tiistai 6. helmikuuta 2024

Hei, hei täällä taas!

Joululomalta paluu oli siitä ikävä, että pian kotiin palaamisen jälkeen sairastui toinen kaksosista ja heti perään minä. Makasimme kahdestaan x-asennossa kuumeisina meidän makkarin sängyssä ja palvelu toimi moitteettomasti sekä ripeästi ja saimme ruokaa sekä juomaa yläkertaan. Poika tervehtyi ja pääsi kouluun jo muutaman päivän päästä, mutta minä jatkoin vielä sairastelua. Olin aivan rikki 2 viikkoa. En syönyt, enkä juonut, mikään ei oikein maistunut. Todella inhottava flunssa. Kuumekin oli aika korkea. Kun olin jo parempi ja päässyt ihmisten ilmoille olin vielä monta päivää aika väsynyt. Ääni oli matala ja käheä ja nenäliina oli paras ystävä. Ja nessupaketin oli oltava lähellä...

Nyt siis jo ollaan helmikuussa ja koko perhe on terveenä. Oli monta päivää ajatuksissa tulla blogiin kirjoittamaan kuulumisia, mutta se vaan jäi. Anteeksi, pitkästä tauosta!

Tänään olen käynyt aamusta kuntosalilla sekä ruokakaupassa. Tein kotona myöhäisen aamiaisen (monesti ennen kuntosalia en syö mitään) ja katsoin Amazon Primesta uutta sarjaa joka tuntui tosi hyvältä. Mr. ja Mrs. Smith, voin suositella, oikein mukaansatempaava. Tänään vielä iltapäiväteelle kaverin kanssa läheiseen kahvilaan. Kiva vaihtaa taas kuulumisia. Lapsilla on tänään matikkatukiopetusta, ja se ei ehkä ole ihan niin kivaa kuin ystävän tapaaminen kahvilassa...

Ja huomenna pyöräilen vapaaehtoistöihini (olin toki maanantaina myös) ja perjantaina opetan suomea minun ahkeralle oppilaalleni. Olenko muistanut kertoa, että minulla on saksalainen suomenkielen opiskelija? ;)





Mun lempparilevite on vegaaninen luomupunajuuri-piparjuurilevite ja tykkään 
laittaa sitä nimenomaan vaalean paahdetun leivän päälle (joku perusvehnäleipä, 
mutta ei kuitenkaan paahtis). Ja voi, että voisin ahmaista koko purkin kerralla! 

Jos tätä löytyy sinunkin lähikaupasta, suosittelen maistamaan. Koukuttavan hyvää!










P.s. Tänä vuonna en leiponut Runebergin torttuja. Voi olla siksi ei tehnyt mieli leipoa, kun ruunarien suurin ystävä, isoin ahmatti eli mies on työmatkalla eikä siis kotona niitä syömässä. Minä kyllä itsekin pidän niistä, tosi paljon, mutta lapsille ei niin maistu. :)

2 kommenttia:

  1. Arvelinkin sinun olleen sairaana. Tänä vuonna flunssat kuuluvat olevan sitkeitä. Matikkatukiopetus on hyödyllistä ja voi olla kivaakin.Riippuu opettajasta. Minä tykkään tuosta levitteestä Finn Crispin päällä.
    Lähikauppa lakkasi myymästä Finn Crispiä, mutta löysin toisen myyjän. Et ole muistanut kertoa oppilaastasi aikaisemmin.Käytätkö jotakin oppikirjaa vai laaditko oppitunnit itse? Toivotan intoa ja menestystä opintoihin sekä lapsillesi että yksityisoppilaallesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset ovat käyneet parisen vuotta matikkatukiopetuksessa. Koimme, että on parempi, että hankalissa asioissa lapsia opettaa joku ulkopuolinen ammattilainen, että ei tarvitse kotona stressata asiasta. Minä en kyllä matematiikkaa osaisi opettaa, lukiovuosien matikast on liikaa aikaa... ;) Välillä lapsia taitaa vähän väsyttää ja siksi tukiopetus ei kiinnosta, mutta uskon, että ope on kuitenkin kiva ja innostava. Suomenkielen opiskelijalle olen löytänyt paljon ilmaista materiaalia netistä. Ja hän itse kirjoittaa muistilappuja ja niitä käymme myös lävitse. On hyvin tunnollinen oppilas. :) Mukavaa keskiviikkoa sinulle!

      Poista