Vielä hetki sitten olemme kärvistelleet kuumuudessa ja ilmastointikone on hurissut täysillä. Pojan huone joka on myöskin yläkerrassa on ollut koko kesän kuuma kuin sauna ja poika on nukkunut tuuletin korvan juuressa. Nyt tuuletin sekä ilmastointilaite ovat saaneet olla hiljaa. Jossain vaiheessa roudataan takaisin kellariin odottamaan ensi vuotta. (Mutta ei ihan vielä.) On ollut kuitenkin vielä tarpeeksi lämmin pyöräilyyn t-paidassa (tai ainakin esivaihdevuosi-ikäinen suomalaisnainen on tarennut hyvin) ja lenkkeily koiran kanssa on ollut myös hieman helpompaa. Ei tarvitse miettiä mihin vuorokauden aikaan sitä pystyy ulkoilla pikkukoiran kanssa. Tai eläimestä viis ja sen koosta, kuuma kesä on rankkaa kaikille.
Mies oli 8 päivää sitten pyöräonnettomuudessa. Auto ajoi päälle STOP-merkin takaa, kun mies kulki suojatiellä (pyörätien jatke). Onneksi kummallakaan ei ollut hirmukovaa nopeutta koska sitten olisi voinut käydä vielä pahemmin. Miehellä on myös aina kypärä päässä ja onneksi pitkät housut sekä takki suojasivat pahimmilta osumilta. Auton osumasta sekään katuun lentämisestä tuli 3 murtumaa, kummatkin käsivarret sinisenä mustelmista ja pyörä meni rikki sekä vähän muutakin. Mies kulkeutui ambulanssilla sairaalaan ja nyt kulkee kepin kanssa. Kypärä suojasi sitä kaikista arvokkainta ja onneksi autokuskikin oli jäänyt paikan päälle ja muut ohikulkijat auttoivat häntä. Eli ollaan tarkkana siellä ratin takana ja satulaan hypätään ainoastaan kypärä päässä. Eikö niin?
Alkuviikon herkkuna meillä oli sitruunakakkua. Suorakaiteen mallinen Tchibo-merkin vuoka on lempparini aina, kun paistan kahvikakkuja.
2 dl sokeria
3 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
2 tl sitruunan raastettua kuorta
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri.
Sekoita jauhot, sitruunan raastettu kuori leivinjauhe, vaniljasokeri keskenään.
Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan.
