Jogurtti-aamupala

Aamupala

jogurtti

seesaminsiemenet

gojimarjat

raakakaakaonibsit

banaania 

acaimarjajauhetta

hunajaa

:)

Vuohenjuustoleipä

Kahvilassa nautittu voileipä. 

Moniviljasämpylä, vuohenjuusto, 

saksanpähkinät sekä makea 

balsamicotyyppinen-kastike, 

todella hyvä kombinaatio! 

Vuohenjuusto on kyllä aina 

hyvä idea. Homejuustot jakavat 

mielipiteitä, kovastikin, mutta 

vuohenjuustosta tykkää moni. 

Kävimme ystävättären kanssa 

ostoksilla ja rankka kaupoissa 

ravaaminen piti kruunata 

kahvilareissulla. ;)

Iki-äitienpäiväkukka

Lasten askartelut ovat aina 

herttaisia ja tietenkin rakkaudella 

tehtyjä. ;)

Kaikkea ei voi säilyttää, mutta 

esim. tämä tulppanikimppu

säilytetään AINA!

Neilikat ovat kestäviä, kivoja 

yksin tai vaikkapa ruusujen kera.

Eero Aarnion Puppy't ovat 

lasten ristiäislahjat.

Kivannäköiset ja käyvät niin 

leluiksi kuin hauskaksi 

väriläiskäksi sisustukseen.

:) :)

Pieni ristiäislahjaidea

tuli kerrottua, vähän 

vahingossa!!

;)

Oliivi-tomaatti-focaccia

Elämäni eka focaccia! Välimerellinen litteä leipä sopi hienosti kreikkalaisiin iltamiin joihin menimme koko perheen voimin herkuttelemaan (leipä kainalossa).

Koska halusin varmistua leivän onnistumisesta ostin vehnäjauhopakkauksen jossa luki sopivan erityisesti leipien valmistamiseen. Tummat ja vihreät oliivit antipastihyllyltä olivat valmiiksi valkosipulimarinadissa (nam!) ja kirsikkatomaatteja löytyy aina kotoa. Oliiviöljyä iso loraus, suolaa, hunajaa, hyvin selkeä homma ja helppoja raaka-aineita. Pari kertaa kohotus, uuniin kautta ääntä kohti, slurps! Suosittelen bbq-ruoan kylkeen, esim. me dippailimme leipää tsatsikiin, hyvä kombo!

Reseptin löysin täältä, klik!



Pellillinen:

3½ dl kädenlämpöistä vettä
25g tuoretta
1½ tl suolaa
½ dl oliiviöljyä
1 rkl hunajaa

n. 7 dl vehnäjauhoja


Lämmitä vesi ja ripottele joukkoon hiiva. Lisää oliiviöljy, hunaja ja suola. Lisää jauhot vähitellen ja vaivaa taikinaksi. Taikinan pitää olla joustavaa mutta tahmeaa.

Anna kohota liinan alla 30 minuuttia.

Voitele leivinpaperi oliiviöljyllä.

Kumoa kohonnut taikina pellille leivinpaperin päälle, levitä tasaisesti jauhoitetuin sormin. Anna kohota vielä 30 minuuttia.

Laita uuni lämpenemään 250 C.

Paina kuoppia kohonneeseen leipään jauhoitetulla sormella. Voitele koko leipä haluamallasi oliiviöljysekoituksella (esim yrttejä tai valkosipulia seassa) sekä lisää haluamasi täytteet (tomaatti, paprika, sipulit, oliivit, yrtit...).

Paista keskitasolla n. vartti (tarkkaile!), kunnes leipä on saanut väriä. Voitele leipä oliiviöljyllä.

Lisäsin öljytilkkaan tuoretta persiljaa sekä 

yhden iiiison valkosipulikynnen.

Uunituoreen leivän päälle loraus maustamatonta

o-öljyä.

Järkkäri ei jostain syystä ollut yhteistyökykyinen, 

tai sitten vika oli kuvaajassa (tai muistikortissa....).

Kännykkäkuvat ovat tylsän epätarkkoja, mutta 

kuvasta huolimatta focaccia oli suurta herkkua ja kaikki meni

 nopeammin kuin kerkesimme kissaa sanoa...ki...

;)

Kauraisat vehnäsämpylät

Herkullisia sämpylöitä vaikkapa iltapalaksi teen kera!

5 dl kädenlämpöistä maitoa

paketti hiivaa

1 tl suolaa

1,5 rkl sokeria

1 dl sulaa rasvaa

kaurahiutaleita ja -rouhetta sekä

vehnäjauhoja sopivasti

päälle seesaminsiemeniä 

225 asteessa n. 10-15 min.

Ulkomailla ulkolaisena

Ja ettei totuus unohtuisi; onhan ulkomailla asuminen välillä äärimmäisen rankkaakin. Vieras maa ja kenties ikävöinti omiin vanhoihin ympyröihin sekä tietysti ystäviä ja perhettä ovat toki kurjia juttuja, mutta niistäkin pääsee yli. Ystävät ja perhe ovat aina tervetulleita kyläilemään ja toivottavasti toisinkin päin. ;) Nykyaikana yhteydenpito ei voisi enää olla helpompaa. Uuden kotiseudun oppii varsin nopeasti, kun vaan rohkeasti lähtee tutkailemaan paikkoja. Lähikaupat ja vaateliikkeet eivät tule tutuksi sieltä mukavalta kotisohvalta käsin...Mutta se kieli ja kulttuuri, ne voivat aiheuttaa harmaita hiuksia! Toki kielitaidon haltuun ottaminen on ihan omissa käsissä, sitä on vaan rohkeasti käytettävä, vaikka kuinka vaikealta tuntuisi. Viittomakieli ja englanti hoitavat (yleensä) loput. ;) Mutta silti voi tuntua irralliselta. Välillä olet se friikki joka puhuu oudosti saksaa ja vielä friikimpi puhuessasi suomea, hah! Niin monet kerrat villejä taaperoita kaupassa ojentaessa olen saanut tuta ihmetteleviä katseita. Toisaalta olen tuntenut myös ylpeyttä, omasta salakielestämme Toki ei pidä ottaa itsestäänselvänä, että kukaan ei ymmärtäisi....suomalaisia on yllättävissäkin paikoissa! :D

Saksassa valitaan 'oma kotilääkäri', Hausartz. Minä aikanaan valitsin omani kuulopuheiden perusteella, oli kuulemma hyvä tyyppi. Ja niin hän olikin! Sain mongertaa asiani saksaksi (tullessamme tänne saksan kielitaitoni oli aika ruosteessa...) tai sitten selventää englannilla jota lääkärikin puhui erinomaisesti (ei nimittäin ole vieras asia, että erikoislääkäri ei osaisi lausettakaan englanniksi...). Ei jäänyt koskaan mitään hampaankoloon. Lastenlääkärin kanssa on sama juttu. Vaikka kuinka ollaan ulkomaalaisia ollaan ihan samanlaisia potilaita hänelle kuin muutkin. Toki asiaan voi vaikuttaa se, että tämä lastenlääkäri itsekin on syntynyt muualla...tiedä sitten. Kerran jouduin hoitamaan Suomivieraallemme lääkärinajan hänen äkisti sairastuttua. Vaikka kuinka ko. henkilö tiesi tasan tarkkaan omista vaivoistaan lääkärissä käynti ei olisi voinut olla yhtään vaikeampi operaatio. Mistään supervakavasta ei ollut kyse, mutta asiasta tehtiin ilmoittautumistiskillä elämää suurempi issue! *huoh* Muistan vieläkin sen hetken kuin eilisen. Mutta sellaisissa tilanteissa epäystävällisille asiakaspalvelijoille ei voi muuta kuin hymyillä ihan perskuleen leveästi. ;) ;)




Paljon on mietteitä, ei aina osaa pukea sanoiksi.
Mutta tällaista tällä kertaa. 
Tämä ilta on sujunut piirrettyjen parissa sadetta kuunnellen!

Tylsä kuva kivasta Brysselin-tuliaisesta, 

tästä tulee hedelmäkulho!

Elämä pikkukaupungissa Saksassa

En osaa sanoa muista saksalaisista kaupungeista ja niiden 'hengestä', mutta meidän pikkukaupungissa on mukavan rauhallista ja 'kaikki tuntuvat tuntevan kaikki'. ;) Ei nyt sentään missään muutaman sadan asukkaan kylässä asuta, mutta kaupungissa on kuitenkin sellainen kyläfiilis. (Tai sitten tuntemus on vain minun pikkupäässäni....) Olo tuntuu myös tietenkin turvalliselta niin lasten kanssa tai yksinään, mies on paljon työreissuissa minun 'pärjättävä' ilman sitä toista aikuista aika useinkin. Mutta koskaan ei ole jännittänyt lähteä etsimään uusia paikkoja tai hoitamaan jotain asioita. Pienen koonsa vuoksi kaikki on aika lähellä ja kaupungin on oppinut tuntemaan nopeasti. Lisää kotoisuutta. :)

Pidän kovasti siitä, että ihmiset tervehtivät. Käsi heiluu ja nyökkäillään, huudetaan napakat huomenet tai kohteliaasti lenkkipolulla tervehditään tilanteen mukaan, aamua, päivää tai iltaa. Myös vastaankävelevä nuoriso yleensä tervehtii hyvinkin kohteliaasti ja reippaasti. Mikä tietysti aina lämmittää sydäntä. Ei se nykynuoriso ihan rappiolla ole, heh. Nykyisellä asuinalueellamme on eräs ikäiseni (??) rouva joka ei aina tahdo tervehtiä, mutta minä tervehdin sitten entistäkin innokkaammin. ;)

Varsinkin entisessä kodissa asuessamme tulimme hienosti toimeen naapurien kesken. Emme olleet kerinneet kuin hyvästellä muuttoautomme ja sulkea etuoven perästämme, kun ovikello jo soi ja mainiosti englantia puhuva naapurinmies tuli kutsumaan koko perhettämme grillijuhliin. Olimme äimän käkenä, mutta hyvin otettuja ystävällisestä eleestä. Ilmoitimme menevämme ja siitä lähtien olemme saaneet kutsun joka ikisiin grillijuhliin, uuden vuoden kemuihin, synttärijuhliin sekä häihinkin. On ollut hienoa päästä seuraamaan saksalaisia tapoja näinkin läheltä. Emme olisi esim. odottaneet, että saksalaiset juhlivat polttareitaan niinkin kauan sekä villisti! :D Meidän kotikatumme oli täynnä ihmisiä, musiikki pauhasi ja puitteet olivat kuin festivaaleilla! Itse häätkin olivat hieno kokemus ja tällaisia hetkiä on aina mukava muistella.

En voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta olen viihtynyt täällä niin hyvin (koko perhe myös), että muutto tulisi olemaan ei-niin-iloinen tapahtuma...mutta kuten sanottu, kristallipalloa en omista joten tulevaisuudesta ei koskaan tiedä.

Mukavaa viikkoa, Saksaan, Suomeen tai minne vain?

Kertokaapa kommenttiboksissa mistä maailman 

kolkista on ihmisiä blogiani lukemassa?

:)

Rahka-raparperipiirakka

Löysin todella herkullisen ohjeen eräästä blogista, klik! (Onnellisten tähtien alla)

Koska sain ystävättäreltä monta raparperinvartta halusin 

tehdä koko pellillisen!

2/3 lähti miehen mukana työpaikalle, 

illalla kotiin saapui mies sekä tyhjä lautanen. 

Eli summa summarum;

hyvää oli!

:)

Kaunis teepakkaus

Välillä ei jaksa muuta kuin juoda mustaa teetä lasten 

Angry Birds -mukista sekä syödä kaupan leivos,

istua paikallaan ja möllöttää.

Kiiruspäivä takana, taitaa huomenna tulla myös...

*huoh*

Ruoka valmiina jääkaapissa, 

ihanaa, mikä pelastus!

:)

Maapähkinä-banaani-tummasuklaamuffinit

Huhhuh, mikä sanahirviö! Toivottavasti kukaan ei nukahtanut kesken otsikon luvun...

Leivontapuuhien aloittamiseen oli syy. Olin saanut kutsun elämäni ensimmäisiin saksalaisiin Tupperware-kutsuihin! Eipä kyllä ollut kokemusta suomalaisistakaan vastaavista kemuista kuin ehkäpä muutamien kutsujen verran. On kuitenkin aina kiva käydä erilaisilla kutsuilla tai vastaavissa, ja aina ei ole pakko ostaa koko katalogin valikoimaa...(vai onko??) Niistä ostetuista tuotteista joskus lisää. :)

Nämä alla näkyvät muffinit otin mukaani Tupperi-kutsuille. Jääkaappia oli hyvä saada tyhjennettyä ennen reissuun lähtöä ja kaikkia reseptiin vaadittuja raaka-aineita löytyi sopivasti kotoa. Sellaiset leivonnaiset ovatkin ehdottomasti parhaita, joita varten ei tarvitse käydä erikseen kaupassa....Heh, aivan liian helppoa. ;)

Minä ainakin unohdan usein, että kotona olikin jo esim. useampi strösselipurkki. Tai sitten tulee ostettua lisää vaan sen tähden, kun silmiin on osunut söpö pakkaus. Tai jos sattuu olemaan hyvää suklaata tarjouksessa niin sitä on pakko ostaa tulevia leipomuksia (kröhöm, tosiaan puolet vähintään menee niihin leivonnaisiin ei suuhun, tai....) varten! Suklaa- ja strösseliheräteostokset kuulostavat aivan kamalilta. ;) ;)




Resepti löytyi täältä, klik!

Ihanan pirtsakan väriset muffinivuoat.

Tiramisu

Tämä jälkiruoka on antanut odottaa itseään...tai ainakin sen valmistaminen! Ravintoloissa olemme tilanneet ja mieheni sekä minun yhteiseksi lemppariksi todenneet, mutta koskaan emme olleet kotona väsänneet. Raaka-aineita ei ole montaa, eikä sellaisia joita Prismasta ei saisi, aina se helppouskaan ei ole takeena. Jos ei huvita valmistaa kotona niin ei näköjään huvita! :D Ravintolat nostavat tiramisu-rimat liian korkealle taviskotikokkaajille!! ;)

Mutta nyt äitienpäiväksi mies (huom!!!!) teki vuoallisen tiramisua, tällä ohjeella, klik!

Löysimme marketista alkoholitonta mantelilikööriä, 

lapsiperheiden valinta. :)

Kaapissa olisi ollut espressoa, mutta miehen keittäessä itselleen 

tavallista Melitta-suodatinkahvia käytti sitten sitä savoiardikeksien 

kostutukseen (sen alkottoman liköörin kera).

Hmmmm, oli muuten ihana aamiainen.... ;)

(Kaakaojauhe tummuu jääkaapissa aika paljon, en 

tiedä onko siinä mitään tehtävissä. 

Toki ei vaikuta makuun mitenkään, päinvastoin. :))

Taas ulkoruokintaa...

Hah :D

Huvittaa taas postailla näitä ruoka-annoskuvia. Varmasti ruudun toisella puolen saa mielikuvan, että meidän huushollissa kotirouva ei paljon kokkaile, leipoo vaan. ;) Täytyy myöntää, että käymme perheen tai ystävien kesken suhteellisen usein ravintoloissa. Sekä Suomivieraat roudataan aina vierailujensa aikana muutamiin otteiseen paikallisiin ravitsemusliikkeisiin nautiskelemaan hyvää (saksalaista) ruokaa. 

Tälle menneelle viikolle kuului siis niin vieraita kuin rouvaporukamme yhteinen dinner. Ensimmäinen kuva jossa on lohta ja parsaa risottopedillä on sieltä. Olimne aterioimassan 12-hengen porukalla ja aloimme suunnitella jo seuraavaa illalliskertaa hieman 'eksoottisemmassa' kohteessa. :) Mutta jos ryhmä jonka kanssa viettää iltaa on mukava itse ravintolalla ei ole niin väliä. :)

Pizza- ja tiramisu-kuvat ovat meidän lemppari-italialaisesta. Vanhempani veivät minut 'äitienpäivälounaalle'. :) En ollutkaan tutustuttanut heitä ko. paikkaan vielä ja he rakastuivat päätä pahkaa paikan pizzoihin. Ne ovatkin ihanan rapea- ja ohutpohjaisia sekä paikka itsessään on kiva. Ravintolassa on kotoisa tunnelma ja paikan omistajat ovat hyvin ystävällisiä. Ja täytyy sanoa, että perheen nuoriso antaa paikalle myös +10 pistettä, sieltä saa nimittäin aina kotiin läthtiessä tikkarin tai kaksi. ;)

Mutta mitä sitä söisi äitienpäivänä, hmmmm, vaikea valinta. Jos kevätilma antaa myöten olisihan se ulkona grillailu ja pihalla oleilu mahdottoman mukava ajatus! Kasvisnyyttejä, maissia ja sitä rataa. :)

Mukavaa huomista äitienpäivää, 

toivotaan auringonpaistetta sekä kauniita kortteja. ;)

Perjantaiterveiset

Tänään oli pitkästä aikaa vuorossa manikyyri! Oi, että oli mukava käydä ja lopputuloksena kauniit kynnet joita ei tarvitse piilotella taskuihin. ;) En nimittäin ole kynsienhoidon expertti, lakkaan kyllä ja rasvailen, mutta yleisesti ottaen kynnet ovat olleet lähiaikoina hyvin hauraat. Joten geelilakkaus tuli tarpeeseen. Nyt ajan kanssa katsotaan miten kynsien käy ja kuinka kauan pysyvät hyvinä. Manikyristi varoitteli, että kynnet saattavat hieman halkeilla, mutta toivotaan parasta. Olen kyllä kova touhuamaan tai esimerkiksi näpyttelen postauksia näppäimistö sauhuten, mutta nyt muistan ottaa rauhallisemmin. Haluan katsella pinkkejä, kimaltavia kynsiä muutaman viikon....;)

Samalla varasin kasvohoidon! Jos olisin jäänyt miettimään ja varannut ajan vasta kotoa käsin olisin takuuvarmasti unohtanut koko asian. Sitä aina laittaa muita asioita tärkeysjärjestyksessä etusijalle ja nämä kauneushömpötykset varaillaan sitten, kun muistetaan. (Tai tässä tapauksessa pyöräilin pari viikkoa sitten kauneushoitolan ohitse, jarrutin vinhasti ja hyppäsin sisään varaamaan manikyyriaikaa. ;))

Edulliset ruusut Aldista ja ananakset sekä mansikat 

torilta. Olipas ihanan mehukkaita ananaspaloja, mahtava aamiaisherkku!

Tänään on lapsilla jännät paikat päiväkodissa, siitä myöhemmin lisää....

Mukavaa viikonloppua, herkutellaan!

Panna cotta (mustikoilla ja mansikoilla)

Tällä Valion ohjeella valmistimme lihamurekkeen seuraksi, 

tai siis murekkeen jälkeen syötäväksi ;) panna cottaa

marjojen kera. Nams, namnam!

Aina hyvä valinta, jos kaapissa sattuu lojuu maitoa, kermaa 

sekä hyytelösokeria.

Kuten ohjeessakin mainitaan kaupan valmiit marja-/hedelmäkeitot

sopivat myös hyvin lisukkeeksi.

Löysimme Edekasta vaniljanmakuisen alppimaidon, sitä oli

kokeiltava tähän reseptiin! Vähensimme hieman vaniljasokerin 

määrää. Oletimme maustetun maidon antavan jo itsessään vahvan 

vanilja-aromin jälkiruoallemme.

2 dl vispikermaa

1 dl kevytmaitoa

3/4 dl hyytelösokeri Multia

1/2 tl vaniljasokeria

Mittaa kattilaan kerma, maito ja hyytelösokeri. Sekoita.

Kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua n. 30 sekuntia välillä sekoittaen.

Nosta kattila levyltä. Lisää vaniljasokeri. Anna jäähtyä hetken.

Kaada seos varoen pieniin laseihin. Peitä. Anna hyytyä jääkaapissa n. 1 t.

Omenaruusut - Apple roses

Olette nähneet varmasti ko. jälkiruoan tutoriaali-videon, ainakin naamakirjassa jaettiin ahkerasti? Pakkohan sitä oli kokeilla, helpolta näytti ja omput jälkiruoassa on aina hyvä idea.

Videoon pääset tästä, klik!

Todella kaunis jälkiruoka, 

vaniljajäden tai -kastikkeen kera vastustamaton herkku.

Kevätkoti

Onko kevätkoti valoisa ja pastellinsävyinen? Onko se puhtaat ikkunat, uudet raikkaat verhot sekä kevyemmät matot? Tulppaaneja, kevätesikoita, puutarhahommia, mullan tuoksua, voikukkia takapihan nurmen koristuksena ja ulkokalusteiden kunnostusta. 

Jaa-a, kaikkea tätä yllämainittua tai sitten ei. :) Ikkunoita ei voi sanoa putipuhtaiksi KOSKAAN, siitä pitävät huolen kaksi tyyppiä. Nimiä en mainitse, mutta sellaisia reilun metrin mittaisia joilla on tapana iskeä tahmaiset näpit vasten ikkunaruutua. Varsinkin iltaisin isää kotiin odotellessa. *huoh* Auringon helottaessa sisään huomaat ne 20 sormenjälkeä ehkä vähän nenänpäätäkin...

Tulppaaneja ostan, ja usein ostankin. Kun ne 'katoavat' kaupoista raahaan ruusuja, punaisia, pinkkejä, keltaisia, värillä ei ole väliä, kunhan on kukkia! Takapihan nurmea on leikattu jo useampaan otteeseen ja kesäkukkia ostettu ulkoruukkuihin. Vielä lisääkin voisi hankkia, mutta pikkupikkuhiljaa hyvä tulee. Pihakalusteitakin pitäisi maalata, rautakauppaan sitten vaan maaliostoksille. 

Nyt, kun on vieraita talossa keskitytään muihin hommiin esim. hauskanpitoon, maisemien ihmettelyyn, ajeluihin paikasta a paikkaan ö. Lapset nauttivat ja toki äiti ja isäkin. On aina mukavaa, kun on vieraita Suomesta. :)

Huomenna brunssille, tai niin ajattelimme. 

Läheisen puiston toisella puolella on kiva 

ravintola jonka brunssin olemme käyneet nauttimassa

pari kertaa. Oli kattava, maistuva sekä sopuhintainen. 

Eiköhän sillä sitten sunnuntai lähde kivasti käyntiin, 

ainakin vatsat pulleina, jos ei muuten. 

Mutta nyt unta palloon, hyvää yötä....