Hauskaa loppuviikkoa!
Koti Saksassa, sydän Suomessa
torstai 3. lokakuuta 2024
Kaurapuuroa marjoilla
lauantai 28. syyskuuta 2024
Myskikurpitsakeitto
2 myskikurpitsaa
3 valkosipulin kynttä
1½ rkl rypsiöljyä
1 tl suolaa
4-6 porkkanaa
½ tl inkivääriä
7 dl vettä
1 liemikuutio
1 prk crème fraîchea (minulla oli sipulilla maistettu)
1 dl ruokakermaa (taisi olla 7%)
1½ rkl sitruunamehua
Halkaise kurpitsa. Poista kurpitsan siemenet ja rihmasto.
Paahda uunin yläosassa 225 asteessa 30 - 35 min.
Pilko porkkanat.
Lisää vesi ja liemikuutio.
Lusikoi kurpitsan sisus kattilaan.
Lisää crème fraîche ja soseuta.
Sekoita joukkoon kerma ja sitrusmehu.
maanantai 23. syyskuuta 2024
Hedelmäsalaattia synttärijuhliin
sunnuntai 15. syyskuuta 2024
Kaitaliina jämäkankaasta (Pentik Pihlajanmarja)
perjantai 13. syyskuuta 2024
Miten saksalainen suhtautuu suomalaiseen?
Tätäkin aihetta olen sohaissut jo joskus aiemmin, mutta halusin palata tähän koska viime aikoina olen saanut niin paljon kyselyitä, että mistä päin olen kotoisin. :)
- Olin toisen lapsemme kanssa vaatekaupassa eikä ketjuliikkeen äppi meinannut toimia (en ollut muistanut päivittää sovellusta). Kun keskustelimme siinä lapseni kanssa suomeksi, että missä on vika ja mikä oikein mättää, huomasimme, että myyjä näytti varsin uteliaalta. Hän sitten kysäisi, että "anteeksi mitä kieltä oikein puhutte" ja oli varsin yllättynyt, kun kuuli vastauksen. En tiedä mitä kieltä oletti meidän puhuvan. Oli siis oikein hyvä asiakaspalvelija eikä hoitanut tilannetta yhtään erikoisemmin huomattuaan, että emme olleet saksalaisia. Oli vaan puhtaasti utelias, mutta hoiti työnsä kyselyistä huolimatta oikein mallikkaasti.
- Tapasin pitkästä aikaa erästä suomalaista ystävätärtä. Tilasimme kakkupalamme saksaksi, mutta kahvilan työntekijän huomattua meidän aksenttimme vaihtoi hän heti englantiin. Kertoi asuneensa entisen poikaystävänsä kanssa aikoinaan Englannissa. Ja puhui erinoimasta englantia. Hän arveli heti, että olisimme pohjoismaalaisia. Hyvä arvaus. ;)
- Pulisimme suomeksi kahvilan nurkassa niitä näitä. Vieressämme istui pari rouvashenkilöä joilla oli myös henkevät keskustelut keskenään kahvikupposten äärellä. Huomasimme, että heitäkin alkoi kiinnostamaan meidän kielemme. Kun lähdin paikaltani kohti naistenhuonetta toinen rouvista kysäisi kohteliaasti, että mitä kieltä puhumme. Juttelimme niitä näitä, mutta he eivät olleet arvanneet meidän kansalaisuutta.
- Pari mieshenkilöä on lähiaikoina kysynyt minulta, että olenko minä Italiasta (?? :D). Mutta töissä on ollut kyllä tilanteita, että vieraat ihmiset ovat arvelleet minun olevan Suomesta. Niin moni saksalainen kuitenkin on matkustanut edes jonkin verran Suomessa tai muissa pohjoismaissa niin tuntevat kielen ihan hyvin. Olen aika eläväinen puhuessani. Kädet huitovat usein ympäriinsä enkä aina pysy ihan paikallani, kun pääsen vauhtiin. Voi olla, että kanssakulkijat ovat ihmetteleet, että kuka tämä kovaan ääneen puhuva käsien heiluttaja oikein on. :)
Mutta voi kuinka monella on kivoja tarinoita kerrottavan Suomesta! Moni reissannut Suomea ristiin rastiin, osalla on suomalaisia ystäviä tai nuorena ollut kirjeenvaihtokaveri Suomesta jne. Niin monia erilaisia yhteyksiä ja se on tosi mukavaa. Tulee niin hyvä mieli, kun ventovieraat haluavat jakaa omat kokemuksensa ja heistä näkee, että ovat matkoillaan tykästyneet Suomeen. Minulle se on rakas kotimaa ja jollekin toiselle huippukiva kohde vierailla.
MUKAVAA VIIKONLOPPUA SINULLE
torstai 12. syyskuuta 2024
Tuoksupullojen viidakko (Minun hajuvesikokoelma)
Hyväntuoksuista huomenta!
En ole kosmetiikka-bloggaaja vaikka usemman kerran olen omista suosikeistani blogin puolella kirjoitellut. Tällä kertaa postaus on täynnä kuvia tämän hetkisistä hajuvesiaareistani joita on aika monta. (Eikä tarvitse olla näin montaa kuin minulla, koska joskus ajan saatossa tuoksut saattavat eltaantua.)
Tykkään tuoksuista tosi paljon ja itselläni on monta lempparia! Calvin Kleinin One on ollut lempparini jo teinivuosista lähtien ja aina vaan ostan uuden pullon edellisen loputtua. Michael Korsin nimeä kantava tuoksu on aivan huumaavan ihana, mutta sitä ei saa enää valitettavasti mistään. Sain ensimmäisenä lahjaksi yli 20 vuotta sitten. Victor & Rolfin Flowerbomb on myös aivan huikea ja ensimmäisen pullon olen ostanut varmasti yli 15 vuotta sitten. (Se pitääkin ostaa seuraavaksi, kunhan pöydältä löytyy muutama tuoksu vähemmän.) DKNY tuoksuja minulla on ollut myös useita ja tämä viimeisin on yllätys mieheltä muutaman viikon takaa.
Gucci Bloom Intense
keskiviikko 11. syyskuuta 2024
Tarjoatko sinä ruoan lapsesi ystäville?
Nyt ei ole ytimekästä otsikkoa, kun en osannut sanoa asiaani lyhyemmin. Heh. Mutta ei sitä ehkä aina tarvitsekaan. Tämä (kiistelty ?) aihe tuli mieleeni vuosien varrella useita somevideoita nähtyäni. Videoiden perusteella Saksassa ei näköjään ole tapana tarjota ruokaa myös lasten kavereille jotka ovat kylässä vaan heidät joko ohjataan leikkimään lastenhuoneisiin tai pyydetään poistumaan kotiin syömään. Tämä siis näkymys näiden videoiden perusteella. Ja toki kommentit ovat olleet aikamoinen skaala laidasta ja laitaan ja monet ovat kyllä maininneet, että kaverin luona on tarjottu välipalaa ja illallista myös heille.
Mutta miten on, onko se tosiaan niin, että ei ole tapana tarjota ruokaa niille kotona oleskeleville lapsivieraille vai onko tämä jotain vanhaa perua?
Tyttären kaverit viipyvät meillä usein iltaan asti. He saapuvat iltapäivällä ja lähtevät kotiin, kun toisen tytön isä tulee hakemaan, minä vien heidät tai sitten joskus haluavat kävellä kotiin. Mutta ovat meillä monta tuntia. Keskenään tytöt pelaavat konsolipeleillä tai lautapeleillä, askartelevat, piirtävät, kuuntelevat musiikkia, käyvät kaupungilla ostoksilla (me asumme keskustassa, he eivät) ja joskus leipovat. Eikä minulle tulisi mieleenikään, että nämä tytöt eivät söisi meillä jotakin. Viimeksi meillä oli kanaa, riisiä sekä tomaattia ja mozzarellaa ja toinen tytöistä halusi syödä kanssamme, toinen ilmoitti syövänsä vasta kotona. Ketäänhän ei voi pakottaakaan meidän kanssa syömään, mutta tarjous on aina voimassa. Ja otan vaikka itse voileivän ja paistan munakkaan, jos muuten ei ruokaa riittäisi kaikille.
(Pojan kaverit tulevat heti koulun jälkeen, viipyvät pari tuntia eivätkä yleensä ole meillä illallisaikaan. Mutta heille tarjotaan välipalaa, juomista tai mitä ikinä haluavat. Meillä ei tarvitse kitua nälässä ja janossa.)
Kommenttilaatikko on vapaana ja kysyn teiltä, että katetaanko teillä myös lasten kavereille lautanen pöytään? :)