lauantai 30. syyskuuta 2017

Värikäs broilerisalaatti lauantaille!















salaattisekoitusta
minikurkkuja
tomaattiviipaleita
aurinkokuivattua tomaattia
broileria
paahdettuja pinjansiemeniä
krutonkisekoitusta
vadelmabalsamicoa


Iisiä, iisiä ruokaa. Pikkuisen pesua ja pilkkomista, 
hieman paistamista ja paahtamista. 
Mutta sitten onkin jo pikaisesti 
valmista!


Ihanaa viikonloppua sinne ruudun toiselle puolen. :)
Kaikkea hyvää <3


keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Omenapiirakka













Resepti löytyi Kotilieden sivuilta, KLIK!


1 dl sokeria
100 g margariinia (käytin voita)
1 kananmuna
2.5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
2 rkl maitoa

TÄYTE:
n. 6 omenaa
1 tl kanelia
1 prk kevytviiliä (käytin kermaviiliä)
1 kananmuna
2 rkl sokeria

Vatkaa sokeri ja margariini vaahdoksi. Lisää muna hyvin vatkaten. 
Sekoita kuivat aineet ja lisää vaahtoon. Sekoita joukkoon maito. 
Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan.

Kuori omenat. Lohko ne ja asettele taikinapohjalle. 
Sekoita täyte ja kaada omenien päälle.

Paista omenapirakkaa 200 asteessa noin 25 minuuttia. 









Loppuun kuva piirasta ENNEN paistoa 






Pianon vieressä





















Pianon luona ja ruokailutilassa ei ole tapahtunut pitkään aikaan mitään muutoksia. Uusi orkidea, mutta se on siinä. Tila on suuri ja aika valoisakin, kun tilassa on kaksi isoa ikkunaa ja iso olohuone suurine ikkunoineen siinä vieressä. Ruokailutila tietenkin on kiva olemassa ei siinä, mutta harmiksemme emme käytä sitä hirveän usein. Lapset tekevät läksynsä ison pöydän ääressä ja mies saattaa iltaisin naputella konettaan. Jos ja kun ompelen jotakin (harvemmin nykyään....) istahdan pöydän päätyyn ja siinä on tilaa leikellä ja mittailla. Toki, kun kutsumme ystäviä kylään ison pöydän ääreen on kiva istahtaa ja tarinoida pitkälle iltaan. Meidän perheessä vain mies osaa soittaa pianoa (lapset käyvät kuorossa, mutta soitinharrastus ei ole heitä kiinnostanut...se joskus hieman harmitti minua, mutta lastenhan kuuluu saada valita ne harrastukset jotka miellyvät eniten!), joten hän soittelee sitten joululauluja meidän iloksemme! :D 




___________________________________________________________________




Meillä oli maanantaina mukava jäähyväisillallinen ystävälle. Siis jo toinen. ;) On paljon tuttuja meillä kaikilla joten kyllähän näitä illallisporukoita riittää! Hänellä taisi olla kaikkiaan kolmet jäähyväiset! Mutta sehän on tärkeintä, että pääsee hyvästelemään ja sanomaan heipat kaikille tutuille. Mukava vaihtaa ne vikat kuulumiset kasvotusten ja kaikki uteliaina haluavat tietää uusista seikkailuista. Olimme kalaravintolassa syömässä ja ilta oli mukava ja kaikin puolin huumoripitoinen. Nauroimme paljon ja vitsailimme kuinka kaikki matkustamme ystävän uuteen kotiin heti seuraavana päivänä, kun hän on asettunut taloon...Ystävä pyysi antamaan muutaman extrapäivän! ;) Tarjoilija onnistui kaatamaan minun valkoviinini raskaana olevan ystävän syliin. Hän naureskeli haisevansa kotiin mennessä viiniltä vaikka ne viinit tosiaan eivät menneet kurkusta alas vaan hänen neulepuserolle! Kaikkea kanssa! Mukava ilta ja ystävää tulee kova ikävä.



Tänään eräs kaveri tulee hakemaan pojan vanhan, mutta toimivan fillarin. Kiva saada aina tavaroita kiertoon ja, kun menee tarpeeseen vielä parempi!

maanantai 25. syyskuuta 2017

Uutta vaatekaappiin (lapsille!)












Syksy tulossa ja aina tarvitaan jotain uutta. Meidän lapset tosiaan leikkivät, siis 
tarkoitan, että se kyllä näkyy! Vaatteet eivät pysy puhtaina eikä housujen polvet 
ehjinä. Varsinkin tytär on kova maalailemaan ja askartelemaan, välillä on 
onnenkauppaa, kun saan vaatteet puhtaaksi, aina en kyllä saa...

Kun aamulla lähdetään kouluun pipot päässä ja hanskat kädessä vain puolet 
asusteista pääsee takaisin kotiin....poika on niin hajamielinen :D, että ei edes aina 
muista mihin mitäkin on jättänyt. Kerran pojan ystävät tulivat kertomaan kuinka 
hänen talvipipo oli päätynyt koulun pihalla nököttävän puun latvaan...en tosiaan 
tiedä mitä oli tapahtunut! Talonmies sai huidottua pipon maankamaralle takaisin
haravallaan. Monesti se kadonnut käsine löytyy, mutta ilman paria, eväsrasioitakin 
on hävinnyt....ja juomapulloja... :D

Tosiaan yllä mainitut seikat takaavat sen, että lasten vaatteet ovat ihan 
perusketjuliikkeistä. Takkeihin ja kenkiin ja juhlavaatteisiin voin panostaa 
rahallisesti enemmän, mutta esim. pipot ovat aina ilman mitään kallista 
merkkiä. Paljon parempi niin. ;)







Tämä pörröinen, pehmeä, hempeän sävyinen huivi löytyi myös, mutta 
se kiedotaan ihan omaan kaulaan. Tuo marjapuuron värinen on vanhempi 
ostos ja sen löysin kesällä Sokoksesta edullisesti.




Tänään luvassa taas illallista! 
Kirjoitetaan vaikkapa siitäkin huomenna.

Kaikkea hyvää uuteen viikkoon....lokakuu ihan nurkan takana.



Mysliä, nektariinia ja mustikoita
















Kreikkalaista jogurttia, marjamysliä, nektariinia ja 
pensasmustikoita. 

Mehua ja teetä....

Päivä voi alkaa, I'm ready!!



p.s. Kerronpa myöhemmin lisää meidän toisesta jäähyväisillallisesta joka 
pidettiin eilen illalla. Tälle illalle luvassa mm. taidekurssia, viime keväänä alkanut 
kurssi sai jatkoa, en tiedä muistinko jo mainita asiasta. :) Kuitenkin, pensseli heilumaan 
ja väriä roiskimaan. ;)



sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Spekulatius



Nyt on taas se aika vuodesta, kun kaupasta roudataan kotiin 
iso 600 g pussi mausteisia, jouluntuoksuisia Spekulatius-keksejä. 
Ovat ohuita, rapeita ja maukkaita. Sopii teen kaveriksi oikein hyvin, 
kuten kuvasta voi päätellä. 

Ennen joulua ko. keksejä löytyy joka puolelta, lääkärin vastaanotolla 
saattaa olla tarjolla tai vaikkapa liikkeissä jaetaan lapsille herkuiksi. 
Pakkaus on iso ja värikäs ja siitä riittää varsin pitkäksi aikaa herkuteltavaa. 
(Nyt ei olekaan kuvaa siitä meidän keksipakkauksesta!)









Speculaas or speculoos (Dutch: Speculaas Dutch pronunciation: [speːkyˈlaːs], Flemish: speculoos, French: spéculoos French pronunciation: ​[spekylos], German: Spekulatius) is a type of spiced shortcrust biscuit, traditionally baked for consumption on or just before St Nicholas' day in the Netherlands (5 December), Belgium (6 December), and around Christmas in Germany. Speculaas are thin, very crunchy, caramelized, slightly browned and, most significantly, have some image or figure (often from the traditional stories about St. Nicholas) stamped on the front side before baking; the back is flat.

Indian, Indonesian, and Mediterranean spices used in speculaas are cinnamon, nutmeg, cloves, ginger, cardamom and white pepper; these were common in the 1600-1700s due to the Dutch East Indies spice trade. Family recipes may also include other small amounts of spices like anise, etc. Traditionally, speculaas were made from Frisian flour and spices. Today most speculaas versions are made from white (wheat) flour, brown sugar, butter and spices. Some varieties use some almond flour and have slivered almonds embedded in the bottom.

The dough is prepared by beating butter, sugar and spices and combining them. The flour and leavening agent are mixed separately and then added. Bakers are careful not to overwork the dough, so it will rise slightly. The dough is stored in a cool place overnight to give the spices time to permeate the dough and add extra flavor.

Lähde: Wikipedia


  Kotilieden Spekulatius-resepti, KLIK!




250 g voita
250 g fariinisokeria
2 kananmunaa
150 g mantelijauhetta
sitruunan raastettu kuori
2 rkl kanelia
0,5 tl kutakin: muskottikukkaa, inkivääriä, kardemummaa, neilikkaa
1-2 rkl kaakaota
500 g vehnäjauhoja



Vaahdota voi ja sokeri. Lisää kananmunat, vaahdota. Lisää hienoksi jauhettu manteli, sitruunanraaste, mausteet ja kaakao. Sekoita hyvin ja lisää jauhot pienissä erissä. Anna maustua yön yli kylmässä.

Ota taikina huoneenlämpöön ennen leipomista, mutta älä anna sen pehmentyä liikaa. Kuviomuoteilla viileä taikina toimii paremmin kuin pehmeä. Taikina sopii hyvin myös tavallisen peltimuotin kanssa leikattavaksi. Kuviomuottia käytettässä taikina kaulitaan muotin koon mukaan, yleensä 0,5 cm:n paksuiseksi.

Paista pikkuleipiä 180 asteessa uunin keskitasolla noin 10 minuuttia. Jäähdytä pikkuleivät ritilällä.