Sanon tämän taas uudestaan: tämä talvi ja joulukuu on mennyt yhdessä hujauksessa! Enää on pari päivää jouluun. Onko kaikki lahjat jo hankittu ja ruoat ostettu jääkaappiin? Fazerin suklaarasiat olohuoneen pöydällä odottavat syöjiä ja piparit koristelijoita. Mutta joulu kyllä tulee vaikka porkkanalaatikko olisi vielä ruokakaupassa eikä kaikkia lahjoja olisi edes vielä paketoitu. Eli ei mitään stressiä. :)
Tykkään joulusta, olen suorastaan jouluhullu, mutta hössöttää en osaa. Ja se johtuu varmasti siitä, että niin kauan kuin olemme asuneet Saksassa olemme viettäneet joulun Suomessa. Olemme olleet hyvin onnekkaita, että olemme päässeet astumaan valmiiseen pöytään. (Tottakai me autamme siivouksessa, ruoan lämmittämisessä yms. Mutta suurimmat ahkeroinnit on tehty jo aiemmin, ennen kuin olemme astuneet Suomen kamaralle. Siitä pitää siis kiittää lasten isovanhempia ja muita sukulaisia keiden luona jouluna käymme. Iso kiitos ja syvä kumarrus.)
Vietämme joulua aina etukäteen myös omassa kodissa. Kutsumme vieraita meille juomaan glögiä ja herkuttelemaan. Tai sitten toisinpäin, että meidät kutsutaan juhliin. Joulua voi viettää niin monella tavalla. Meidän perhe avaa joululahjat ennen kuin matkustamme Suomeen ja onhan meidän kotikin koristeltu yleensä jo marraskuun lopulla. On mukavaa, että saamme ns. kaksi joulua. Ensin kotijoulu ja sitten Suomi-joulu. Molemmat yhtä rakkaita ja tärkeitä ja varsinkin lapsille. Ehkä joku päivä emme saa roudattua jälkikasvua mukanamme Suomeen joululomalle, sitä en tiedä, sen aika näyttää. Siksi nämä joulut yhdessä ovat niin rakkaita ja täynnä hyviä muistoja.
Mutta vaikka jouluun kuuluu aika isona osana lahjat (toki ei kaikille, jokainen valitsee oman tapansa) on mielestäni joulun suurinta antia se, että saa tavata läheisiä ja viettää aikaa heidän kanssa. Se on minun mielestäni se paras lahja.
Mukavaa joulun odotusta...pari päivää vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti