Diaper cake eli vaippakakku

Eräs tuttavani järjestää suuret kutsut neljännen lapsensa syntymän johdosta. Pieni poika on kuukauden (?) vanha ja perjantaina syömme lounasta yms. naisporukalla kera omien jälkikasvujen. :) Lahjaksi askartelimme vaippakakun. Kaikki 'kakkuun' ostamamme tarvikkeet eivät mahtuneet mukaan vaan ne paketoitiin erikseen. Myös loput vaipat päätyivät siniturkoosiin pakettiin ja itse äidille ostimme jouluisen amaryllisasetelman.

Nämä siis otetaan kainaloon perjantaina. :)

Sitruunainen juustokakku

Nyt ei voi hurrata hienoilla kuvilla, kun olen ollut kameran varressa (lue: kännykän kimpussa) eilen iltahämärällä. Mutta kuvat tietenkin räpsitään aina kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta. Jos vaikka edes yksi siellä ruudun toisella puolella saa inspiksen leipoa/kokata/tehdä samaa kuin minä Minna Meikäläinen täällä. :) Juustokakku-inspis tuli suoraan lapsilta takapenkiltä ja ei auttanut muuta kuin ryhtyä eilen illalla leipomispuuhiin. Mutta tietenkin kävi niin, että nuorison mielestä torttu oli liian sitruunaista...*huoh*

Täytyy sanoa, että tänään kakkua ystävättären kanssa herkutellessa maistoin sitruunan makua kakussa vähän verrattuna eiliseen. Kyllä se tuore, lämmin kakku on tyystin eri asia, kuin jääkaappikylmä kakku joka on saanut 'tekeytyä' rauhassa eilisillasta asti.


Ohje herkulliseen juustokakkuun, löytyi täältlä, KLIK!

Tätä vielä tänään iltapalaksi...teen kera. :)

Uudet saapikkaat

Väri passaa hienosti yhteen Longchampin laukkuni kanssa.

Nämä ovat varmaan sitten mun joululahja. ;)

Ainakin kovasti näistä haaveilin ja eilen kenkäkaupassa n. 

5 min. oltuani nämä kassalle kiikutin. Kun sopivan näköiset osuu 

silmään niitä sovitetaan ja, jos kengät passaa ne ostetaan. En 

jää funtsimaan, että jospa jossain olisi kivemmat. Ensisilmäys 

on yleensä se kaikista paras, mitä turhaan jahkailemaan!

Uudet kengät ovat päässeet jalkaan, mutta viikonloppuna 

on tuparityyppistä juhlaa tiedossa, sinne siis uusissa saapikkaissa!

Mustikkapiirakka muropohjalla

100 g pehmeää voita
1 dl sokeria

1 kananmuna
1 tl leivinjauhetta
3 dl vehnäjauhoja

Rasvaa ja korppujauhoja piirakkavuokaan


Nypi voi ja sokeri keskenään. Lisää kananmuna ja yhteen sekoitetut leivinjauhe sekä vehnäjauhot. Voitele ja korppujauhota vuoka kaada marjat (joihin on sekoitettu hieman perunajauhoja) pohjalle ja paista 200 asteessa n. 30 min (uunin alatasolla). Meidän piirakkaan piilotettiin vielä maukeuttamattoman omppuhillon jämät.

Syödään jäden kanssa!

Lohileivät

- tuore patonki leipomosta

- kylmäsavulohta

- lohituorejuusto

- ranskankerma

- tuoretta tilliä

- pippuria

Pikaiset iltapalaleivät ovat valmiina!

Viikko käyntiin!

Tämä viikko on startattu lääkärikäynnillä ja tänään päivä jatkuu 

hammaslääkärillä (lasten kalusto tsekataan tällä kertaa, ei allekirjoittaneen). 

Olen myös pyöräillyt ympäri kaupunkia etsien oikeaa toimistoa jossa tiedettäisiin 

tämän vuoden joululahjakampanjasta. Olen kolkutellut ovia, mutta ilmeisesti klo 9 aikaan 

toimistot eivät olleet vielä auki (??). Parempi tuuri huomenna, toivottavasti, ja 

saan asiat hoidettua. (Siitä joululahjakampanjasta voin kertoa myöhemmin lisää, jos muistan.)

Tällä viikolla lapset esiintyvät teatterilla ja sitä jännitetään koko tämä viikko. 

Syksyilmat ovat tulleet taas takaisin ja lämpötilat ovat huidelleet n. 10 asteessa. 

Tuuli ja viima on ollut aika voimakasta ja sadepisaroitakin ollaan saatu niskaan. 

Vielä ehkä viikko sitten oli tarvetta paksummille kengille, käsineille ja ilman 

myssyä ei ollut kiva ulkoilla, mutta nyt taas ihan toisenlaista. Pihalla näyttää kyllä siltä, 

että syksy on tosiaan täällä, kun lehdet ovat vuoranneet nurmikon ihan kiitettävästi.

Pihahommia, pihahommia...

Yhden joululahjankin kävin ostamassa, kun sopiva tuli vastaan! Tämä 

ko. lahja tulee miehelle ja itse puhui ääneen omista toiveistaan. Tai oikeastaan 

tarpeista, miehet eivät liiemmin vaan halua haluamisen vuoksi vaan 

risojen tai kauhtuneiden juttujen tilalle ostetaan uutta ihan tarpeen tullen. ;)

Isot pyykkikasat hoidettu pois alta, 

tänään ollut kaikenlaista pientä puuhaa jo aamusta alkaen. :)

Meikkikutsut ja muuta

Viikonloppuun kuului mm. ystävän järjestämät meikkikutsut. Meitä vieraita oli yli 10 ja kaikki kutsutut itseasiassa tunsinkin. Ensin ystävätär pelkäsi innostuneensa liikaa ja kutsuneensa juhliin liikaa vieraita, mutta kaikki kutsuvat eivät päässeet osallistumaan eikä talo ollutkaan niin tuupattu täyteen kuin mitä aluksi pelättiin. ;) Meikkien esittely oli kaverilleni ensimmäinen laatuaan ja hän suoriutui hienosti. Ilta oli oikein rattoisa. Tein muutamat ostokset ja herkuttelimme. Sinänsä harmi, että olin autolla liikenteessä, kun illan mittaan illan emäntä avasi shampanjapullon! :D

Juhlissa oli myös yksi miespuolen edustaja; 3 viikkoa vanha pieni miehenalku. Nukkua tuhisi toisen vieraan sylissä pitkän aikaa tyytyväisenä. :)

Tänään veimme miehen työkaverin tutustumaan naapurikaupunkiin ja nautimme mahdottoman hyvät kakkupalat. Tuulinen, hämärä iltapäivä oli tunnelmallinen ja oli mukava kuluttaa aikaa kaupungilla kävellen. Kotiin tullessa teimme vielä pizzaa ja katselimme luvattoman paljon Netflixiä lasten kanssa.

Mukavaa viikon alkua!!

Joulukorttipohdintaa

Aion taas tänäkin vuonna askarella joulukortit. Tai oikeastaan olen jo aloittanut korttiurakan. Joka vuosi aloitan hyvissä ajoin, jotta ei tarvitse päivässä urakoida kaikkia. Mutta tänäkin vuonna kuten edellisenä ja sitä edellisenä vuonna olen pohtinut, että keille niitä kortteja lähettäisin. Ihan lähisuvulle on kortit jo valmiina sekä muutamalle lähimmälle ystävälle keiden kanssa olemme pitäneet yhteyttä Suomeen tämän vuoden aikana (ja vaikka sitten edellisenä vuonna). On mukava ilahduttaa näitä ihmisiä käsintehdyllä kortilla koska he ovat olleet meidän ajatuksissamme vuoden aikana ja näköjään myös me heidän koska ovat halunneet pitää meihin täällä Saksassa yhteyttä.


Kuitenkin palatakseni ihan asiaankin, miten te olette ratkaisseet, että keille kaikille kortit annetaan (tai sitte jopa pieniä joulutervehdyksiä; kukkia jne.)? Kaikille naapureille, kaikille kavereille, jokaiselle opettajalle, postimiehelle/-naiselle, jokaiselle työkaverille....lista on loputon. ;)

Paikallisia ystäviä muistan mm. kutsumalla 

heidät glögeille ennen joulua ja varmaan heillekin 

tulee askarreltua hyvän joulun toivotukset.

Kuvassa kaunis kaitaliina jonka ostin lahjaksi.

Pieni panettonekakku oli pakko ostaa myös, 

niin pikkuruinen. Kuin yksi suuapala vain.

Porkkanakakku kuin Frozen-elokuvasta

Kakku on hyvin sininen ja täynnä tähtiä koska 

allekirjoittanut halusi päästä eroon strösselipurkin jämistä. ;)

Tästä piirakasta loput lähtevät miehen mukana työpaikalle. Kuten olen varmaan aiemminkin maininnut, että tykkään leipoa, mutta en välttämättä halua syödä montaa päivää samaa leivonnaista. Joten kun leivon jotakin syömme siitä mitä syömme ja loput mies vie työpaikalleen. (Tai sitten pakastan!) Siellä niitä kakunsyöjiä piisaa. Kahvitauolla on iloista porukkaa. :)

Resepti, KLIK!

Lapsille uutta jouluun

Muistan, kun kaksosemme olivat aivan pieniä heillä oli yllään jotain jouluista, varmaankin suloinen tonttupuku! En tiedä saisinko lapsia enää pukeutumaan moiseen, miksipä ei, tykkäävät karnevaalivaateistakin ja Halloweenina pukeutuivat asuihinsa niin tyytyväisinä. En kuitenkaan lähtenyt metsästämään tonttupukuja vaan ostin ihan paikallisesta lastenvaateliikkeestä (Ernstings Family) jotakin asteen siistimpää. Pojalle pitää löytää jotkut kiva siistit, mutta rennot pöksyt! (Tuo trikoopaita+liivi -kombo oli hauska!)

Reilu kuukausi jouluun...apua!! APUAAA!!

No ei syytä paniikkiin, joulu tulee valmisteluista tai valmistelemattomuudesta huolimatta. ;)

Iltaherkut perheen kesken

Kuvan alareunassa jälkkäri ;)

Muutama viikko sitten nautimme perjantaiherkut yhdessä perheen kesken ison ruokapöydän ääressä. Yleensä niin paljon helpompaa syödä keittiössä, kun ei tarvitse roudata astioita minnekään ja kaikki löytyy läheltä. Mutta tänä perjantaina me nautimme pikkuherkkuja ison pöydän ääressä istuen ja lapsia ihmetytti! 

Hedelmäsalaatti, rypäleet, kurkut, 

babyporkkanat, leikkeleet ja mm. tuore leipä maistuivat pikkuväelle kun äiti ja isä nautti niin juustoja kuin chilillä maustettua fetajuustoa, tsatsikia ja oliivileipää. Tarjottavien määrän olin ylimitoittanut yläkanttiin....mutta jäipä seuraavalle päivällekin.

Suolattuja cashewpähkinöitä, minikurkkuja, salamia sekä juustoja.

Tänään oli ihan 'taviskotiruokaa', 

maittavaa sekin. :)

Kynttilätunnelma piristää nuhaista

Ei täällä ihan ;) niin pimeää ole kuin mitä yllä olevat kuvat antavat ymmärtää. Kuvissa omanlaisensa tunnelma enkä halunnut muokata kuviin yhtään enempää valoa. Aamulla ollaan herätty sateiseen, tuuliseen päivään. Lapsetkin sanoivat, että onko kello oikeasti pian kahdeksan, kun heidänkin mielestä oli epäilyttävän hämärää. Öisin ollut pikkupakkasta ja aamuisin ollut kirkas taivas ja kirpakan viileää, ruoho valkeana kuurasta. Tänään saimme vaihtelun vuoksi vettä niskaan.

Tänään piti juosta asioilla ystävän kanssa. Oli tarkoitus käydä puhumassa saksan kurssista paikan päällä ja sen jälkeen yhdessä lounaalla. No jospa vaikka huomenna! Onneksi ei sentään ole kuumetta. Kovan nuhan takia en ole nukkunut juuri yhtään, katselin kelloa tai asettelin tyynyä läpi yön. Nuhassa ja yskässä nukkuminen on...noh, kyllä te tiedätte, inhottavaa. Mutta nuhia tulee ja menee, pikkujuttuja! :) 

Muumimukiin teetä, kukkavillasukat jalkaan ja sohvalle pötköttämään siihen asti, kun lapset pääsevät koulusta. Onneksi löytyy mansikkavispipuuroa, johan olotila kohenee silmissä!

Ruokailutilassa ja olohuoneessa palaa yhteensä seitsemän kynttilää ja yksi led. Tunnelmaa kerrakseen!

Mansikkavispipuuro

Oi, mitä herkkua! Parantaa varmasti nuhan ja muunkin kolotuksen ja harmituksen. ;)

1 l vettä
0,5 l pakastemansikoita
2 dl sokeria
1,5 dl mannaryyneja


Kiehauta vesi, mansikat ja sokeri.
Lisää mannaryynit hyvin sekoittaen.

Anna kiehua miedolla lämmöllä n. 10 min (koko ajan sekoittaen).
Jäähdytä kunnolla ja vatkaa vatkaimella kuohkeaksi.

Nauti sellaisenaan tai vaikkapa raikkaan, kylmän maidon kera!

Pestopalat

lehtitaikinaa

(vihreää) pestoa

vuohenjuustoa

hunajaa

pinjansiemeniä

(meiltä puuttui jälkimmäiset)

Uuniin hetkeksi ja pikkuherkku teen kera on valmis!

(Tai miksei vaikkapa broilerisalaatin kylkeen)

Guerlain eyeliner ja Lumene CC-voide

Pidän kosmetiikasta, olen aina pitänyt. Meikkaan melkein joka päivä. Toki meikittömiäkin päiviä tulee, mutta syynä varmaan silloin kova flunssa tai kamala hoppu aamulla kauppaan. ;) Aina ei tarvita sotamaalausta (heh, hieno sana), mutta usein jo pieni ehostus tekee huiman eron omaan yleisfiilikseen. Kiva katsoa peiliin, kun sieltä kurkistaa punaiset huulet ja posket, eikä kalmankalpea haamu. Toki se kauneus ei todellakaan tule purkista vaan sieltä pään sisältä!

Kesälomalla Suomessa meikkipussini unohtui jonnekin, mutta koska tiesin saavani sen muutamien päivien sisällä takaisin koko meikkiarsenaalia ei tarvinnut päivittää uuteen. Riitti, että ostin jotain millä pärjäisin muutaman päivän ajan. Ja niistä muutamasta tuotteesta kuvassa on yksi; Lumenen CC-voide. 

Tuubi osui silmiini Prismassa. Etukäteen olin miettinyt ostavani BB-voiteen (Garnier ollut tässä lempparini), mutta kun näin tämän CC:n (=color correcting) päätin kokeilla, ensimmäistä kertaa. Merkkinä Lumene on tietenkin suomalaisena tuttu ja olen pitänyt monista heidän tuotteistaan vuosien varrella.

Kun aamuisin levitän voidetta, tuntuu kun en levittäisi edes mitään! On niin samettisen pehmeä, sulautuu ihon sävyyn kuin nakutettu  ja tuntuu hyvin kosteuttavalta. Tuote tuntuu myös todella riittoisalta. Tämän loppuessa Suomi-lomalla ostan varmasti uuden tuubin. Ja todella, hintakaan ei päätä huimannut!

------------------------------------------

Kuvassa oleva Guerlain'in eyeliner tuli ostettua lentokentältä, kun olimme matkaamassa syyskuussa ystäviemme häihin. Halusin uuden, kestävän ja tarpeeksi ohutkärkisen eyelinerin siveltimellä, EN kynämallisella kärjellä. Kun kerroin toiveeni taxfree-myyjälle hän suorastaan ryntäsi Guerlainin meikkiständille ja valitsi laatikosta minulle juuri tämän. Se oli hyvin simppeliä se. 

Mutta eyeliner on juuri sitä mitä myyjä lupasi, helppo levittää ja pysyy! Saan rajattua yläluomen todella kapeasti tai myös paksummin, miten tahdon. Ihan mahtava! Näillä kahdella tuotteella pääsen jo pitkälle. Ehkä se puna tarvitaan ja ripsiin väriä! :)

Ja ei ole maksettu mainos ;)

Kunhan lämpimikseni kerroin omista (tämänhetkisistä) suosikeista!!