-

-

maanantai 6. heinäkuuta 2020

Lasten synttäreille kakut: mansikka- ja emojikakku










Synttärikakut olivat sievät, pienet ja hyvin maukkaat.
Kakut olivat lasten toiveiden mukaiset ja aion leipoa
tästä eteenpäinkin tällaisia pieniä synttärikakkuja. Että kaikki
 varmasti menee, ettei mene hyvää herkkua hukkaan. :)






Aloitetaan ensin kakkupohjista, molemmat oli leivottu 
sillä kuuluisalla ja superhelpolla 'lasitekniikalla'. 


Eli 3 samankokoista lasia otetaan esille, 
ja yhteen rikotaan haluamasi määrä kananmunia. 
Ja se kananmunien määrä lasissa näyttää 
sokerin sekä jauhojen määrän.
Itse laitoin vähemmän sokeria kuin mitä 
olisi kuulunut laittaa ja jauhojen 
sekaan heitin vielä leivinjauhetta. 
(Suklaakakun pohjassa on myös hieman 
kaakaojauhetta.)


Suklaakakussa oli 3 kananmunan pohja jonka paistoin 
pienessä, n. 20 cm irtopohjavuoassa. 
Mansikkakakussa oli 2 kananmunan pohja
ja paistoin pienessä teflonpiirasvuoassa.


Mansikkakakku oli kostutettu laimennetulla 
appelsiinimehulla ja mansikkaviipaleiden alla oli 
muhkea kerros kermavaahtoa (jonka seasssa oli 
Sahnefestiä eli suomeksi: kreemijauhe).
Isommat (kaupan) kukkakoristeet ovat marsipaania 
ja pienet ovat vohvelia. Ja ripaus pinkkiä 
strösseliä.


Suklaakakun sisällä Annin uunissa blogin 
ohjeella tehtyä suklaamoussea.
Puolitin ainesosat, koska meidän kakku 
oli pikkuruinen. Tuli oikein sopiva määrä. :)


Annin uunissa mousseohje, KLIK!

300 g tuorejuustoa
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
4 dl kermaa
300 g tummaa suklaata

Sulata suklaa mikrossa.
Vaahdota kerma kulhossa. Vatkaa tuorejuusto ja sokeri toisessa kulhossa.
Lisää sula suklaa tuorejuustoseokseen vatkaten.
Vatkaa lopuksi kerma joukkoon.
Mousse on valmis sellaisenaan kakun väliin.



Kostutin suklaakakun vaniljasokerilla 
maustetulla maidolla ja päällä 
sitä samaa kermavaahtoa kuin mansikkakakussa.


Valmistin moussen edellisenä päivänä ja 
valmistin kakun siinä samassa irtopohjavuoassa
jossa olin leiponutkin kakun. Kakku pysyi näin 
hyvin kasassa ja piti muotonsa. 



Tosi simppeliä, mutta lapsille maistuvaa herkkua!


Ja koristeetkin menivät nappiin. ;)



♦♦♦

Koska viimeksi siellä on herkuteltu synttärikakuilla?
Onko kesäjuhlia tiedossa?


sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Lasten tosi kivat 11-vuotissynttärit!

































Ihanat & superhauskat lasten kemut on nyt juhlittu!

Hillityt yhteisjuhlat, hillitty määrä juhlijoita, kivat pelit 
ulkosalla, kivoja lahjoja (hillitty määrä niitäkin ;)) 
ja herkkuja paljon, kuten asiaan kuuluu!


Synttärikakkukuvat haluan tarkoituksella jakaa toisessa 
postauksessa, mutta tässä vilahtaa jotain muuta mitä oli tarjolla.



Butterkeksejä ja vaahtokarkkeja

Vaahtis keksin päälle ja lämmitetään hetki mikrossa. Vain sen 
verran, että vaahtis sulaa hieman ja toinen keksi päälle kanneksi.


Oreo cookie pops

(1 pkt Oreoita ja muutama päälle
 murskataan ja keksimurskaan 
lisätään 50 g maustamatonta 
tuorejuustoa. 

Massasta pyöritellään palloja, 
tökätään jätskitikkuun ja 
laitetaan kohmettumaan jääkaappiin hetkeksi. 

Ja lopuksi dippaus sulaan maitosuklaaseen 
ja koristeet oman maun mukaan.


Suklaamuffinit

2 kananmunaa
2 dl sokeria
100 g margariinia
2 dl kermaa
4 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta

Sekoita kananmunat ja sokeri. 
Yhdistä kuivat aineet ja lisää 
vuorotellen kerman sekä margariinin 
kanssa taikinaan.

Paista 200 asteessa n. 15 min.

Meillä koristeena kaupan valmista 
maitosuklaakuorrutusta (Kuchen Glasur)
ja tietysti strösseleitä.


Sitten meillä oli myös mininallekarkkeja, Smarties-karkkeja, 
Milkan minisuklaakakkupaloja, pizzaa sekä sipsejä.
Pizzat menivät heti ja sipsipusseja sai olla avaamassa 
ihan koko ajan.

Cookie popseja ahmittiin urakalla ja uskon, että
nämä jäävät meidän herkkulistalle, kun järkätään
seuraavan kerran juhlia. Lapset pitävät kaikesta pienestä
herkusta ja näitä on niin hauska syödäkin tikusta.

Ja vaikka juomana löytyi jääteetä ja limsoja niin yllättävän 
moni halusi ottaa myös vettä. Hyvä niin!
:)




Mukavaa sunnuntaita SINULLE!


perjantai 3. heinäkuuta 2020

Hei vaan heinäkuu!

Heinäkuu saapui rytinällä ja kaatosateiden kera (hellepäivien jälkeen ihan toivottua). Parvekkeen kukat ovat ehkä saattaneet aika ajoin kärsiä, mutta ihan normijuttu näin kesällä. Välillä paahtaa ja välillä kaivetaan sadetakki ja saappaat esille. Olen maininnut tämän aiemminkin, mutta minusta tuntuu, että tämä alkuvuosi sekä alkukesä on kulunut supernopeasti. Ihan oikeasti, pääsiäinen oli viime viikolla. Tuntuu myös, että tätä kuun vaihtumista on odotettu. Tai ainakin täällä. :D Hei vaan heinäkuu!

Sekä viime, että tällä viikolla olen treffaillut ystäviä. Viime viikolla juhlimme hyvin hillitysti 10 hengen porukassa 40-vuotta täyttävää ystävää (pyysin äitiäni lähettämään Suomesta Muumi-mukin sekä Finlaysonin pyyhkeen.) aamiaisen merkeissä. Oli niin mukavaa vaihtaa kuulumisia kasvotusten, pitkästä aikaa. Ei se viestittely 'ihan sama' asia ole, vaikka niin mukavaa onkin ja piristää yksinäisinä päivinä. Mutta hei, huikean herkkupöydän ääreen on aina mukava istahtaa! Ei siihen aina edes syytä tarvita. Viime viikolla tuli myös tavattua raskaana olevaa ystävää aamuteen parissa. Ei ole enää pitkä aika, kun hänen toinen lapsensa (tyttö) syntyy ja oli mukava tavata vielä, kun hän on yhtenä kappaleena. ;) Ja tietysti olin ostanut hänelle sekä tulevalle pienokaiselle lahjan. (DM:ssä on mielestäni niin suloisia vauvanvaatteita.) Vauvauutiset ovat aina ihania! <3

Toissapäivänä treffasin myös yhtä toista kaveria aamupalan merkeissä ja oli oikein mukava jutustella vaikka viime viikolla synttäreillä viimeksi törmäsimmekin. Ankean ja ahdistavan kevään jälkeen kaipaa nyt näitä kontakeja hurjan paljon ja lyhyestäkin juttuhetkestä saa taas virtaa ja hyvän mielen. Olen jo sopinut treffaavani Suomessa paria kaveria ja pitää vaan sopia heti aikataulut ym valmiiksi. On kyllä niin kova ikävä Suomeen, että ihan hyvä, jos nämä viikot sujahtavat ohitse kuin pikakelauksella.




Minua ei saanut maauimalaan pulikoimaan,
kun kävimme pari päivää sitten.
Hrrrr.
Lapset sekä mies uivat kyllä mielellään. :)
Viikonloppuna, jos paistaisi vähän enemmän ja
uskaltautuisin taas itsekin mukaan. ;)


Mukavaa viikonloppua!

























keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

Flammkuchen mit Speck, Zwiebeln (elsassilainen liekkipiirakka)

Hei, hei heinäkuu!


Kun löysimme ruokakauppareissulla valmiita Flammkuchen-pohjia, homma oli sillä selvä! Paketti roudattiin kotiin ja valmistimme ihka ekaa kertaa kotona Flammkuchenia eli elsassilaista liekkipiirakkaa. Ravintoloissa olemme syöneet tätä useastikin ja tykkäämme kovasti. Ohut pohja, hivenen rapea reuna, ranskankermaa pursuava pohja :D ja tarkasti valikoidut päälliset. Ei liikaa eikä todellakaan liian vähän. Me kokeilimme perinteistä reseptiä eli pekonia, sipulia sekä ranskankermaa pohjalla. Me heitimme myös kypsän piirakan päälle kirsikkatomaatteja sekä rucolaa.








Uuni lämpiämään 250 asteeseen

Pohjan päälle tulee ranskankermaseos eli 
1 prk ranskankermaa ja 1 prk Schmandia 
(<-- joka taitaa olla kuin Suomessa smetana...)
Ripaus suolaa ja valkopippuria mausteeksi
seoksen joukkoon.

Pienennä pekoni ja sipuli.
Ja laita piirakan päälle.

Paista piirakkaa 250 asteessa noin 8 min.

Kypsän piirakan päälle puolitetut 
kirsikkatomaatit sekä rucola.






















Koska itse emme tehneet pohjia, kopioin tähän reseptin jonka löysin Yhteishyvän sivuilta, KLIK!



4 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
1 kpl kananmunankeltuainen
1 dl vettä
2 rkl öljyä

Yhdistä jauhot ja suola kulhossa. Sekoita toisessa astiassa keltuainen, vesi ja öljy. Sekoita keltuaisseos jauhoihin ensin haarukalla ja vaivaa taikina sitten nopeasti käsin tasaiseksi. Lisää hieman jauhoja tarvittaessa. Taikinan pitää olla kosteahkoa, mutta se ei saa tarttua käsiin.


(Mutta niitä kaupan valmiita pohjia voin myös lämmöllä suositella!)




Ja hieman Flammkuchen-faktaa  (Wikipediasta) tähän lopuksi:

Flammkuchen (German lit. "flame cake"; French: tarte flambée) is a speciality of the historic regions of Alsace, Saarland, Baden and Pfalz at the French-German border region. It is composed of bread dough rolled out very thinly in the shape of a rectangle or oval, which is covered with fromage blanc or crème fraîche, thin-sliced onions and lardons. It is one of the most famous specialties of the region. Depending on the region, this dish can be called Flàmmeküeche, Flàmmaküacha or Flammekueche in Alsatian, Flammkuche in Lorraine Franconian, Flammkuchen in German or tarte flambée in French. All these names translate as "pie baked in the flames." Contrary to what the direct translation would suggest, tarte flambée is not flambéed but is cooked in a wood-fire oven.

There are many variations of the original recipe in terms of the garniture. The standard variations are;
Gratinée: with added Gruyère cheese;
Forestière: with added mushrooms;
Munster: with added Munster cheese;
Sweet: dessert version with apples and cinnamon, or blueberries, and flambéed with Calvados or another sweet liqueur.

The dish was created by Germanic farmers from Alsace, Baden and the Palatinate who used to bake bread once a week. The Flammkuchen was originally a homemade dish which did not make its urban restaurant debut until the "pizza craze" of the 1960s. A Flammkuchen would be used to test the heat of their wood-fired ovens. At the peak of its temperature, the oven would also have the ideal conditions in which to bake a Flammkuchen. The embers would be pushed aside to make room for the cake in the middle of the oven, and the intense heat would be able to bake it in 1 or 2 minutes. The crust that forms the border of the Flammkuchen would be nearly burned by the flames. The result resembles a thin pizza. After the annexation of Alsace by France the Flammkuchen made its way as tarte flambée into French cuisine.

tiistai 30. kesäkuuta 2020

Kauppakassien vilautusta Saksan malliin.

Hih, otsikko taitaa olla aika outo, mutta toisaalta kertoo kaiken oleellisen. Tämä(kään!) aihe ei ole mikään kuolemanvakava eikä sitä tarvitse siellä toisella puolellakaan ruutua liian vakavana pitää. Ajattelin hieman kirjoittaa kassakäyttäytymisestä täällä Saksassa. Ja taas kirjoitan siitä asetelmasta, kuten minä olen näitä asioita nähnyt ja kokenut. :) Jokaisella ne ihkaomat kokemukset, hyvä niin. Eikä postauksen tarkoitus ole tietenkään pahoittaa kenenkään mieltä.



Mielestäni täällä Saksassa kassahenkilöt tarkistavat kauppakassit ja ostoskärryt tarkemmin kuin Suomessa. Suomessa ehkä riittää sen kassin vilautus ja kassahenkilö vilkaisee nopeasti siihen suuntaan ja jatkaa työtään. Täällä Saksassa melkein joka kerta, myyjä nousee tuolistaan ylös ja kurkkaa kunnolla kärryyn sisään ja haluaa nähdä myös sen alatason. Minulle on myös monta kertaa ilmoitettu mihin kohtaan se kärry pitäisi työntää, jotta siihen pääsisi helpoiten kurkkaamaan. Toki pyrin olemaan ripeä ja jätän kärryni sivuittain kassan päätyyn, että näin jokainen kulma näkyisi parhaiten ja hommat sujuvat helpommin.

Minulla on tapana heilutella ostoskassejani ylösalaisin. Näin ollen, jos kassin pohjalla olisi jotain piilossa, se tippuisi lattialle siinä meidän kaikkien edessä. :D Monesti laitan ne myös ennen ostoksiani siihen hihnalle. Näin kassahenkilö voi halutessaan itse kurkata sinne sisään. Tässä parisen päivää sitten heiluttelin taas tapani mukaan tyhjiä kestokassejani. (Hah, näyttää varmasti aika hassulta!) Tällä kertaa ei riittänyt, että vilautin kahta ostoskassiani, vaan erittäin mytyssä ollut pienehkö kassi kärryn pohjalla piti tarkistaa myös. En ollut ajatellut, että se olisi pitänyt näyttää myös. Ehkä unohdin sen tyystin ja ehkä ajattelin myös, että olisin taikuri jos onnistuisin ryppyisessä kasassa olevaan pikkukassiin jotain piilottamaan. ;) Mutta toki, se oli kärryssäni ja ihan oma moka, kun en näyttänyt.

Ensimmäisenä Saksa-kesänä olin ruokaostoksilla muksujen kanssa. Toinen lapsistamme istui kärryssä pikkushorteissaan, siinä pienessä istuimessa joka on työntöaisan edessä. Toinen käveli vieressäni. Olin latonut hirveän kasan tavaraa hihnalle, vaipat sun muut, mutta myyjä ei ollut tyytyväinen, ennen kuin nostin pikkuruisen 2-vuotiaan pois kärrystä. Hän halusi tarkistaa oliko pienen lapsen pyllyn alla mitään. No minä tottakai nostin, eikä niin pikkuruisen pyllyn alle olisi mahtunut edes postimerkkiä. ;)

Samaisessa kaupassa olen joutunut ongelmiin, kun lapsia varten minulla oli Lidlin 1,5 l vesipullo kärryissä. Pullossa oli hanavettä josta sitten täytin lasten juomapulloja tarpeen mukaan kuumana kesäpäivänä. En ollut siis Lidlissä ostoksilla, aivan toisessa kauppaketjussa. Myyjä halusi nähdä puoliksi juodun pulloni ja tivasi mikä se oli. Siinä piti sitten hieman selitellä, että ko. pullo oli hankittu toisesta kaupasta, sisältö ei edes ollut enää sitä mitä piti ja pullo oli lapsiani varten.

Ja koska ostoskassit tarkistetaan olen jo kauan aikaa näyttänyt esim. vaatekaupan kassalla kaikki muut ostokseni. Koska olen suurimmaksi osaksi fillarillani liikenteessä tarkoittaa se sitä, että otan kaikki kassit ja pussukat mukaani sisälle mennessäni. Joissain paikoissa voin laittaa tavarat säilöön lukolliseen kaappiin, mutta esim. vaatekaupoissa näitä ei ole. Kerran olin maksamassa ja vilautin edellisestä kaupasta ostamaani vaatetta kuitteineen. Myyjän vastaus oli hieman hämmästynyt: "miksi sinä ne minulle haluat näyttää?" :D Olin hieman äimänkäkenä ja ilmoitin, että haluan näyttää, että kukaan ei pidä minua varkaana. Sama juttu on tapahtunut monta kertaa. Myyjät olleet aivan ihmeissään minun tavastani. :D En sitten tiedä mikä tässä on ero vaate- ja ruokakaupan välillä? Koska, jos olisin epärehellinen voisin piilottaa tavaraa kassiini. Kävisin sitten 'näön vuoksi' maksamassa jotain pientä ja ilmoittaisin, että tavarat ovat toisesta kaupasta tmv. Mutta siksi säästän aina kuititkin, että voin tarvittaessa todistaa, että maksettu on. (Ja toki näin varmasti menettelee 90 % muistakin ostoksilla kävijöistä.)



Ja, että ei totuus unohtuisi :D olen siis itsekin ollut nuorempana kaupassa töissä, niin kassalla kuin osastollakin. Olen ikävä kyllä nähnyt ihan omin silmin, kun tavarat vaihtavat omistajaa ilman, että ne käyvät kassajärjestelmän kautta....Postaukseni tarkoitus ei siis todellakaan ole pahoittaa kenenkään mieltä tai pitää typeränä kärryjen ym. tsekkausta. Tämän postaukseni idea on pelkästään verrata asioita miten olen täällä tai Suomessa itse  ko. asioita kokenut. Esim. kun olemme olleet kaupassa Suomivieraiden kanssa olen monesti heille huomauttanut, että nostaisivat kärrystä tyhjät kassit myyjää varten. Itseltään, kun se tulee yleensä jo automaattisesti. 



Ollaanko Saksassa (tai jossain toisessa
maassa) 'tarkempia' kuin Suomessa? Siis kassalla.
Vai onko asiat muuttuneet myös Suomessa?


Ja toki, kun ei ole mitään salattavaa niin
sinne minun Muumi-ostoskassini pohjalle
saa kurkata ihan ilomielin. :)

maanantai 29. kesäkuuta 2020

Uusi vihreä reppuni!

Eräs hyvä ystävätär omistaa monta reppua (hän on vegaani ja ostaa joitain tiettyjä merkkejä mieluiten) ja aina ihailen sitä, kuinka vaivattomasti reppuun mahtuu jos vaikka mitä tarpeellista. (Ja minun tapauksessa myös tarpeetonta...) Ei paina laukku olkapäätä ja fillaroidessakin tulee kätevästi selässä. Toki minulla on monta reppua, esim. eräs todella, todella vanha Kiplingin reppu jonka olen saanut lahjaksi isoäidiltäni. Olin teini-ikäinen ja silloin kaikki himoitsi sen tyyppisiä reppuja. Ja rakas mamma toteutti toiveeni ja sain rahaa reppua varten. <3 Tämä reppu on aina reissuissa mukana. Juomapullot ja vaikka pitkähihainen kulkevat kätevästi mukana. Materiaali on myös sellaista, että tyhjänä sen pystyy taittamaan pieneksi 'mytyksi'. Ja koska vanha reppuni on kauniin sammaleenvihreä niin mieskin heittää sen usein selkäänsä.

Olimme toissa viikonloppuna kaupoilla miehen kanssa kaksin. Hän löysi mm. itselleen lenkkarit ja minä sandaalit. Olimme jo kassalle menossa, kun jäin ihailemaan Tamariksen neonvihreää reppua. Kokeilin sitä ja kävin jopa peilin edessä pyörähtämässä. :D Sanoin vielä miehelle, että minulla on reppuja kyllä kotona ja nyt vaan ostetaan nämä mitä olimme jo valinneet. Kun seisoimme kassajonossa (turvavälit huomioiden ;)) katselin jotain muita tuotteita siinä lähistöllä ja en kiinnittänyt mieheeni mitään huomiota. Yht'äkkiä huomaan, että hänellä on se vihreä reppu kädessä! :D Menin aivan sanattomaksi! (Minä sanaton...never happens) Hän oli napannut sen mukaansa, kun lähdimme kohti kassajonoa, minä edellä. Ja koska olin katsellut ympärilläni olleita tavaroita silmät kiiluen niin en ollut kiinnittänyt mieheeni mitään huomiota. Hyvä vaimo. ;)



Mutta nyt tämä räikeän värinen reppu on ollut jo monessa menossa mukana, niin kaupoilla, fillarilenkeillä kuin maauimalassa.


Ihana pirteä väri, just 
ihana kesään!

































❤💗
Pirteää kesäviikkoa sinulle 

lauantai 27. kesäkuuta 2020

Suomea ikävä!

Huomenta!

Niin montaa asiaa Suomessa jo niin kova ikävä! Toki nyt vallitsevat puitteet hieman rajoittavat ja hidastavat Suomi-loman suunnittelua, mutta en todellakaan anna sen häiritä! Vaikka en edes pääsisi Suomeen, niin uskoisin, että Suomesta puhuminen saa sen ikävän hetkeksi syrjään.


  • Ikävöin saunan tuoksua ja sitä fiilistä, kun sauna on vasta lämpiämässä (varsinkin puulämmitteinen). Se innokas, odottava fiilis, kuin jouluaattona. :D I know, kuulostan hieman kreisiltä, mutta pidän saunomisesta todella paljon. Ja kaiken odottamisen jälkeen pää lauteille ja koivet yläilmoihin ja nauttimaan lämmöstä. Olen kova saunomaan ja viihdyn lauteilla kauemmin kuin mieheni.
  • Prisman tai muun ison marketin jäätelöaltaat! Onko mitään ihanampaa näkyä kuin metri tolkulla jatkuvat kylmäaltaat tupasen täynnä erilaisia jäätelölaatuja? Joka vuosi pitää maistaa muutamia uutuuksia ja syödä puffet-jätskiä (mieluiten minttu!) sitten joka toinen kerta. 
  • Kun kävelet synnyinkaupunkisi katuja pitkin. Tunnet jokaisen kadunkulman, kaupan, puiston, omat vanhat koulusi ja tutut paikat. Ei ehkä enää niin paljon itselleni tuttuja ihmisiä tule kaupungilla kulkiessa vastaan, mutta ei se haittaa. Onhan siitä aikaa, kun olen viimeksi siellä asunut. :)
  • Lapsuuden kodin tuoksut ja tunnelma! Siihen ei kai tarvitse lisätä mitään. Tämän ymmärtää jokainen. <3
  • Se 'tuttuuden' tunne. Hassu sana, mutta menköön. Mutta sellainen jännä sisältä kumpuava fiilis, että täältä minä olen kotoisin, ymmärrän ihmisiä ympärilläni ja tiedän mihin suunnata ja tehdä. Tätä on vaikea selittää. Mutta esim. viime syksynä, kun lensimme lasten kanssa kolmestaan Suomeen ja istuimme lentokentällä odottamassa junaa, se iski tajuntaan. Matkan jälkeen hieman väsyneenä, laukkujen raahaminen väsytti ja matkaa oli vielä edessäpäin, mutta silti sellainen tunne, että kaikki se on todellakin sen arvoista. 
  • Valoisa kesäyö, radio päällä, suomalaista musiikkia, kylmää juomaa lasissa, kaikista parhaimmassa tapauksessa järvimaisema siinä edessä. Mutta tähän em. komboon sopii kyllä mikä tahansa muu paikka, kunhan on Suomessa.

Tällaista tänään mielen päällä, 
tai ehkä enemmin sydämellä. 
Hassuja juttuja sitä pyörittelee 
päässään, mutta kai se on ihan
normaalia. Ajatella niitä ihmisiä
ketkä ovat asuneet vuosikymmeniä 
ulkomailla, mutta monet yhä
kaipaavat kipeästi sitä omaa
sinivalkoista Suomea. Ja meiltä
sentään Saksasta ihan järkevän
pituinen matka tulla käymään
Suomessa, aina kun mahdollista. 


Kesäterveisin, -A-

perjantai 26. kesäkuuta 2020

Melitzanosalata eli kreikkalainen munakoisodippi

Ja taas reseptiä sorry, mutta tämä on kuulkaas niin suurta herkkua, nam! 


Ah, olin niin kaivannut tätä ihanan samettista ja valkosipulista dippiä. Tuoretta ja kenties rapeakuorista leipää kylkeen. Eräs ystävätär valmisti tätä aina, kun he kutsuivat vieraita ja järjestivät vaikkapa bbq-partyt. Tämä oli heidän vakio-alkupala ja meikäläinen täytti monet kerrat vatsansa pelkästään tällä. ;) Muutama raaka-aine ja valmistamiseen kaikkineen menee reilu tunti, mutta kuitenkin tosi helppoa.



Reseptin löysin täältä, KLIK!


2 isoa munakoisoa
3-4 valkosipulinkynttä
n. 0,5 dl oliiviöljyä
3 rkl sitruunamehua
suolaa ja pippuria maun mukaan


päälle koristeeksi kalamataoliiveja sekä
lehtipersiljasilppua


Lämmitä uuni 200 asteeseen. Huuhtele
munakoisot ja pistele haarukalla niihin reikiä.
Paahda munakoisoja noin tunnin verran. Kääntele
vartin välein. (Minulla oli kännykän ajastin 1 h
ja munakellon käänsin aina 15 min välein. :))

Kun munakoisot ovat saaneet jo kunnolla väriä
ja ovat pehmeitä, ne ovat valmiita.
Anna jäähtyä hiukan ja halkaise sitten pituusuunnassa
halki. Kaavi sisus siivilään ja anna olla 15 min.

Murskaa valkosipulinkynnet.

Lisää munakoison sisus ja valkosipulimurska
kulhoon. Lisää sitruunamehu, öljy, mausteet
ja soseuta sauvasekoittimella.

Päälle vielä loraus oliiviöljyä,
lehtipersiljasilppua sekä oliiivit.

Anna vetäytyä jääkaapissa hetki ennen tarjoilua.















Kaveriksi leipää tai vaikka ruisnappeja.









Ja tässä munakoison sisukset kaavittuna 
lävikössä. Muita vaihekuvia en muistanut edes ottaa. Mutta 
niin simppeli ohje, että ei tarvitse selventäviä kuvia. ;) 


torstai 25. kesäkuuta 2020

Vuohenjuustohampurilaiset



Meillä oli juhannuksena hamppareita!


Löysimme lähikaupasta täysjyvähampurilaissämpylöitä, ja olivat muuten 
tosi maukkaita. Olimme niin iloisia tästä sämpylälöydöstä! Niissä oli makua 
ja rakenne oli sen verran 'napakka' kuivalla pannulla paahtamisen jälkeenkin, 
että ei hajonnut vaikka sisällä olikin kaikkea. :D 
Ostamme ensi kerralla ehdottomasti näitä samoja!

Mies paistoi maukkaat jauhelihapihvit ja 800 g hän taiteili 7 kpl 
pihvejä. Tiskiltä suoraan ostettu jauheliha on vaan niin paljon 
parempaa, ainakin tässä tapauksessa, kuin pakkauksessa myytävä. 

Ruokakauppareissulla mies bongasi hampurilaiskastikkeen 
ja minä löysin vesimelonin kokoisia pihvitomaatteja. :D
Cheddarjuusto oli todella hyvää ja loput päätyivätkin voileivän 
päälle ja suolakurkut taisivat olla tillimausteisia (?).

Hah, ja taas sitä colajuomaa. ;) 
Kyllä me vettäkin juomme!










Ja monta viipaletta vuohenjuustoa sisällä!



Mukavaa torstaita sinulle

keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

Wrapit broilerilla ja kasviksilla








Täysjyvätortilloja

Salaattisekoitus

Kurkkua

Tomaattia

Paprikaa

(Uunissa paistettua) yrttimarinoitua broileria
(minuuttipihvit viipaloitu ohuiksi siivuiksi)

Ja tortillan päälle levitettynä
yrttimaustettua ranskankermaa





Valmiiksi täytetyt wrapit laitoin odottomaan lasiin, ja se itseasiassa toimi
tosi hyvin. Kuvassa vain 2 valmista, koska muksut saivat koota omansa itse. :)











Helppoa kesäruokaa! Nämä on nopea väsätä vaikka muksujen kanssa, kääräistä 
rullalle keittiön puolella ja kipaista sitten ulos syömään, omalle pihalle
tai parvekkeelle. Tai miksei hieman foliota ympärille ja piknikkoriin mukaan. 
Kesällä kylmä colajuoma maistuu niin himputin hyvältä ja lasillinen sopii 
just hyvin wrapin kanssa. Joskus ostan niitä superpieniä (0,2 cl?) colatölkkejä 
ja toimii kuin junan vessa, kun herkkuhammasta kolottaa. Yhdellä kulauksella alas. 
Mies on opettanut minut colan ystäväksi. :)


Huomenna viettämään ystävän pyöreitä vuosia. Järjestämme ihan 
pienet juhlat kahvilassa ja tuntuu oikein hyvältä nähdä 
muutamia ystäviä pitkän tauon jälkeen. Käsidesi ja maski mukaan!


Terkkuja, mitä kuuluu sinun keskiviikkoon?



tiistai 23. kesäkuuta 2020

Lastenjuhlien suunnittelua

Miten tämä kesä on tullut kuin varkain? Kesällä on meidän muksujen synttärit ja nekin siis ihan nurkan takana. Vasta oli huhtikuu, pääsiäinen ja nyt helteet ja syntymäpäivien suunnittelut meneillään. Monella sukulaisellekin on ollut Suomessa juhlapäivä ja olen lähettänyt muutamat paketit Suomeen päin. Kun ei paikalle pääse fyysisesti niin muistetaan sitten muilla keinoin. Hengessä mukana!












Keskustelimme lasten kanssa siitä, että viettäisimme heidän juhlansa tänä vuonna kahtena eri päivänä. Parin, kolmen tunnin kivat kemut niiden muutaman lähimmän kaverin kera (kokoontumisrajoitukset huomioiden!). Sovimme, että kumpikin kutsuu 5 ystävää. Se olikin lapsille helppo juttu, valitsivat ne keiden kanssa viettävät yleensäkin eniten aikaa. Kavereille on jo ilmoitettu päivämäärästä ja alustavasta kellonajasta, mutta kutsukortit lähtevät vielä postilaatikkoihin.







Teemme samoin, kuin viime vuonna ja viemme kutsut henkilökohtaisesti. Ettei sitten välitunnilla tulisi mitään hämminkiä, kun joku saa kutsun ja joku ei. Toisaalta tämän ikäiset kyllä ymmärtävät jo ihan hyvin, että kaikki luokkakaverit eivät vaan ole niitä parhaimpia ystäviä ketkä kutsuisivat omiin juhliinsa. Se pitää vaan ymmärtää ja se on ihan ok. Eikä sellaisesta pidä pahastua.

Meidän muksut päiväkoti-ikäisinä katselivat monet kerrat naulakoiden luona silmät ympäripyöreinä, kun joku tarhakamu repi innoissaan auki kirjekuorta ja jonka sisältä paljastui suloinen synttärikutsu. Ja kun asiasta eli siitä, että meidän muksujen naulakolta ei ko. kutsua löytynyt, ei tehty sen suurempaa draamaa niin lapset sivuuttivat asian hyvin nopeasti. Lapsille pitää mieluummin opettaa olemaan iloinen toisen puolesta ja siitä, että tämä saa pitää kivat kemut kuin korostaa lapselle sitä, että olipas tyhmä juttu, kun sinua ei kutsuttu. Ei meitä aikuisiakaan kutsuta joka paikkaan. ;)




Katjes -karkit sopiva kaikille 
koska niissä ei ole gelatiinia.





Kaupasta on jo haettu kertakäyttöliinat, lautasliinat, koristeita, kynttilät kakkuihin, pahvimukeja, paperilautasia, kavereiden kotiinlähtö-pussukoihin 'täytettä', paperipillejä sekä vähän herkkuja. Tarjolle tulee tietysti se synttärikakku, pikkupizzoja, muffineja, kaupan tuulihattuja sekä jotain muuta naposteltavaa. :)


Tiistaiterkkuja!
Suomessa kuulemma
tarkenee aika kivasti. ;)




p.s. Pallokuvioiset servietit ja mukit ovat eri kaupasta, mutta nehän passaavat aivan täydellisesti yhteen. :)