Saksan kansalaisuuden hakeminen

Tällä kertaa vähän asiapitoisempaa aihetta. Aihe josta en jostain kumman syytä ole kirjoittanut kertaakaan vaikka hyvin tärkeä onkin. Kansalaisuusteema tuli mieleeni siitä, kun ystävätär haki Saksan kansalaisuutta. Hänen äitinsä on syntyisin Saksasta, mutta hän itse on syntynyt muualla ja hän sai vasta äskettäin kansalaisuuden äitinsä syntymämaan perusteella. Tähän prosessiin ei mennyt hirveän kauan. Melko äkkiä ystävätär sai kutsun Rathausille jossa hän sitten haki uutta passia itselleen. Hänen täytyi vain lähettää kopiot omasta sekä äitinsä syntymätodistuksesta sekä vanhempiensa avioliittotodistus. Tämä minun ystävätär on asunut Saksassa n. 7 vuotta.

Mutta muuten kansalaisuushakuprosessi etenee näin:

• Olet asunut vakituisesti ja laillisesti Saksassa viisi vuotta.
• Voit todistaa henkilöllisyytesi ja nykyisen kansalaisuutesi.
• Sinulla on pysyvä oleskelulupa tai pitkäaikainen oleskelulupa.
• Voit elättää taloudellisesti itsesi ja huollettavanasi olevat perheenjäsenesi. Tämä koskee myös puolisoasi ja esimerkiksi lapsiasi, joista huolehdit.
• Sinulla on riittävä saksan kielen taito, vähintään eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) tasolla B1.
• Sinulla on riittävät tiedot Saksan oikeusjärjestelmästä, yhteiskunnasta ja elämäntavasta.
• Ilmoitat sitoutuvasi Saksan liittotasavallan vapaaseen ja demokraattiseen perusjärjestykseen.
• Ilmoitat sitoutuvasi Saksan erityiseen historialliseen vastuuseen tyrannimaisesta kansallissosialistisesta hallinnosta ja sen seurauksista – erityisesti juutalaisten elämän suojelemisesta – sekä kansojen rauhanomaisesta rinnakkaiselosta ja hyökkäyssodan kiellon noudattamisesta.
• Sinua ei ole tuomittu rikoksesta.
• Ei ole muita syitä, jotka voisivat estää sinua saamasta kansalaisuutta (ns. poissulkemisperusteet).

(Lähde: Bundesregierung)

Hakupaperien joukkoon pitää liittää palkkakuitit (muutamalta kuukaudelta), työsopimus, syntymätodistus, avioliittotodistus, lasten koulutodistukset, saksan kursseilta saadut todistukset sekä kielikokeiden todistukset. Eli aikamoinen nivaska kaikenlaista kopioitavaa, mutta kuitenkin melko suoraviivaista koska yllä olevat dokumentit löytyvät monelta tietenkin jo ennestään. Ja kieltä sekä maan kulttuuria tulee tietenkin tuntea ennen kuin rupeaa maan kansalaisuudesta haaveleimaan. Kulkevat käsi kädessä. Kielikursseja järjestetään kyllä paljon jopa vähän pienemmissä kaupungeissa kuten meillä täällä. 

Kansalaisuuden saaminen maksaa 255 euroa henkilöltä. Alaikäisille lapsille, joilla ei ole omia tuloja ja jotka saavat kansalaisuuden yhdessä vanhempiensa kanssa, maksaa 51 euroa.

Ja, kun prosessi on laitettu käyntiin on oltava kärsivällinen ja odoteltava melko kauan päätöstä. Mutta se riippuu paljolti siitä, että missä asut. Mutta olen kuullut, että hakuprosessissa saattaa kestää yli vuosi.

Jos on kysymyksiä niin kirjoita kommenttia. 

P.s. Meillä on kaksoiskansalaisuus. Olimme miettineet, että myös lasten kannalta se olisi hyvä päätös ja tietenkin olemme viihtyneet Saksassa jo kauan ja kenties asumme täällä loppuelämämme. Kaksoiskansalaisuus auttaa meitä varmasti myös tulevaisuudessakin.

Miten Saksa pärjää eri tilastoissa

Heippa hei pitkästä aikaa! Nähtyäni erään Saksaan liittyvän videon sosiaalisessa mediassa sain päähäni kirjoittaa postauksen siitä. Tutkitaan siis muutamat tilastot läpi! (Tässä ei ole mainittu kaikkia joita videossa tuli esille.) Aika hauska aihe mielestäni.

- Yli 200 valmistajallaan Saksa on johtava suklaan viejä, jonka viennin arvo oli 5,6 miljardia dollaria vuonna 2022.

Vahvan valmistuspohjansa ja EU:n kauppaetujen ansiosta Saksassa on suuria tuotantolaitoksia, kuten Ferrero, Mondelēz ja Mars. Lisäksi johtaviin kotimaisiin tuottajiin kuuluu Ritter Sport, joka vie suklaata 100 maahan maailmanlaajuisesti.

(Lähde: Visual Capitalist)

- Vuonna 2014 Saksan UNESCO-komissio lisäsi saksalaisen leipäkulttuurin Saksan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Tuskin missään muussa maassa on niin paljon erilaisia ​​​​vaihtoehtoja. Saksan leipomoalan keskusjärjestö arvioi, että leipätyyppejä on 3 200. Suosituimpia ovat kuitenkin klassikot: paahtoleipä, vehnä- ja ruisjauhosekoituksesta valmistetut leivät, jyviä ja siemeniä sisältävät leivät sekä täysjyväleivät.

(Lähde: Deutschland.de)

- Saksa johtaa makkaran kulutuksessa (1,5 miljoonaa tonnia). Kulutus oli noin 27 % kokonaismäärästä. Lisäksi makkaran kulutus Saksassa ylitti kolminkertaisesti toiseksi suurimman kuluttajan, Puolan (574 000 tonnia), luvut. Ranska (495 000 tonnia) oli kolmanneksi suurin kokonaiskulutuksen suhteen 8,8 %:n osuudella.

(Lähde: Global Trade Mag)

- Ulmin katedraali on maailman ja Euroopan korkein kirkko. Kirkko oli maailman viidenneksi korkein rakennus, kun tornit valmistuivat vuonna 1899, ja sen korkeus oli 161,53 metriä.

Vaikka sitä joskus kutsutaan Ulmin katedraaliksi, kirkko ei ole katedraali, koska se ei ole koskaan ollut piispan piispanistuin. 

Kirkon tornin huipulle johtavat 768 askelmaa. 143 metrin korkeudessa oleva torni tarjoaa panoraamanäkymät Ulmiin Baden-Württembergissä ja Neu-Ulmiin Baijerissa sekä kirkkaalla säällä Alpeille Zugspitzeen asti.

(Lähde: Wikipedia)

- Hampurissa sijaitseva Miniatur Wunderlandissa on Guinnessin ennätystenkirjan mukaan maailman suurin pienoismallirautatie. Se on yksi Saksan suosituimmista ja vierailluimmista nähtävyyksistä.

Miniatur Wunderlandissa on esillä noin 1 230 digitaalisesti ohjattua junaa ja yli 12 000 vaunua. Näyttelyssä on myös noin 5 280 taloa ja siltaa, yli 11 800 ajoneuvoa, 52 lentokonetta ja noin 290 000 hahmoa. 10 000 m2 lattiapinta-alasta pienoismallit vievät 1 694 m2.

(Lähde: Wikipedia)

Videossa mainittiin myös, että Saksassa olisi eniten linnoja koko maailmassa, mutta löytämäni artikkelin mukaan se ei pitäisi paikkansa. Eli tätä pitää vielä tutkia. ;)

Onko sinulla joku hauska tilastotieto Saksasta? Kerro kommenteissa. :)

Tervehtiä ja esitellä itsensä saksaksi

Hyvää huomenta eli guten Morgen ja tässä pieni saksan oppitunti:

Hallo = hei

Guten Tag = hyvää päivää

Guten Abend = hyvää iltaa

Gute Nacht = hyvää yötä

Danke schön, danke sehr = kiitos

Vielen Dank = kiitos paljon (tai vaikka besten Dank,  herzlichen Dank...)

Bitte schön = ole hyvä

Gern geschehen = ole hyvä

Entschuldigung = anteeksi

Tut mir leid = olen pahoillani, anteeksi 

Tschüss/Tschüß = heippa

Auf Wiedersehen = näkemiin

Auf Wiederhören = kuulemiin

Ich heiße.../Mein Name ist... = minun nimeni on...

Meine Adresse ist... = minun osoitteeni on...

Näillä voisi pärjätä jo aika pitkälle vaikkapa hotellissa.

Frohes neues Jahr eli hyvää uutta vuotta (saksan oppitunti)

Moikka moi & myöhäiset perjantaiterkut!


Nyt on tammikuu jo aika pitkällä, mutta tuli mieleeni tällainen pieni juttu eli miten saksaksi sanotaan hyvää uutta vuotta. Pikkuriikkinen oppitunti tähän väliin. Eli voit esimerkiksi sanoa: Frohes neues Jahr tai einen guten Rutsch ins neue Jahr! Jälkimmäinen tarkoittaa "liukumista" uuteen vuoteen. Se on ollut minusta aina kiva toivotus. Kuulostaa minun korvaani siltä, että halutaan karistaa vanhan vuoden pölyt hartioilta ja äkkiä päästä aloittamaan uutta ja jotain erilaista. :) 

Ja olen ymmärtänyt, että tätä toivotusta käytetään juuri siinä vuoden vaihtumisen kynnyksellä, uudenvuodenaattona. 

Guten Rutsch!” It translates to “good slide,” and funny enough, it’s completely senseless. Derived from the Yiddish phrase “a git Rosch” (ראש השנה טוב), it means “a good beginning.” Lähde: Berlitz

Ja tämä postausidea juontaa juurensa siitä, että tammikuussa sitä uutta vuotta tulee toivotettua aika pitkälle. Kun tapaat kollegan tai naapurin pitkän ajan jälkeen, mutta ette olleet vielä nähneet toisianne vuoden vaihtumisen jälkeen on syytä toivottaa uutta vuotta. Vielä tällä viikolla tuttuja kasvoja nähdessäni tuli vaihdettua kuulumiset ja sanottua: Frohes Neues! :)

En ole mikään mestari saksankielessä, mutta kiinnostaisiko teitä, jos kirjoittaisin joskus jotain kieleen liittyvää? 

Kuvissa vilahtaa parit lahjat sekä Aldin 3 € orkidea.

P.s. Ja muuten Saksassakin valetaan tinaa kuten Suomessa. (Tai siis valettiin ennen!)

P.p.s. 11 kk jouluaattoon!!!

Kaurapuuroa marjoilla

Hyvää huomenta. Nämä kuvat eivät ole tältä aamulta. Tänään söin teeni kera hapankorppua leikkeleellä ja punaisella paprikalla. Ja kaurapuurokuvat ovat viikonlopulta. Nappasin kourallisen pakastemarjoja kaurapuuron päälle ja ripsautin vähän chiasiemeniä päälle. Pakastemarjat kyllä jäähdyttivät puuron aika nopeasti :D. Eli oli syötävä varsin nopeasti! Keitetty kananmuna tuomassa proteiinia. 

Minun aamuni ei ala kahvilla, kun en ole sitä koskaan juonut, mutta viime vuodet musta tee on kuulunut minun aamurutiiniin. Pieni loraus maitoa ja pienenpieni määrä hunajaa sekaan. En nimittäin tykkää makeasta teestä. Suklaakakku saa olla äärimakeaa, mutta ei minun teekupposeni. ;)

Oli pitkähkö aika, kun en syönyt aamiaista ollenkaan. Aivan. Kuulostaa aika hölmöltä idealta. Mutta se vain jäi. Kiirehdin lasten kanssa päiväkotiin tai juoksin pää kolmantena jalkana jonnekin (esim. saksan kurssille) ja se vain unohtui. Mutta viime vuodet olen kyllä pistänyt aamiaisen kaiken edelle aamuisin. Käyn vaikka pikasuihkussa, teen pikakampauksen yms. Mutta kunhan jää aikaa syömiseen. On iha eri lailla virtaa aamuisin eikä lounasaikaan ole aivan järkyttävä nälkä.

Tänään on Saksan yhtenäisyyspäivä. Tag der Deutschen Einheit on Saksan kansallispäivä, jota on juhlittu vuodesta 1990 alkaen 3. lokakuuta. Sitä vietetään Saksan jälleenyhdistymisen muistoksi.

Hauskaa loppuviikkoa!
 

Miten saksalainen suhtautuu suomalaiseen?

Tätäkin aihetta olen sohaissut jo joskus aiemmin, mutta halusin palata tähän koska viime aikoina olen saanut niin paljon kyselyitä, että mistä päin olen kotoisin. :)

• Olin toisen lapsemme kanssa vaatekaupassa eikä ketjuliikkeen äppi meinannut toimia (en ollut muistanut päivittää sovellusta). Kun keskustelimme siinä lapseni kanssa suomeksi, että missä on vika ja mikä oikein mättää, huomasimme, että myyjä näytti varsin uteliaalta. Hän sitten kysäisi, että "anteeksi mitä kieltä oikein puhutte" ja oli varsin yllättynyt, kun kuuli vastauksen. En tiedä mitä kieltä oletti meidän puhuvan. Oli siis oikein hyvä asiakaspalvelija eikä hoitanut tilannetta yhtään erikoisemmin huomattuaan, että emme olleet saksalaisia. Oli vaan puhtaasti utelias, mutta hoiti työnsä kyselyistä huolimatta oikein mallikkaasti.
• Tapasin pitkästä aikaa erästä suomalaista ystävätärtä. Tilasimme kakkupalamme saksaksi, mutta kahvilan työntekijän huomattua meidän aksenttimme vaihtoi hän heti englantiin. Kertoi asuneensa entisen poikaystävänsä kanssa aikoinaan Englannissa. Ja puhui erinoimasta englantia. Hän arveli heti, että olisimme pohjoismaalaisia. Hyvä arvaus. ;) 
• Pulisimme suomeksi kahvilan nurkassa niitä näitä. Vieressämme istui pari rouvashenkilöä joilla oli myös henkevät keskustelut keskenään kahvikupposten äärellä. Huomasimme, että heitäkin alkoi kiinnostamaan meidän kielemme. Kun lähdin paikaltani kohti naistenhuonetta toinen rouvista kysäisi kohteliaasti, että mitä kieltä puhumme. Juttelimme niitä näitä, mutta he eivät olleet arvanneet meidän kansalaisuutta.
• Pari mieshenkilöä on lähiaikoina kysynyt minulta, että olenko minä Italiasta (?? :D). Mutta töissä on ollut kyllä tilanteita, että vieraat ihmiset ovat arvelleet minun olevan Suomesta. Niin moni saksalainen kuitenkin on matkustanut edes jonkin verran Suomessa tai muissa pohjoismaissa niin tuntevat kielen ihan hyvin. Olen aika eläväinen puhuessani. Kädet huitovat usein ympäriinsä enkä aina pysy ihan paikallani, kun pääsen vauhtiin. Voi olla, että kanssakulkijat ovat ihmetteleet, että kuka tämä kovaan ääneen puhuva käsien heiluttaja oikein on. :)

Mutta voi kuinka monella on kivoja tarinoita kerrottavan Suomesta! Moni reissannut Suomea ristiin rastiin, osalla on suomalaisia ystäviä tai nuorena ollut kirjeenvaihtokaveri Suomesta jne. Niin monia erilaisia yhteyksiä ja se on tosi mukavaa. Tulee niin hyvä mieli, kun ventovieraat haluavat jakaa omat kokemuksensa ja heistä näkee, että ovat matkoillaan tykästyneet Suomeen. Minulle se on rakas kotimaa ja jollekin toiselle huippukiva kohde vierailla. 

MUKAVAA VIIKONLOPPUA SINULLE

Tarjoatko sinä ruoan lapsesi ystäville?

Nyt ei ole ytimekästä otsikkoa, kun en osannut sanoa asiaani lyhyemmin. Heh. Mutta ei sitä ehkä aina tarvitsekaan. Tämä (kiistelty ?) aihe tuli mieleeni vuosien varrella useita somevideoita nähtyäni. Videoiden perusteella Saksassa ei näköjään ole tapana tarjota ruokaa myös lasten kavereille jotka ovat kylässä vaan heidät joko ohjataan leikkimään lastenhuoneisiin tai pyydetään poistumaan kotiin syömään. Tämä siis näkymys näiden videoiden perusteella. Ja toki kommentit ovat olleet aikamoinen skaala laidasta ja laitaan ja monet ovat kyllä maininneet, että kaverin luona on tarjottu välipalaa ja illallista myös heille.

Mutta miten on, onko se tosiaan niin, että ei ole tapana tarjota ruokaa niille kotona oleskeleville lapsivieraille vai onko tämä jotain vanhaa perua?

Tyttären kaverit viipyvät meillä usein iltaan asti. He saapuvat iltapäivällä ja lähtevät kotiin, kun toisen tytön isä tulee hakemaan, minä vien heidät tai sitten joskus haluavat kävellä kotiin. Mutta ovat meillä monta tuntia. Keskenään tytöt pelaavat konsolipeleillä tai lautapeleillä, askartelevat, piirtävät, kuuntelevat musiikkia, käyvät kaupungilla ostoksilla (me asumme keskustassa, he eivät) ja joskus leipovat. Eikä minulle tulisi mieleenikään, että nämä tytöt eivät söisi meillä jotakin. Viimeksi meillä oli kanaa, riisiä sekä tomaattia ja mozzarellaa ja toinen tytöistä halusi syödä kanssamme, toinen ilmoitti syövänsä vasta kotona. Ketäänhän ei voi pakottaakaan meidän kanssa syömään, mutta tarjous on aina voimassa. Ja otan vaikka itse voileivän ja paistan munakkaan, jos muuten ei ruokaa riittäisi kaikille.

(Pojan kaverit tulevat heti koulun jälkeen, viipyvät pari tuntia eivätkä yleensä ole meillä illallisaikaan. Mutta heille tarjotaan välipalaa, juomista tai mitä ikinä haluavat. Meillä ei tarvitse kitua nälässä ja janossa.)

Kommenttilaatikko on vapaana ja kysyn teiltä, että katetaanko teillä myös lasten kavereille lautanen pöytään? :)

Kuvassa on osa minun aamiaisesta. :)

Uhkarohkeat pyöräilijät

Hyvää huomenta ja mukavaa perjantaita! 

• Viipotan menemään pyöräni kanssa joka päivä, kesät ja talvet. (Autolla kuskaan lapsia harrastuksiin, käyn kauempana asuvien ystävien luona tai autolla liikkuessa ostan viikon ruoat saman tien toisin kuin sillä kaksipyöräisellä liikkuessa.) Eli sieltä satulan päältä näkee kaikenlaista toimintaa. Olen luonteeltani myös tarkkailija ja minusta on kiva katsella ohikulkevaa elämää. Ja ei, naapurikyttääjä en ole! :D
• Tässä pari päivää sitten pyöräilin vapaaehtoistyöpaikkaani. Edelläni kulki henkilö keskikokoisen koiransa kanssa. Ei siinä siis mitään, mutta tämä henkilö oli pyöränsä selässä ja koira oli takana korissa seisoma-asennossa, eikä koiraparka ollut missään kiinni! Pyöräkori näytti liian pieneltä, koira heilui, huojui edestakaisin ja tilanne näytti niin vaaralliselta. Nainen meni kovaa vauhtia muun liikenteen seassa ja vastaantullut mies jäi myös katsomaan tilannetta suu auki.
• Hirveän vähän käytetään kypäriä ja se minua surettaa todella paljon. Kypärä on varsin halpa & helppo henkivakuutus. Nuoriso saattaa joskus huutaa perääni, että minulla on coolin värinen kypärä tai muuta vastaavaa. Mutta vielä en ole saanut isompaa jengiä ympärilleni jotka kulkisivat kanssani pinkit ja neonvihreät kypärät päässä keikkuen. :) Toki, kyllä niitä kypäröitä on, mutta aika vähän. Jopa pieniä lapsia ilman.
• Keväältä muistan tälläisen tapauksen. Henkilö ajoi pyörää ja takana oli kärry. Kärryssä oli kouluikäinen lapsi joka seisoi! Hänellä ei ollut kypärää, hän ei ollut kiinni turvavöissä, kärryn luukku oli auki ja lapsi yritti sinnitellä mukana, reunoista pidellen kovassa vauhdissa. Katsoin sitä menoa rattini takaa kauhistuneena ja en voinut kuin rukoilla, että he pääsivät ehjänä kotiin...

Ja minkä takia kirjoitin tämän postauksen? Että saan purkaa näitä tuntojani. Täällä saan anonyymisti olla huolissani kanssakulkijoista. Sitä näkee ja kuulee paljon eikä aina voi olla huomaamatta näitä ikäviäkin asioita. Olen yrittänyt lapsillekin toitottaa liikennekäyttäytymisestä ja nyt, kun ovat jo vuosia kulkeneet yksin kaupungilla pitää vaan toivoa, että oppi ja esimerkki ovat menneet perille. 

Tällä postauksella en siis syytä ketään vaan haluan jakaa huoliani ja kirjoittaa julkiseen päiväkirjaani tuntemuksiani ylös. Toivotan teille kaikille turvallisia ajokilometrejä, olkoot kulkuneuvo mikä tahansa! Ja muistakaa ne kypärät! ❤️

Leipähullut saksalaiset

Ei ole voileipää eikä sämpylää nenän edessä, kun tätä postausta kirjoitan. Eli pitäisikö ensin tehdä pieni välipala ennen kuin lähden purkamaan tätä aihetta...

Olen huomannut saksalaisten leipärakkauden ja eihän siinä mitään pahaa ole. Voisi olla paljon huonompiakin intohimon kohteita.

• Eräs ystävätär tilaa joka viikko itselleen leivän luomukaupasta (=Bioladen, niitä on täällä varsin paljon). Hän ajaa toisesta kaupungista asti hakemaan sen. Vaikka lähempänä sijaitsisi varmasti kymmenen leipomoa ja viisitoista ruokamarkettia. Mutta ne muut eivät kelpaa, leivän pitää olla juuri tämä tietty! Eli laatu ja maku ratkaisee, ei sijainti.
• Ja itseasiassa tiedän toisenkin henkilön joka suosii tämän luomukaupan leipiä...Eivätkä varmasti ole ainoat.
• Jos aamupalalla mielii kunnon sämpylöitä, mutta ei tee mieli kiskoa housuja jalkoihin, apuun rientää sämpylätaksi eli Brötchen-Taxi. Eli saat tuoreet leipomukset suoraan ruokapöytään astumatta itse kodista ulos. En ole koskaan itse kokeillut, olen vain kuullut ja lukenut. Mutta idea on aika mahtava! Lieferando & Wolt tuo illallisen ja Brötchen-Taxi aamupalan.
• Saksalaisen leipä-insituutin mukaan Saksassa myydään päivittäin 3000 erilaista leipää ja leivonnaista. Ja Saksan vanhin keipomo on kuulemma 450 vuotta vanha? Huh! Siinä on keritty leipoa jos jonkinlaista ja kokeiltu kaikki reseptit.
• Ja hei, miten sanotaan saksaksi iltapala? Abendbrot, iltaleipä. Aiemmin iltaruoka on ollut monesti pelkkä voikkari kinkkusiivulla siitä tämä nimitys. Lounalla on syöty lämmin ruoka ja illalla vain jotain pientä. 
• Tunnen henkilön (ei saksalainen) joka oli hieman loukkaantunut naapurilleen joka oli iltapalalla tarjoillut voileipiä ja teetä. Hän oli odottanut jotain täyttävämpää ja ruokaisampaa. Hän ei ollut vaan ymmärtänyt, että naapuri oli kirjaimellisesti tarkoittanut tarjoavansa iltapalaksi leipää.

The bread and baking traditions of Germany have been shaped by the geography and climate of the individual regions, as well as by the country’s eventful history. From the famous soft pretzels to nutritious wholemeal and rye-wheat bread all the way to rusks and pumpernickel, Germany has bread to suit every taste. It is produced using a wide variety of grains – chief among them wheat, rye and spelt – and methods handed down through the generations. Those who prefer their baked goods somewhat sweeter are also spoilt for choice, with Hamburg’s franzbrötchen pastries, Berlin’s doughnuts and the internationally acclaimed stollen cake from Dresden just some examples of what’s on offer. Lähde: www.germany.travel

Tämä leipäintoilija menee laittamaan leipää ja teetä lounaaksi. ;) 

21 faktaa Saksasta

Hyvää huomenta! 

Tällä kertaa opitaan jotain pientä Saksasta. Näin tämän postauksen tänään Facebookissa ja päätin jakaa ne myös teille. Alkuperäinen oli englanniksi ja Google-kääntäjä suomensi ihan suht koht hyvin. ;) 

Ja tässä ne tulevat:

1. Saksa koostuu 16 liittovaltiosta, joilla kullakin on oma perustuslakinsa, hallitus ja tiettyjä autonomisia toimivaltuuksia.

2. Maa on pinta-alaltaan Euroopan seitsemänneksi suurin ja sen väkiluku on suurin kaikista EU-maista.

3. Saksa tunnetaan runoilijoiden ja ajattelijoiden maana ("Das Land der Dichter und Denker") sen rikkaan kirjallisen ja filosofisen perinnön ansiosta.

4. Veljekset Grimm, Jacob ja Wilhelm, olivat saksalaisia ​​akateemikkoja, jotka keräsivät ja julkaisivat kansanperinnettä 1800-luvulla ja popularisoivat tarinoita, kuten "Tuhkimo", "Sammakkoprinssi" ja "Hansel ja Kerttu".

5. Joulukuusi (Tannenbaum) -perinne sai alkunsa Saksasta 1500-luvulla. Siitä tuli maailmanlaajuisesti suosittu 1800-luvulla.

6. Maailman vanhin tunnettu panimo, Weihenstephan Abbey, sijaitsee Baijerissa, Saksassa ja on toiminut vuodesta 1040 jKr.

7. Autobahn Saksassa on kuuluisa osistaan ​​ilman nopeusrajoituksia. Suositeltuja nopeusrajoituksia on kuitenkin olemassa, ja monilla osilla on tiettyjä nopeusrajoituksia.

8. Saksa on maailman johtava tekniikan toimittaja ja valmistaa yli kolmanneksen maailman tuuliturbiineista.

9. Maassa on vahva perinne "Kaffee und Kuchen" (kahvi ja kakku), joka muistuttaa brittiläistä teeaikaa, erityisesti sunnuntaisin ja pyhäpäivinä.

10. Berliinin Zoologischer Garten on Saksan vanhin eläintarha ja siellä on maailman suurin lajivalikoima.

11. Saksa oli ensimmäinen maa maailmassa, joka otti käyttöön kesäajan (DST= Daylight saving time) vuonna 1916 säästääkseen energiaa ensimmäisen maailmansodan aikana.

12. Gutenbergin Raamattu oli ensimmäinen suuri kirja, joka painettiin massatuotettua liikkuvaa metallikirjainta Euroopassa. Se merkitsi "Gutenbergin vallankumouksen" alkua ja painetun kirjan aikakautta lännessä.

13. Albert Einstein, yksi historian kuuluisimmista tiedemiehistä, syntyi Ulmissa Saksassa vuonna 1879.

14. Oktoberfest Münchenissä on maailman suurin Volksfest (olutfestivaali ja matkakohde). Nimestään huolimatta se alkaa itse asiassa syyskuun lopulla ja kestää lokakuun ensimmäiseen viikonloppuun.

15. Saksan Schwarzwald tunnetaan tiheistä, ikivihreistä metsistään ja maalauksellisista kylistään. Se yhdistetään usein Grimmin veljesten satuihin.

16. Saksa on yksi maailman johtavista kirjamaista, ja se julkaisee vuosittain noin 94 000 kirjaa.

17. Adventtikalenterin perinne syntyi Saksasta 1800-luvulla.

18. Maailman ensimmäinen aikakauslehti julkaistiin Saksassa vuonna 1663, nimeltään "Erbauliche Monaths Unterredungen".

19. Berliinin muuri, joka rakennettiin vuonna 1961, jakoi Berliinin fyysisesti ja ideologisesti itään ja länteen, kunnes se kaatui vuonna 1989.

20. Fanta on peräisin Saksasta toisen maailmansodan aikaisten kaupan rajoitusten seurauksena, mikä vaikeutti Coca-Cola -siirapin tuontia.

21. Neuschwansteinin linna Baijerissa inspiroi Disneylandin Prinsessa Ruususen linnaa (Slreping Beauty Castlea). Baijerin Ludwig II tilasi sen kunnianosoituksena Richard Wagnerille.

Oliko joku kohta täysin uutta tietoa sinulle? :)

Merkkiuskolliset saksalaiset

Heippa hei, mitä kuuluu? Tästä aiheesta olen halunnut kirjoittaa sanan tai pari. Tai ainakin sivuta aihetta jossain aiemmassa postauksessa. Mutta nyt oli sitten ilmeisesti oikea aika, kun tämä juttuidea putkahti taas mieleeni. En tiedä  jostain vain muistin tämän.

(En tietenkään sano, etteikö suomalaisilla voisi voisi ihan samankaltaisia taipumuksia kuin saksalaisilla.)

Kun saksalainen ostaa auton, se on aina saman merkkinen. Volkswagen-kuskin syvä fanitus siirtyy sukupolvelta toiselle ja koko suku ajaa samankaltaisia autoja. Jos työskentelet autoliikkeessä tai autotehtaassa, se rakkaus tiettyä merkkiä kohtaan on vieläkin suurempi.

Minun mieheni tietää saksalaisen miehen kenen isä työskenteli autotehtaassa vuosia. Tällä miehellä on kuulemma vieläkin autoetu ja hänen poikansa on jatkanut perinnettä ja kurvailee saman merkkisellä menopelillä. Perheen kasvaessa autoa ei tietenkään vaihdeta. :D Tämä ei ole ainoa auto-esimerkki joita olen kuullut.

Tiedän kokemuksesta ja olen kuullut asiasta tehneen myös kyselyitä, että saksalaiset todella pitäytyvät kotimaisissa merkeissä. Toki, se on mielettömän hyvä juttu! Saksalaiset ovat lojaaleja tutuille tuotteille eikä niitä hevillä korvata. Hajonneen Bosch-jääkaapin tilalle käydään ostamassa samanlainen.

Tapaamme entisiä naapureitamme varsin usein, esim. grillijuhlien merkeissä. Ja olemme tunteneet heidät jo aika kauan. Eli tunnemme heidät jo melkein läpikotaisin. ;) Kun grillijuhlissa tai syntymäpäiväkemuissa mieheni nappaa korista pullon, on se aina sitä samaa olutmerkkiä. Mies tuo joskus tullessaan jotain muita juomia ja naapurimme maistelevat mielellään. Mutta nämä meidän ex-naapurimme tietävät jo tarkalleen mistä pitävät ja siinä sitten pysyvät. 

Se on oikeasti aika mukavan tuntuista, että jotkut asiat eivät muutu. Koko aika ympärillä on liikaa kaikkea häslinkiä, on hyvä, että on jotain pysyvää. Edes se olut. ;)

Tämä ei varsinaisesti tähän liittyen, mutta kerronpa nyt kuitenkin. Eräs tuntemani saksalainen rouva on asunut meidän pikkukaupungissa70-luvulta lähtien. Hän kertoi ettei ole koskaan vieraillut yhdessä kaupungissa, joka on ihan tässä meidän lähellä. (Ja tässä mielenkiintoisessa kaupungissa on piipahtanut ihan varmasti kaikki muut tuntemani henkilöt!!!) Hän on muuten kyllä innokas reissaaja. Vuoden alussa hän matkusti Aasiaan. Mutta kotimaassaan hän pitäytyy tutussa ja turvallisessa. :)

Mitä ajatuksia tämä sinussa herätti? Ja miten sinun pääsiäisen vietto sujui?

Mitä kuuluu saksalaiseen aamiaiseen?

Olen asiantuntija ;) aamupala-asiassa koska olen käynyt kokeilemassa varmasti kaikki meidän kaupungin aamiaiset niin kahviloissa kuin hotelleissa. Ja asiantuntijuus ulottuu myös lähikaupunkien tarjontaan sekä hotelliöihin Saksan isoimmissa kaupungeissa. Eli tieto-taitoa löytyy! Heh! :D

Toissa viikolla treffasin ystävääni, ketä en ollut tavannut pitkään aikaa, aamiaisen merkeissä. Minulla ei ole vapaaehtoistöitä perjantaisin ja hänellä sattui olemaan vapaapäivä. Valitsimme paikaksi kahvilan joka on hieman syrjässä keskustasta, mutta järkevän ajomatkan päässä. Kahvila ei ole auki kuin loppuviikosta ja on aivan mahdottoman suloinen paikka. Eli vaikka aamiainen olisi koostunut yhdestä kuivasta sämpylästä ja laihasta teestä olisin silti tykännyt. ;) Olen käynyt ko. kahvilassa ennenkin ja aina yhtä hurmaava kokemus. (Aamiaiseen kuuluu enemmänkin kuin yksi sämpylä ja tee ei ole laihaa. ;))

Mutta mitä aamiaiseen YLEENSÄ kuuluu (jos se ei ole buffet) :

• Kannu teetä tai kahvia. Kannun koko vaihtelee. Lisämaksusta saat kaakaon, cappuccinon tmv. (Mielestäni kaakao voisi olla yhtenä juomavaihtoehtona, koska monet lapset joisivat kaakaon mieluiten.)
• Korillinen erilaisia sämpylöitä. Saksalaiset rakastavat rapeakuorisia, siemenillä koristeltuja vehnäsämpylöitä. Ja niitä on useampi. Ainakin 2 per nenä. Tuore croissant saattaa löytyä myös.
• Lasillinen appelsiinimehua ja olen huomannut, että se on se suosituin mehu joka löytyy aamiaispaketista. (Buffetista löytyy kyllä Multifrucht ja omppu!) Minä tilaan joskus itselleni pikkupullollisen vettä tai pyydän hanavettä lasillisen.
• Muutama leikkeleviipale (kalkkuna, palvikinkku ja salami) sekä pari palaa juustoa. Pikkupalanen brie-juustoa (jotain valkohomejuustoa) ja usein löytyy myös edamia sekä jotain yrtillä maustettua. (Bärlauch on aika suosittua.)
• Keitetty kananmuna sisältyy aamiaiseen aina toisinaan ja joissain paikoissa voi lisämaksusta tilata munakokkelin tai paistetun kananmunan, Rührei tai Spiegelei. Mitä kalliimpi aamiainen, sitä enemmän sisältyy hintaan tietenkin. ;)
• Väripilkkuina kurkku- ja paprikaviipaleet ja vähän tomaattiakin. Mahdollisesti muutama viipale appelsiinia sekä vesimelonia.
• Jälkiruokaa ei yleensä kuulu, Buffet on sitten eri asia. Silloin voi popsia vaikka 10 suklaamuffinsia. ;) Mutta tässä ko. paikassa jossa kävin ystäväni kanssa, siellä tarjoillaan pieni jälkiruoka kulhossa.

Tapaan usein ystäviäni aamiaisen merkeissä, jos aikataulut vaan natsaavat yhteen. Varsinkin perjantai on usein sellainen päivä, että pystyn sopimaan aamutreffit johonkin hotelliin tai kahvilaan. On mukava aloittaa viikonloppu, kun on saanut höpötellä ystävien kanssa ja nauttia hyvästä ruoasta siinä samalla. Tällä viikolla on kaikkea muuta puuhaa, että en kerkiä aamiaiselle. Ehkä ensi viikolla. :)

Pöytiin tarjoiltu aamiainen vai buffet? 

Kummasta sinä pidät enemmän?

Lojaalit, mukavat saksalaiset ystävät/naapurit

Täytyy sanoa, että on lottopotti saada mukavia naapureita! Ja meitä on lykästänyt oikein kunnolla. Viime viikonloppuna söimme illallista ravintolassa entisten naapuriemme kanssa ja meillä oli hurjan hauska ilta. Saimme vatsat täyteen ja kaikki kuulumiset tuli vaihdettua. Tuntuu jotenkin huvittavalta, että aikanaan olen keskustellut heidän kanssaan englanniksi sekä elekielellä, kun nyt homma hoidetaan kokonaan saksaksi. En puhu kuitenkaan täysin virheetöntä, sujuvaa saksaa, mutta puhua pälpätän paljon ja kaikki kyllä ymmärtävät minua. Ja jaamme keskenään hauskoja sekä mielenkiintoisia keskusteluita. :)

Eräällä näistä naapureistamme oli syntymäpäivä pari päivää meidän tapaamisemme jälkeen ja hän lupasi jo järjestää meille grillijuhlat kesällä. Heillä on suuri, hyvin hoidettu puutarha, että kyllä siellä kelpaa vähän juhlistaakin. Aurinkoisia grillipartyja ja käristettyjä bratwursteja odotellessa...

Olisi kyllä mukava tietää, että onko tällainen tavallista saksalaisille, että hengaillaan yhdessä naapurien kanssa? Ja keksitään yhteistä tekemistä? Vai onko tämä poikkeus? Edellisessä kodissa asuessamme, emme tunteneet kaikkia samalla kadulla asuvia, mutta he kenet tunsimme, he olivat oikein sydämellisiä ihmisiä. 

(Naapurissa asui pari iäkkäämpää rouvaa, joista toisella oli pieni, söpö koira. Kuka nyt ei ystävystyisi sitä kautta, kun lapset pyytävät lupaa silittää koiraa ja sitten sinä aloitat keskustelemaan ventovieraan kanssa, lasten leikkiessä suloisen pörrökasan kanssa. Tätä kannattaa kokeilla. ;))

Ystävälle synttärilahja!

Kukkaruukkuun tulee vielä komea, 

ehkäpä pinkki orkidea.

Suojelusenkeli oli suloinen ja 

ostin itselleni myös samanlaisen.

Ostin kaksi pientä suklaarasiaa 

jotka tietenkin sopivat väriltään. 

En tiedä mistä tämä väriteema oikein 

alunperin lähti, mutta uskon sen 

sopivan päivänsankarille oikein hyvin.

Onko sinulla mukavia naapureita? 
Onko teillä yhteisiä grilli-iltoja tai 
juhlistatteko merkkipäiviä yhdessä?

P.s. Olen miettinyt jo kauan, että naapurit pitävät meidän muksuja kuin heidän omina sukulaislapsinaan. Niin paljon tykkäävät heistä. Puolin ja toisin. :) Yksi rouva olikin sanonut lapsille, että hän tykkää heistä kovasti. Tuollainen lämmittää kyllä niin lasten kuin vanhempienkin sydäntä. ♡

Kevään kukat ja kevätsade

Tänään onkin ripsotellut vettä aamusta lähtien. Aamulla sade taukosi ehkä sen verran, että lapset pääsivät pyörillään kouluun melko kuivina, mutta pian se taas jatkui. Harmaa taivas ei ole haitannut minun päivääni, kun olin alunperinkin päättänyt olla tänään kotona. Minulla oli paljon "opiskeltavaa" ja halusin keskittyä niihin kaikessa rauhassa. Eilen vierailin ystävän luona hieman kauempana, kenen luokse olin menossa jo viime vuonna ennen joulua. Olin ostanut joululahjan ja kaikki valmiiksi, kun jouduimme perumaan treffit. Vein paketin hänen ovensa taakse ennen joulua ja sovimme tapaavamme joulun jälkeen. Mutta joululoman jälkeen olin 3 viikkoa sellaisessa räkätaudissa, että en jaksanut edes sormea nostaa. Eli nekin treffit peruuntuivat. Eilen viimein onnisti. ;) 

Muistan kuinka aikanaan saksan opettaja ohjeisti, että kylään saksalaisten luo, ei mennä tyhjin käsin. :) Toki moni olisi ostanut lahjan ilman opettajan neuvojakin, mutta olihan se aiheena ihan hauska. Muistelisin, että kukkakimpun sijasta kyläpaikkaan voisi viedä suklaarasian tai viini- tai kuohuviinipullon. (Saksassa kuohuviinistä käytetään sanaa Sekt!) Meidän yleisin tuliainen on näyttävä kukka-asetelma. Aina varma ja kaikille sopiva valinta. Ja sellaisen vein eilen ystävällekin! :) (Saksassa kukat ovat edullisia ja laadukkaita. Minun mielestäni hinnoissa ei ole ollut radikaaleja hinnan nousuja.)

Tuntuu myös, että saksalaiset rakastavat orkideoita. Niitä löytyy ikkunalaudoilta ja kukkakauppojen hyllyiltä ja värejä on laidasta laitaan. Mutta onhan meilläkin niitä, ja aika montakin...Ehkäpä se orkideahulluus on iskenyt täällä asuessa!

 

Roskien lajittelu Saksassa

Heippa vaan! Nyt hieman asiaa kierrätyksestä yms.

Kun asuimme vielä omakotitalossa takapihallamme majaili muutama eri värinen roskasäiliö. Yksi oli varattu pahville sekä paperille, yksi biojätteelle ja se kolmas sekajätteelle. Säiliöitä on eri kokoisia. Joten kuusilapsiselle perheelle järjestetään isommat säiliöt kuin sinkulle. Oman kunnan Rathaus vai mikä Bürgerbüro se nyt onkaan, hoitaa asiat ja saat hyvät neuvot sieltä. :)

• Biojäte tuli aina aika täyteen, koska sinne tuli kaadettua myös leikattua nurmea tai haravoituja lehtiä. Siis kohtuudella tietysti! Banaaninkuorien ja nuutuneiden tulppaanien joukkoon ei saa heittää kuitenkaan ihan kaikkea mitä keittiöstä päätyy jätteeseen. Kompostoinnista en osaa kyllä yhtään sanoa, että kuinka paljon sitä harrastetaan. Pitääkin seuraavalla kerralla käydä kurkkimassa kaverin takapihaa, että mitä sieltä löytyy.
• Jos se kotipihan pahviroskis täyttynee liian nopeasti ennen tyhjennyspäivää, voit käydä viemässä ne pahvilootat erillisiin kierrätyspaikkoihin. Ja huonekalua ostaessa katso, että sohvan kuljettajat muistavat ottaa roskat mukaansa. Liikkeillä on kuitenkin isot kierrätyslaatikot. 
• Metallitölkeille ei ole samanlaista keräystä kuin vaikkapa Suomessa. Saksassa ne päätyvät muovin kanssa samaan keräyspussiin.
• Samaan syssyyn tonnikalapurkkien kanssa laitetaan muovipussit, alumiinifoliot, ruokapakkaukset, styroksit jne. Oikein kovasti likaiset pakkaukset kuuluvat sitten sekajätteen joukkoon.
• Lasille löytyy 3 erillistä keräyslaatikkoa: ruskea, vihreä ja väritön. Monesti näiden läheisyydestä löytyy myös tekstiilikeräys. Toki kierrätyskeskuksiakin löytyy, sinne voi myös käydä viemässä pieneksi jääneet vaatteet ja muut tarpeettomat. Hyväkuntoiset pääsevät vielä joku päivä hyviin uusiin koteihin.
• Sunnuntaisin tai iltaisin on suotavaa, että ei käytäisi pudottelemassa niitä lasipulloja joista tulee kamala ääni. Eli suolakurkkupurkit kierrätetään arkipäivänä! :) (Joistakin lasipurkeista saa muuten pantin. Joten kannattaa olla tarkkana kuin porkkana!)
• Roskistyhjennysaikataulun voi hakea Rathausista, printata netistä tai muistaa ottaa talteen, kun se tulee postitse mainosten mukana. (Allekirjoittanut on hävittänyt sen noin 10 kertaa...)
• Käytetyt paristot voi viedä ruokakauppaan. Monesti se pieni keräysboksi löytyy liikkeen puolelta, joten samalla voi ostaa uudet tilalle ja mallikappalekin löytyy omasta takaa! Kätevää. Kun minun auton avain tai autotallin avaaja tarvitsee uutta paristoa, käyn pienessä elektroniikkakaupassa, jossa ystävällinen myyjä vaihtaa uuden ja vanha jää sinne. Ei tarvitse funtsia ison hypermarketin hyllyväleissä, että mitä sitä pitäisi ostaa.
• Jos on tarvetta päästä eroon isommista tavaroista, vaikkapa rikkinäisistä huonekaluista tai muista, soittamalla oman kunnan jätehuoltoon saat tietoosi ajankohdan jolloin tavarat tullaan noutamaan etupihaltasi. Ilmoitat vain paljonko on tavaraa ja minkälaista, ja he järjestävät noudon. Suht koht hyvässä kunnossa olevat tai pientä korjausta vaativat esineet ja työkalut lähtevät ohikulkevien lenkkeilijöiden matkaan. :)

Tässä on varmasti monta samaa kohtaa kuin edellisessä postauksessa, joka käsitteli siis samaa aihetta. Pahoitteluni siitä. Mutta kuten sanoin aiemmin, että kertaus on opintojen äiti. 

Kivaa keskiviikkoiltaa sinne!

Muoviton Saksa

Heippa hei! Ja otsikko on tänään ehkä hieman harhaanjohtava, mutta annetaan nyt mennä. On ainakin lyhyt ja ytimekäs. ;) Käytyäni kaupassa tällä viikolla havaitsin uusia pakkauksia ja muutenkin monet tutut tuotteet ovat vaihtaneet ulkoasuaan. Tässä hieman mitä olen huomioinut kauppareissuilla tai muuta aiheeseen liittyvää:

• Olen ostanut jo kauan Froschin pyykinpesupulveria joka on pakattu pahvilaatikkoon. Mutta ostin joskus reissua varten pyykinpesukapseleita ja tykästyin tuotteeseen. Mutta toista kertaa en halunnut enää ostaa, koska kapselit pakataan muoviboksiin. Tällä viikolla bongasin pesuaineosastolla Arielin kapseleita joita myydään pahvipakkauksessa! Hieno muutos.
• Viinirypäleitä voit ostaa paperipussissa eikä tarvitse valita niitä muoviin pakattuja! (Rypäleet siis valmiina pussissa.)
• Hevi-osastoille on tuotu paperipusseja, mutta moni saksalainen jättää jopa ne kauppaan. Monet kerrat olen nähnyt asiakkaiden latovan kassahihnalle 5 appelsiinia ja 6 kiiwihedelmää ilman mitään pusseja. :) Jos ostan hevi-osaston tuotteita joilla on kappalehinta, esim. avokadot ja kurkut, laitan ne samaan, kotoa tuotuun kestopussiin. Kassahenkilölle ilmoitan, että mitä sisältä löytyy. 
• Meidän läheltä löytyy jopa kaksi pientä myymälää jotka myyvät tuotteita omiin rasioihin grammahinnoilla. Puhtaat rasiat mukaan ja ostoksille! Samasta paikasta voi tilata myös vihanneslähetyksen parilla kympillä. (Ne pakataan pahvilaatikkoon.)
• Leikkeleitä ja juustoa voit ostaa myös omaan Tupperware-rasiaan ruokakaupoista. 
• Kuulin tai luin myös jostakin, että nykyään joissakin leipomoissa leivät voi ostaa omaan kestopussiin. Mutta tämä ei valitettavasti ole mahdollista kaikkialla. (Saksalainen ostaa mieluiten sämpylänsä sun muut leipomosta, joten tämä vähentää muoviroskaa todella paljon.)
• Miehen lempparimaito myydään lasipullossa! ;) (Tai sitten haemme maitoautomaatista hieman kauempaa, jos olemme siihen suuntaan ajelemassa. Muistamme ottaa kotoa pullon mukaan ja takastulomatkalla kurvaamme maito-ostoksille.)

Gelbe Tonne (johon kerätään esim. muovipurkit, kruunukorkit, tonnikalapurkit ja vihannespussit) täyttyy kyllä aika vauhtia, jos ruokakaupassa ei ole tarkkana ja valitse tuotteita sen perusteella miten ne on pakattu. Tomaatit ja paprikat voi pakata omaan kotoa tuotuun kestopussiin ja jogurtinkin voi ostaa lasipurkissa ja sen saa sitten heitettyä lasinkeräykseen (tai siitä voi jopa saada pantin!).

Kivaa keskiviikkoiltaa juuri sinulle!

P. s. Kierrätyksestä ja eri värisistä roskalaatikoista voisin kirjoittaa myös joku päivä. Kun asuimme omakotitalossa meidän pihalla oli 3 roskasäiliötä.

Herreninsel & Herrenchiemsee-palatsi

Kesälomat ovat alkaneet ja parin koronavuoden jälkeen ihmiset matkustavat jälleen enemmän. Ehkä siellä ruudun toisella puolella on matkailijoita jotka ovat suuntaamassa Saksaan lomailemaan. Alla olevat kuvat ovat Baijerista, Chiemsee-järveltä jossa sijaitsee saari nimeltään Herreninsel. (Herren= miesten, Insel = saari). Saari on tunnettu Ludwid II rakennuttamasta upeasta palatsista jonne voi tehdä opastettuja kiertokävelyitä. "Baijerin Versailles" on suurenmoinen! Ja ympäristö kaunis ja vehreä. Me vierailimme paikassa keväällä. Nyt kesällä kukkien väriloistoa ja varmasti myös paljon turistejakin. :) Mutta retkikohteena voi suositella lämpimästi.

Chiemsee-järvi on Baijerin suurin järvi ja koko Saksan kolmanneksi suurin. Järven saariin lukeutuvat Herreninsel, Fraueninsel, Krautinsel ja Schalch.

Ei muuta kuin veneretkeä buukkamaan (saarille pääsee usemmasta paikasta!). Ja koska itse palatsissa ei saanut valokuvata, kuvat ovat vain ulkopuolelta. 

Kaiserschmarrn

Ihana itävaltainen jälkiruoka joka on paksua, makeaa 

pannukakkua joka on leikelty palasiksi.

Annokset ovat reiluja joten pienempinälkäiset voivat 

jakaa yhden annoksen. Minä olen herkkusuu ja 

syön itseni ähkyyn ja jokaikisen murusen. ;)

Kertokaa teidän juhannuksesta?

Saksalaiset ja parsakausi

Parsaa on nyt kaikkialla! Tai on ollut jo jonkin aikaa. Et voi astua mihinkään ravintolaan sisään ilman, että etuovella ei mainostettaisi parsaruokia. Etkä etenkään voi kävellä kaupungilla kulkematta myyntikojujen ohitse, joiden pääasiallinen myyntiartikkeli on parsa. (Ehkä perunaa vähän siinä sivussa. :)) 

Itse pidän hieman enemmän vihreästä parsasta. Vain koska siinä on hiukan mukavampi suutuntuma, minun mielestäni. Mutta mielelläni syön kumpaa sorttia tahansa! Samettisen pehmeä parsakeitto (valkoisesta parsasta) on kyllä hävyttömän hyvää. Muistan monta vuotta syöneeni sellaista golfklubilla. Ja siitä syntyi ikuinen parsakeittorakkaus. Joten aina, kun sellainen on tullut jossain paikassa vastaan, niin olen tilannut. (Tuli ihan vesi kiellelle...)

Keväisin meillä on toisinaan grilliruoan lisukkeena keitettyä tankoparsaa. Lapset eivät niin välitä, mutta maistavat kyllä. Ja toki se perinteinen hollandaisekastike on ehdoton lisä!

Muutama vanhempi resepti omasta blogista:

KLIK!    (Parsaa ilmakuivatulla kinkulla)

KLIK!    (Peruna-parsasalaatti)

KLIK!    (Katkarapukeittoa ja tankoparsaa)

P.s. Parsa-aika kestää huhtikuusta vain juhannukseen asti. Ymmärsin, että tällä tavoin seuraavan vuoden sato ei tule kärsimään.

Königssee

Heipä hei! Pitäähän minun kertoa meidän kivasta retkestä ja näyttää teille muutamia kuvia. Minulla on hirmuinen kasa kuvia puhelimessa ja Samsung varmaan kohta tilttaa, kun muisti on niin täpösen täynnä videoita ja kuvia! (Pitäisikö joskus käydä puhelimenkin kuvia läpi eikä vain järjestelmäkameran.... ;))

Ja tässä siis hieman tunnelmapaloja kauniilta Königsseeltä.

Upea retkikohde koko perheelle!

Tämän kuvan ulkopuolelle, oikealle puolelle jäi kioski 

josta sai ostaa liput retkelle. (--> St. Bartholomä)

• Saksan kolmanneksi syvin järvi aivan Itävallan rajan läheisyydessä.
• 7,7 km pitkä ja leveimmästä kohdasta 1,7 km leveä.
• Königsseetä mainostetaan Saksan puhtaimmaksi järveksi.
• ^ takia vain sähkömoottori-laivat tai soutuveneet ovat sallittuja

Me hyppäsimme laivan kyytiin ja vain nautimme upeista maisemista.

Ostimme parinkympin liput rannasta, läheltä 

venelaitureita. Ja matkasimme reilun puolen tunnin venematkan 

kohti St. Bartholomän, roomalaiskatolista pyhiinvaelluskirkkoa.

Asiantunteva opas oli matkalla mukana. 

Veneestä hypättyään voi lähteä 

suoraan vaeltamaan lukuisia eri reittejä tai kulkea 

sadan metrin matkan kohti ravintolan terassia. :)

Vapaaehtoistyöni Saksassa

Heipä hei!

Olen työskennellyt nyt vapaaehtoisena viime marraskuusta lähtien. Juuri ennen koronapandemian alkua olin käynyt eräässä toisessa paikassa haastattelussa sekä kyselemässä, että minkälaista vapaaehtoistyötä heillä olisi ollut tarjolla. Siinä työssä olisin auttanut ikäihmisiä heidän kauppa- tai lääkäriasiointien aikana. Mutta sitten iski korona eikä asia edennyt siitä sitten pidemmälle. Rupesin viime kesänä miettimään, että mistä voisin ruveta uudestaan kyselemään. Aluksi mieleeni tuli järjestö jossa olin ollut muutamana vuotena ennen joulua auttamassa, mutta sitten keksinkin erään toisen paikan ja soitin sinne.

Puhelusta pari viikkoa myöhemmin kävin haastattelussa sekä tutustumassa paikkaan ensimmäistä kertaa. Työnkuva kuulosti kivalta ja kaikki työntekijät tuntuivat myös oikein mukavilta sekä ystävällisiltä. Minut otettiin heti lämpimästi vastaan. :) 

Olen ottamassa vastaan lahjoitettuja tavaroita, niin kodin elektroniikkaa kuin vaatteita, käymme niitä lävitse. Tarkistamme ovatko vaatteet ehjiä ja puhtaita yms. Osa vaatteista menee suoraan niitä tarvitseville perheille tai ne kuljetetaan eteenpäin paikkoihin joissa niitä tarvitaan. Ja osa myydään paikan päällä edullisesti. Ja tuotto päätyy hyvään tarkoitukseen.

Kerron nimittäin salaisuuden. Olen hakenut opiskelemaan. :) Mutta jos minua ei onni potkaise, aion ilmoittaa, että voin tehdä muutamia tunteja lisää viikossa. Mutta tällä hetkellä tämä on hyvä näin. Koska alkuviikosta olen kiireinen saksan opiskelun kanssa. (Se saksan oppiminen taitaa olla päättymätön tie...heh!)

Kauniit kevätkukat antavat päivään  pikkuriikkisen verran ilonpilkahduksia. 

💛🧡💛

P.s. Saksassa on hyvin yleistä, että koulunsa päättävä nuori (esim. abi) työskentelee vapaaehtoisena esim. vuoden verran jossakin järjestössä, joko ulkomailla tai täällä Saksassa. Pienen palkan lisäksi nuoret saavat arvokasta työkokemusta josta on paljon hyötyä tulevaisuuden suunnitelmia tehdessä. :) Jos asia kiinnostaa enemmän, pistä Googleen vaikkapa: Freiwilliges Jahr in Deutschland.