Sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen riensimme leipomoon nälkäisinä noutamaan aamupalaa eli sämpylöitä. Arvoimme hetken, että menisimmekö aamiaiselle kahvilaan jossa on ihan maittava, hyvä buffet vai ostaisimmeko vain tuoreet sämpylät kotiin ja nauttisimme aamiaisesta ihan kotona. Oli hyvä valinta tulla kotiin koska melko pian syömisen jälkeen tajusimme, että uimahalli ei olisi kovin pitkään auki ja olimme jo aiemmin päättäneet mennä pulikoimaan. Eli pieni hetki sämpylöiden ja teen juomisen (miehelle iso kuppi kahvia) jälkeen ajoimme koko perheen voimin uimaan meidän kotikaupunkimme halliin.
Paikka ei ollut tupasen täynnä, mikä oli ihme koska mielestäni sunnuntait ovat aina olleet ruuhkaisinta aikaa uimahallissa. Lapset nauttivat olostaan, sukeltelivat kovasti ja kävivät hyppäämässä 3 metristä. He uivat todella hyvin ja todella pitävät uimisesta. Kesällä Suomessa käymme järvessä ja maauimaloissa ja uiminen on koko perheen kiva harrastus. Uimataito on hyvä taito.
Mutta mitä niihin sämpylöihin tulee....hmmmm. Saksalaiset sämpylät ovat herkullisia, hyvän tuoksuisia, koukuttavia ;) ja kuuluvat oleellisena osana aamiaiseen arkena ja sunnuntaina. Saksassa on myös olemassa sämpylätakseja, mutta tästä en ole ottanut sen enempää selvää! Mutta ymmärrän kyllä, että tuoretta vehnäsämpylää on saatava, milloin ja missä vain, kun nälkä yllättää.
Minun sämpylän väliin ei tule hilloa eikä nutellaa, mutta juustoa tulee ja kurkkua sekä tomaattia. :)
Mitä sinun viikkoon kuuluu? Töitä? Harrastuksia? Kavereiden tapaamista? Pääsiäisen suunnittelua?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, niin myös sämpylällä riippuen, missä päin Saksaa niitä syöt. Nimestä riippumatta sämpylässä kuuluu olla rapea kuori ja pehmeä sydän. Ilo alkaa siitä, kun leikkaat sämpylän halki ja kuulet sen rapeuden äänen. Syömistekniikoitakin monenlaisia. Varsinkin pienten lasten (ja hammasproteesillesten) suosiossa on ensin pehmeä sisus ja lopuksi kuori.
VastaaPoista