Tomaattinen tonnikalapastavuoka

 

Tällä kertaa kysyin meidän nuorison mielipidettä, että minkälaista sapuskaa voisin valmistaa. Menin nopsasti jollekin nettisivulle ja rupesin luettelemaan erilaisten ruokien nimiä ja lapset huudahtivat, että tonnikalaruoat ovat hyviä! Noh se oli sitten siinä! Heillä oli tänään koulun jälkeen omat menonsa ja lähdin asioille sekä ruokakauppaan samalla ovenavauksella kuin lapsetkin.

Ennen kauppaan lähtöä tsekkasimme nopeasti yhdessä, että mitä raaka-aineita löytyi kotoa. Hyllyltä löytyi tomaattimurskaa, sipuleita, valkosipulia sekä avaamaton pastapussi ja jääkaapissa lymyili vähän käytetty tuorejuusto. Muokkasin ohjetta ihan hiukan. Alkuperäisessä reseptissä käytetään mm. kirsikkatomaatteja, mutta kun kotona sattui olemaan muunlaisia, niin tottakai käytimme niitä. Tomaatti kuin tomaatti...ainakin tässä tapauksessa. ;)

Mies on työmatkalla ja me saamme herkutella tonnikalaruoalla ihan keskenämme! Kuulimme myös eilen, että syksymmällä saamme vieraita Suomesta ja sehän passaa meille varsin hyvin. Kohta pitää ruveta tekemään jo reissusuunnitelmia. Ja jos haluamme viikonloppuna matkustaa hieman kauemmas, voisi tsekata kivoja hotelleja. Tai jos suunnitelmissa on pitää hauskaa ihan tässä meidän lähiseudulla, voisi googletella itsellemme uusia kohteita. Kyllä me jotain fantsua keksimme ja onneksi on vielä aikaa tehdä suunnitelmia. :)

Huomenna jo syyskuu, apua mihin se kesä meni? 

Miten tämä on mahdollista, että on jo syyskuu?

Tänään aamulla puin neuleen ylleni, kun lähdin

pyörällä liikenteeseen. Mutta keskipäivästä se oli jo 

ihan turha ja laahustin hikisenä kotiin. ;)

• Keitä 500 g pastaa runsaasti suolatussa vedessä
• Hienonna sipuli ja pari valkosipulinkynttä sekä muutama tomaatti. (Minulla oli 6 keskikokoista)
• Kaada paistinpannulle öljyä tonnikalapurkista ja paista sipuleita ja tomaatteja muutama minuutti. Mausta suolalla sekä pippurilla.
• Lisää sitten purkilllinen tomaattimurskaa sekä paketillinen (yrtti)tuorejuustoa. Huuhtele tomaattimurskapurkki ja kaada vettä kastikkeen joukkoon. Anna hautua hetki.
• Kaada vesi pois pastakattilasta ja kaada pastat isoon vuokaan. Kaada päälle tomaattikastike sekä 2 purkkia tonnikalaa. Sekoita kaikki hyvin sekaisin ja mausta halutessasi.
• Ripottele koko komeuden päälle juustoraastetta. (Minä käytin kuvissa näkyvää Grana Padanoa joka on aika samanlaista kuin parmesaani.)
• Paista 200 uunissa noin vartin verran.

Grilliruokaa vieraille (ja mm. perunasalaattia)

Heippa! Me grillailimme viime viikonloppuna kaveriemme kanssa. Lähetimme kutsut paria päivää aikaisemmin. Emme siis stressaanneet asiasta kovinkaan montaa päivää. :D Kaikki tarjottavat olivat sellaisia, että sain ne valmistettua joko nopeasti ennen vieraiden saapumista tai edellisenä iltana. Lapset olivat myös suurena apuna! Kuorivat mm. perunoita ja tytär leipoi suklaatortun ihan yksinään. Eli, kun porukalla tekee tarjoiltavat ja yhdessä hieman kohennetaan kodin nurkkia niin kenenkään ei tarvitse yksin ahertaa. Eikä ole mitään väliä, että onko pöytäliina silitetty tai sohvatyynyt ojennuksessa, yhdessäolo ja hyvä fiilis ovat paljon tärkeimpiä asioita. 

Kiinteitä perunoita 

(keitin pehmeiksi suolavedessä)

majoneesia

kapriksia

kevätsipulia

suolakurkkua

(hapan omena sopii myös hyvin!)

mausteita maun mukaan

Perunasalaatti on parempaa, kun se on valmistettu edellisenä päivänä.

*****************

Tsatsikissa on kreikkalaista jogurttia, paljon tuorekurkkuraastetta, 

(purista liiat mehut pois) muutama murskattu 

valkosipulinkynsi, suolaa, pippuria sekä oliiviöljyä.

Ja tämäkin kannattaa valmistaa edellisenä päivänä!

Juuressipsejä, pensasmustikoita, perunalastuja ja 

Suomesta roudatusta dippijauheesta tehty soosi, 

karamellipopcornit...

Suklaapalat leivottiin tällä ohjeella:

KLIK!

Aldin, parikymppiä maksaneen valurautaisen padan sisällä grillissä paistuneet pihvit.

Eräs vieraista toi nämä upeat leivokset.

Valkosipuli-kermaperunat saivat paljon ylistystä. Tätä teen toistekin 

vieraille! Helppo lisuke ja maistuu monen ruoan kaverina.

Mitä sinun viikonloppuun kuului? 

Minä olen juossut tänään asioilla ja siivoillut kotona. Saimme myös tänään meidän uudet yöpöydät. Odotin tänään lähetystä, enkä siis lähtenyt saksan tunnille. :)

Riihimäen Lasin vati

 

Saimme kesällä näin kauniin lahjan. Vati on Riihimäen lasin tuotantoa (pohjassa lukee Laura Paloheimo 1985), mutta nimeä emme tiedä tai mitä muuta astioita tähän sarjaan kuuluu. Pidän väristä todella paljon, mutta väriä on aika vaikea kuvailla, koska näyttää hieman erilaiselta riippuen mistä suunnasta katsot. Tämä on mielestäni kaunis ja tyylikäs tällaisenaan, ei tarvitse kynttilää eikä kukkamaljakkoa. Sudenkorento- ja perhoskuvioinen pöytäliina sopii värien puolesta aika hyvin. Vieressä myös jotain muuta vanhaa, Iittalan Lunaria-kulho sekä Kekkerit-maljakko. Meiltä löytyy vanhoja aarteita aika paljon. ❤️

Jos lukijoista joku tämän tunnistaa, siis nimen, niin kerroppa kommenteissa. Lämmin kiitos! ❤️

p.s. Ikkunalaudalla Riihimäen Lasia sekä Karhulan Lasia. Niin ja kuiva koppurainen kaktus. :D

Kanasalaatti evääksi

Hyvää maanantaipäivää!

Mies soitti hammaslääkärinsä jälkeen, että olisiko meillä mitään evästä hänelle lounaaksi. Olin juuri, hänen onnekseen, valmistamassa salaattia edellispäivänä grillatusta kanasta. Aamulla olin pyöräillyt kauppaan ostamaan salaattia sekä paprikaa, mutta muut ainekset löytyivät onneksi kotoa. Salaatti valmistui silmänräpäyksessä ja mieskin oli ovella sillä samalla sekunnilla, kun salaatti valmistui. Eli hyvä ajoitus!

Monesti olen omissa menoissani, kun mies piipahtaa kotona lounaalla, mutta joskus myös sovimme lounastreffit paikkaan X. On oikein kiva treffata keskellä päivää. :) Pienessä kahvilassa, joka on meidän lemppari on hyvät, pienet salaatit ja jotka eivät rokota kukkaroa hirveän paljon. (Ystävällinen asiakaspalvelu vielä siihen päälle!) Ja joskus toki käyn lounaalla jonkun ystävän kanssa. 

Mitä sinun viikkoon kuuluu? 

Monta vuotta vanha Tupperwaren kippo on oikein hyvä eväsrasia. 

Tuo lusikka oli muuten huono idea...se nyt vaan sattuu kuuluumaan 

tuohon rasiaan. :)

Villasukkahulluus

Vaikka mestarisukkataiteilija en vielä olekaan (mutta ehkä joku päivä olen?), saan valtavasti iloa villasukkien kudonnasta! En osaa edes sanoin kuvata sitä fiilistä, kun saan vaatimattomat sukkani valmiiksi. En vielä osaa tai ole edes opetellut tekemään upeita kuvioita, vaan olen pitäytynyt varsin perinteisissä malleissa. Ja väritkin valitsen aika summamutikassa! En jää sen pidemmäksi aikaa miettimään, vaan otan ne lankakerät jotka osuvat ensimmäiseksi käteen. :) Mutta ehkä se on juuri se, että en oikein itsekään tiedä, että miten sukat tulevat onnistumaan ja miltä tulevat näyttämään! Jännitystä elämään! ;)

Olen kutonut ulkona auringossa tai sisällä sohvannurkassa urheilua sivusilmällä kurkkien. Samalla kun sukkapuikot kilkattelevat olen miettinyt, että kenelle sukkani päätyvät. Sekin on joskus arvoitus! Ja sekin on ihan hauskaa. Mutta näiden valmistumisen jälkeen aion tehdä värikkäät sukat omille muksuille. Mutta väritoiveita en aio kysyä, koska haluan, että ne ovat yllätys. 

Kun lapset näkevät äidin sohvan nurkassa sukkapuikkojen kanssa sohimassa, lankakeriin sotkeutuneena, voin aina sanoa valkoisen valheen ja ilmoittaa, että sukat tulevat ystävilleni. ;)

Välipalaksi Mariannea...

Lukuvinkki: Minun Italiani, pieniä tarinoita amoresta zuccheroon (Ella Kanninen)

Heippa! Ja taas aika pitkästä aikaa. :) Lomalainen on ottanut rennosti, lukenut, kutonut, saunonut (aivan todella paljon, kuten kuuluukin ;)) sekä herkutellut mm. makeilla herneillä ja sokerisilla munkirinkeleillä. Kyllä kelpaa.

Juuri lopetin Ella Kannisen Minun Italiani -kirjan jossa kirjailija luettelee omat "Italian aakkosensa". Ja vielä tosi hauskalla tavalla! Tykkäsin kovasti vaikka mikään Italia-asiantuntija en ennen kirjan lukemista ollutkaan...Mutta nyt ehkä olen, vähäsen. ;)

Kauniit kuvat sekä herkulliset ruokareseptit ovat vain plussaa. Kirjan sopii tietenkin mainiosti kaikille Italia-faneille ja siellä paljon matkaaville, mutta ehdottomasti myös muille keitä kiinnostaa muut kielet sekä kulttuurit.

P.s. Seuraavaksi tartun dekkariin jonka löysin pienen kyläkaupan eteisestä. :) Isohkosta kirjahyllystä sai napata kesälukemista mukaansa ja nopealla vilkaisulla löysin kiinnostavan kuuloisen dekkarin, niin olihan se ehdottomasti otettava mukaan.