Marraskuun jälkeen tulee jo joulukuu!

Mihin tämä vuosi on karannut? Ihan juuri äsken oli pääsiäinen ja vierailimme mm. Luxemburgissa. Vasta olimme kesälomalla ja viihtyisän vuokramökin terassilla syömässä ja kestitsemässä kavereita. Eikä tästä ole kauaa aikaa, kun kävimme reissussa syksyn kunniaksi. Ja nyt laitetaan jo Halloween-kurpitsat vuodeksi piiloon ja etsitään kaikki joulukoristelaatikot! Tuntuuko minusta näin joka vuosi, voi olla. Mutta nyt täytyy sanoa, että tämä vuosi on mennyt valonnopeudella. Enkä ole meinannut pysyä perässä. 

Joulukuu tietysti tarkoittaa perinteistä joulukalenteria jonka aion toteuttaa blogissa myös tänä vuonna. Sitä on tosi kiva tehdä vaikka siihen tarvitaankin hiukan enemmän työtä. Mutta se on todellakin sen arvoista. :)

Ja marraskuussa aukeaa jo monet joulumarkkinat sekä alkaa useat joululahjakeräykset. Yhteen lahjakampanjaan olenkin jo ostanut 2 pakettia. Ne pitää palauttaa jo ensi viikolla. (Muistutus kalenterissa!) Tällaiset keräykset ovat oiva tapa levittää jouluiloa laajemmin. ❤️

Ja viikon sisällä olen saanut 2 joulujuhlakutsua: vapaaehtoistyöpaikan juhlat sekä Minijob-työpaikan. Aika hauskaa!

Mutta, mutta ei sentään mennä vielä jouluhöpötyksiin vaan nautitaan eka kirpeästä alkutalvesta. Halusin vaan muistuttaa lukijoita näistä keräyksistä, jos jollakulla on kiinnostusta. :)

Marketista hankittu amaryllis on aukeamassa.

 

Quinoa-jauhelihapaistos

Heippa! Tämän kertainen resepti on aika helppo, mutta hyvin maukas. Illallisen inspiksenä toimi video jonka näin somessa, mutta josta ei ollut kirjallista ohjetta. Katsoin videon muutaman kerran ja hankin ainekset sen mukaan. Ei se sen kummempaa ollutkaan vaikka aluksi ajattelin, että unohtuuko jotain oleellista. Tästä riittää pienelle perheelle moneksi päiväksi.

Naudan jauhelihaa (meillä taisi olla 700 g)

2,5 dl quinoaa (huuhtele siivilässä ennen käyttöä)

3 paprikaa

3 salottisipulia

~ 0,7 dl lihalientä (meillä kanaliemi, kun muuta ei ollut)

2 rkl tomaattipyreetä

1 prk (maustettua) tomaattimurskaa

Mausteita maun mukaan (s+p, valkosipulijauhe, paprikajauhe...)

Kuullota paloiteltu sipuli öljyssä pannulla. Lisää jauheliha ja ruskista melkein kypsäksi. Mausta. Lisää pilkotut paprikat. Anna kypsyä hetken aikaa. Lisää pyree ja tomaattimurska. Sekoita kaikki hyvin sekaisin. Tarkista maku myös tässä vaiheessa. Lisää lihalientä ja quinoa. Ja anna kypsyä hiljalleen kannen alla n. 20 min. Lisäilin lihalientä pienen määrän kerrallaan ruoan kypsyessä.

Tarjoile halutessasi juustoraasteen kera. 

Omalle lautaselle lisäsin vielä 

marinoituja sieniä.

MUKAVAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!

Onko viikonloppusuunnitelmat jo lyöty lukkoon?

Kokkailua kynttilän loisteessa

Vaikka perinteinen sateinen syksy on vaihtunut semiaurinkoisiin päiviin, on ollut kuitenkin kiva poltella kynttilöitä ja fiilistellä kotona. Pariin päivään ei ole ehkä tuntunut syksyltä vaikka kalenteri toisin väittääkin. Syksyltä olen odottanut eniten nahkatakin päälle pukemista, kaulahuivien esille kaivamista sekä ystävien tapaamista. Kesäkuukaudet kaikki tuntuvat olevan kiireisimpiä. Pidetään lomaa vähän eri aikaan tai matkustetaan perheen kera jonnekin kauas, mutta syksyllä ollaan enemmän kotona. Tai okei, onhan meillä syyslomatkin! :D Mutta kuitenkin, tuntuu, että loppuvuotta kohti mentäessä tavataan tuttuja taas enemmän.

Kuvan halpiskynttilät ovat Aldista. Komeat, isot kynttilät maksoivat yhteensä vain vitosen verran ja olihan ne ostettava. Meillä näitä kynttilöitä kuluu ja pikkupätkät laitan ulkolyhtyihin. Kuivakukkakimppu löytyi muistaakseni Edekasta ja sen haalean hempeät värit miellyttävät silmää. Perintömaljakkko on aika raskas eikä hevillä kaadu.

Varasin kampaamoajan ja parin viikon päästä saan taas pään täyteen raitoja. Viime kerrasta onkin jo aikaa. Kävin kampaajalla varmaan alkukesästä viimeksi. En edes tiedä miksi on tullut näin pitkä tauko. Tykkään minun kampaajasta. Hän on oikein herttainen sekä ammattitaitoinen. Ja hänen lapsensa on samalla luokalla meidän toisen muksun kanssa! Heh, hauska sattuma sekin.

(Mitä muuten maksaa Suomessa ohuenohuet raidat? Minä istun kampaajanpenkillä muutaman tunnin ja maksan n. 90 €.)

MUKAVAA KESKIVIIKKO-ILTAA

 

Suomalaista Fazeria sunnuntai-illan herkuksi

Kun saa hyppysiinsä suomalaista herkkua, sitä ei piiloteta kaapin uumeeniin vaan se syödään heti alta pois! Jos meillä on lasten kavereita kylässä, pitää olla aika nopea, että saa edes yhden palasen omaan suuhunsa. (Varsinkin pojan paras ystävä on rakastunut Fazerin tuotteisiin ja tuomme hänelle tuliaisina Suomesta Fazerin sinistä.) Kynttilät ovat myös lahja Suomesta ja ovat laadukkaat, kun palavat niin kauniisti. 

Heti iltalenkin jälkeen pistän kynttilät palamaan ja nautin niiden tuomasta tunnelmasta. Kohta pitää viritellä myös uudet valosarjat parvekkeelle sekä ikkunoihin Ikean paperitähdet. Meillä on jätti-isot tähdet ikkunoissa ja ne ovat kyllä varsin näyttävät. Niille pitäisi olla vaan järkevämpi säilytysratkaisu kellarissa...etteivät sakarat mene rikki. Ja Aldissa oli myös kivoja valoratkaisuja. Pitää käydä ensi viikolla katsomassa.

Toisinaan kaipailen 'perinteisiä' kynttelikköjä. Meillä on vain 2 ikkunalautaa. Yläkerrassa pojan huoneessa sekä meidän makuuhuoneessa on ikkunalaudat. Eli jos vastaan osuu parit, kivat niin pitääpä laittaa ostoskärryyn. 

Mutta nyt jos kaivaisin niitä herkkuja esille ja sytyttäisi parit kynttilät. Aina toimiva kombo sunnuntai-iltaan! (Onko joku jo lämmitellyt glögiä?) ❤️

 

Pikkusuolaista lauantai-iltaan

Viikonloppu alkaa meidän perheessä melko usein niin, että käymme ravintolassa syömässä lasten harrastusten jälkeen. Tämä perinne on jatkunut jo pitkään. Lasten harrastukset ovat perjantaina sen verran myöhään, että ruoanlaittaminen alkaisi vasta kotiin päästyämme. Minä toimin yleensä lasten kuskina (lauantaina mies kuskaa lapsia harrastuksiin ym.) joten se keittiössä hääriminen jäi aina paitsioon, kun on pitänyt olla ratin takana. Sen takia on ollut helpompaa rientää valmiiseen pöytään. Se on palkkio kaikille ahkeran koulu- ja työviikon jälkeen. ;)

Mutta jos emme ole päätyneet ravintolapöytään perjantaina, on meillä ollut kaikkea pikkusyömistä jota on voinut napostella helposti telkkarinruutua samalla tuijottaen. Tai jotain muuta helppoa esim. nachopeltiä. Joskus saa mennä sieltä missä aita on matalin. :)

Nämä kuvat voisivat siis hyvin olla perjantailta tai sitten lauantailta, kun kokooonnutaan kavereiden kanssa jutustelemaan ja vaihtamaan viimeisiä kuulumisia. Niin tai näin, napostelulautanen (astiaa ei syödä...hehhe) on aina hyvä idea! Minä rakastan oliiveja. Monelle suuri inhokki, mutta mitäs sinä, olivat juu vai ei? :)

 

Kaurapuuroa marjoilla

Hyvää huomenta. Nämä kuvat eivät ole tältä aamulta. Tänään söin teeni kera hapankorppua leikkeleellä ja punaisella paprikalla. Nämä kaurapuurokuvat ovat viikonlopulta. Nappasin kourallisen pakastemarjoja kaurapuuron päälle ja ripsautin vähän chiasiemeniä päälle. Pakastemarjat kyllä jäähdyttivät puuron aika nopeasti :D. Eli oli syötävä varsin nopeasti! Keitetty kananmuna tuomasas proteiinia. 

Minun aamuni ei ala kahvilla, kun en ole sitä koskaan juonut, mutta viime vuodet musta tee on kuulunut minun aamurutiiniin. Pieni loraus maitoa ja pienenpieni määrä hunajaa sekaan. En nimittäin tykkää makeasta teestä. Suklaakakku saa olla äärimakeaa, mutta ei minun teekupposeni. ;)

Oli pitkähkö aika, kun en syönyt aamiaista ollenkaan. Aivan. Kuulostaa aika hölmöltä idealta. Mutta se vain jäi. Kiirehdin lasten kanssa päiväkotiin tai juoksin pää kolmantena jalkana jonnekin (esim. saksan kurssille) ja se vain unohtui. Mutta viime vuodet olen kyllä pistänyt aamiaisen kaiken edelle aamuisin. Käyn vaikka pikasuihkussa, teen pikakampauksen yms. Mutta kunhan jää aikaa syömiseen. On iha eri lailla virtaa aamuisin eikä lounasaikaan ole aivan järkyttävä nälkä.

Tänään on Saksan yhtenäisyyspäivä. Tag der Deutschen Einheit on Saksan kansallispäivä, jota on juhlittu vuodesta 1990 alkaen 3. lokakuuta. Sitä vietetään Saksan jälleenyhdistymisen muistoksi.

Hauskaa loppuviikkoa!
 

Myskikurpitsakeitto

 

heipparallaa ja mukavaa lauantaita

Kauppa oli pullollaan syksyfiilistä, Halloween-koristeita sekä erilaisia kurpitsoja, koristeversioita ja myös niitä syötäviä. Ja siitä se ajatus lähtikin! Eikä kaduta, keitosta tuli tosi maittavaa! Samettisen pehmeä koostumus ja tosi kaunis vaalenanoranssi sävy. Tuoretta leipää kylkeen, jos maistuu. :)

2 myskikurpitsaa
3 valkosipulin kynttä
1½ rkl rypsiöljyä
1 tl suolaa
4-6 porkkanaa
½ tl inkivääriä
7 dl vettä
1 liemikuutio
1 prk crème fraîchea (minulla oli sipulilla maistettu)
1 dl ruokakermaa (taisi olla 7%)
1½ rkl sitruunamehua

Halkaise kurpitsa. Poista kurpitsan siemenet ja rihmasto. 

Laita kurpitsan puolikkaat ja kuoritut valkosipulit vuokaan. 

Öljyä ja suolaa päälle.
Paahda uunin yläosassa 225 asteessa 30 - 35 min.
Pilko porkkanat. 

Kaada valkosipulit kattilaan. 

Lisää kattilaan porkkanaviipaleet. 

Kuumenna muutaman minuutin ajan, samalla sekoitellen. 

Mausta porkkanat inkiväärillä.
Lisää vesi ja liemikuutio. 

Kuumenna kiehuvaksi ja keitä kannen alla n. 10 min.
Lusikoi kurpitsan sisus kattilaan. 

Keitä kunnes kurpitsat ja porkkanat ovat pehmeitä.
Lisää crème fraîche ja soseuta.
Sekoita joukkoon kerma ja sitrusmehu.

Tarjoa tuoreen leivän kera.