-

-

perjantai 24. tammikuuta 2020

Perjantaiterkkuja just sulle!

Miten sulla viikko vierähti? Oliko kiirettä töissä, koulussa, kotona? Vai ihan suhtlungi meininki koko viikon. :) Mutta oli miten oli, toivottavasti nyt viikonloppuna voi ottaa rennosti ja levätä niin paljon kuin haluaa. Viime viikonloppuna nukuin niin lauantai- kuin sunnuntainaamuna pitkään ja niin aion tehdä myös tänä viikonloppuna. Mitään ei ole kalenterissa viikonlopun kohdalla ja se on ihan hyvä se.

Tällä viikolla tuli taas hiukan urheiltua sekä ilmoittauduttua kahdelle uudelle kurssille. Jännittävää! Siis ne uudet kurssit, ei se urheilu, heh. ;) Parin viikon päästä minulla on eräs tapaaminen koskien itseäni ja jotain mikä täyttäisi ehkä minun arkipäiviäni....Mutta kirjoittelen sitten, jos on jotain mitä kirjoittaa. En nyt maalaa piruja seinille, niin kuin suomalainen sanonta taitaa sanoa...

Lapset ovat selvästi jo kevätfiiliksissä, kun toinen muksuista haaveili jo piknikistä puistossa. Hah, siihen on vielä hetki aikaa. Nyt vielä vedetään lämmintä myssyä syvemmälle päähän, solmitaan huivi kaulaan ja nautitaan ulkoilusta muuten, ilman eväitä...Sataa, paistaa tai jotain siltä väliä. Oikein mukavaa viikonloppua just sulle! ❤















keskiviikko 22. tammikuuta 2020

Reissuaatoksia

Näillä näkymin meillä on pientä reissua tiedossa niin pääsiäisenä kuin kesälomalla. Siis olemme tulossa Suomeen kuten joka kesä isovanhempia ja tuttuja moikkaamaan, mutta siis aikeissa on tehdä myös reissu muualle. Eikö se matkojen suunnittelu ole jo osa matkaa, tulee fiilisteltyä vaikka lähtöön olisi vielä aikaa monta kuukautta.

Kyllä täytyy sanoa, että Saksassa on se myös se hyvä puoli, että monet Keski-Euroopan maat ovat 'niin lähellä'. Toki riippuu siitä missä päin Saksaa asut, etelässä vai pohjoisessa jne. Mutta kuitenkin tuntuu, että kaikki on käden ulottuvilla.

Lueskelen usein Aldin tai Lidlin matkaesitteitä. (Niillä siis omat matkatoimistot ja voi olla että muillakin kauppaketjuilla on omansa... Pitääkin ottaa selvää.) Heillä on varsin edullisia matkoja mm. bussilla kulkien tai vain edullisia hotelliöitä jossakin päin Eurooppaa. Emme ole kyllä koskaan näiden matkatoimistojen kautta varanneet mitään, mutta uskoisin, että ovat hyvinkin suosittuja kun itse kauppaketjutkin ovat niin laajalle levinneitä.

Niin ja toki ei pidä unohtaa matkustamista Saksan rajojen sisäpuolella. Voi hyvänen aika, onhan sitä nähtävää täälläkin, niin paljon. Alpit, hiihtokeskukset, linnat ja keskiaikaiset kaupungit, pikkukylät sekä suuremmat miljoonakaupungit jne. Taidetta, historiaa, kulttuuria, urheilua, ostosmatkoja...

Mutta nyt on ihan kiva olla kotosalla! Vastahan oli joululoma. Vielä ei kroppa kaipaa lepoa tai mieli uusia ympyröitä. Toki matkojen buukkaus tulee aloiteltua hyvissä ajoin ja ehkä se fiilistely...vai mitä?



P.s. Olen kuullut, että Mallorcan saarta kutsutaan leikkimielisesti Saksan 17.  osavaltioksi (Bundesland). :D Vuosittain saarelle matkustaa suuren saksalaisen kaupungin verran ihmisiä. Sitä en siis osaa sanoa, että miksi juuri tämä saari, mutta ehkä sinne on jo vuosikausia tehty paljon pakettimatkoja. Ja varmasti ei ole huono vaihtoehto yhdeksi ylimääräiseksi osavaltioksi... ;)

tiistai 21. tammikuuta 2020

Wilhelmiina-keksejä ja kurssikamuja

Ilmoittauduin viime syksynä kerran viikossa kokoontuvalle kurssille. Nyt on tämä kurssikin saatu jo päätökseen ja uusia odotellessa... Opin tuntemaan oikein kiinnostavia ihmisiä, kaikki uusia tuttavuuksia ja meillä oli joka kerta hauskoja keskusteluita ja paljon. :) Kun kurssi oli päättymässä meidän ryhmämme ope ehdotti, että tapaisimme vielä yhden ylimäääräisen kerran vaikkapa ravintolassa tai kahvilassa. Mutta eräs pariskunta halusi sitten välttämättä kutsua meidät mieluummin heidän kotiinsa. Hyvin ystävällinen tarjous ja mehän tietenkin menimme ja kiitimme kutsusta.

Ja toki aina tulee avattua suu ja kysyttyä, että voisikohan sitä tuoda jotain tullessaan. Kun minulle ehdotettiin, että toisin kahvin kaveriksi keksejä oivallisin heti, että olisi tilaisuus leipaista wilhelmiinoja joita olin halunnut tehdä jo tovin. Wilhelmiinat ovat kyllä niin luvattoman hyviä! Eikä ole monimutkainen resepti tmv. Eli siitä vaan leipomaan. ;)



Iso kasa wilhelmiinoja lähti mukaan ja yhden keksin toin mukanani kotiin... ;)














Resepti on Kinuskikissan,
Resepti täältä KLIK!



200 g voita
2 dl sokeria 
(tai itse olen laittanut 1 dl tavallista sokeria 
ja 1 dl fariinisokeria)
2 rkl siirappia
1 kpl kananmunan keltuainen
5 dl vehnäjauhoja
1 rkl vaniljasokeria
2 tl soodaa


Vatkaa huoneenlämpöinen voi, sokeri ja siirappi kuohkeaksi vaahdoksi. 
Sekoita joukkoon keltuainen.
Lisää keskenään sekoitetut kuiva-aineet ja sekoita 
nopeasti murumaiseksi taikinaksi.

Muotoile taikinasta leivinpaperoidulle pellille tankoja (halkaisijaltaan n. 2 cm). 
Jätä tankojen väliin reilusti (10 cm) leviämisvaraa. 
Taikinasta tulee 3-4 tankoa yhdelle pellille.

Paista 175 asteessa 15-20 min.

Leikkaa tangot paloiksi lämpiminä. 
Anna keksien jäähtyä kunnolla.




maanantai 20. tammikuuta 2020

Viikonloput touhut ja naisten illallinen

Viikonloppu meni kyllä ihan hujauksessa, tai ainakin minusta tuntuu siltä. Oli aika paljon tekemistä ja tuli käytyä vähän siellä sun täällä. Teimme sekä lauantaina, että sunnuntaina retken toiseen kaupunkiin, hieman kauemmas ja oli oikein mukavaa laatuaikaa perheen kesken. Tai eikö se ole aina laatuaikaa, kun saa olla yhdessä sinulle tärkeiden ihmisten kanssa? Näin uskoisin. ;)

Sunnuntaina treffasin ison naisporukan kanssa. Olemme puurtaneet yhdessä läpi pitkän saksan kurssin ja nyt taas pitkästä aikaa kokoonnuimme yhteen. Oli oikein mukava laittaa mekko päälle ja vähän punaa huuleen ja rientää ulos hieman laittautuneena. Lapset ja mies kävivät hakemassa myös ruokaa ja nauttivat kolmestaan kotona, kun allekirjoittanut nautti ravintolan antimista. Ravintola oli aivan täysi ja paikka on kyllä aina suosittu päivään tai kellonaikaan katsomatta. Ravintolassa oli aika lämmin ja minä hölmöläinen olin pukenut ylleni villasekoitemekkoni. :D Kaksi meidän porukan naisista ovat vielä viimeisillään raskaana, hekin sanoivat aivan samaa. Mutta kuumaa tai ei, nautimme kyllä olostamme! Minun omaa syytäni, kun olin pukeutunut kuin napajäätikköretkelle. ;) Vatsa tuli täyteen ja kaikki maistui oikein hyvin. En ole koskaan elämässäni ollut tipattomalla (juon muutenkin aika harvoin), mutta tänä vuonna olemme mieheni kanssa, ihkaekaa kertaa. Yritin siinä nyt sitten selittää kanssaruokailjoille, että mikä tämä tipaton tammikuu oikein on ja miksei valkku maistu. :D

Toivottavasti tälläkin viikolla päästään paljon pyöräilemään. Viime viikolla pyöräilin joka päivä ja vielä useampaan otteeseen päivittäin. Tuntui tosi hyvältä! Kun vaan on kunnolla päällä, niin viima ei haittaa yhtään mitään. Lapsetkin ovat oppineet, että pikkumatkoja varten me ei autoa tarvita, kun löytyy terveet jalat sekä fillarit autotallista.

Kuntosalillakin olen viihtynyt 3 kertaa viikossa ja tällaiselle tavisliikkujalle ollut sopiva määrä. Pitää tehdä just sen verran, kun itsestään tuntuu hyvältä. Eikö niin? Muistetaan, että se pieni ulkoiluhetkikin on aina tosi virkistävä. :)



Loppuun pari räpsyä kuvitukseksi & mukavaa uutta viikkoa sinullekin. ❤












Lautapeli pöydällä odottamassa matsia.




Tytär haki keksit pöydälle. ;)







P.s. Pari reseptiä on tulossa blogiin, herkuista joita tein menneellä viikolla. :)

torstai 16. tammikuuta 2020

Kasvis-couscouswrapit




Maissitortilloja
Couscousta
Paprikaa ja tomaattia
Salaattisekoitusta
Mausteita maun mukaan
Paprikalla maustettua rahkavalmistetta
(En tiedä myydäänkö tätä Suomessa, mutta käy vaikka dipiksi tai vaikka leivän päälle jne.) 
Tai vaikka sitten paprikatuorejuustoa. 


Keitä 1 dl vettä ja kaada couscousin (1 dl) päälle. Anna olla 5 min. 
(Tai vaihtoehtoisesti kasvislientä.) 
Pilko paprikaa ja tomaattia. 
Lisää paprikat ja tomaatit couscousin sekaan ja mausta haluamillasi mausteilla. 
Haluamasi levitettä tortilla päälle, ihan reilusti sekä reilusti salaattisekoitusta. 
Couscousinsekoitus päälle ja tiukka rulla ja jääkaappiin hetkeksi. 

Meillä oli myös avokadoa, mutta en lisännyt wrapin väliin vaan söin muuten vaan. :) 


Olen ostanut joskus wrappeja leipomosta, kun on tehnyt mieli mieluummin jotain ruokaisampaa kuin makeaa leivonnaista (hah, harvoin käy näin!). Ja maitokaupasta ostin kerran niin hyviä kasviswrappeja, mutta en löytänyt enää niitä toista kertaa. 
Harmi! Ja näitä minun tekeleitäni mies otti evääksi. Vielä kun saisi lapsetkin innostumaan. ;) 

Herkullista torstaita! 


keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Mississipin mutakakku



















Olin saanut yllä olevan leivontakirjan itse Joulupukilta. Kun mietin mitä voisimme
tarjota brunssivieraille ns. jälkiruoaksi otin heti käteeni tämän uusimman kirjan. 

(Ja, jos ihan tarkkoja ollaan niin tämä on minun toinen kirjani...muistelisin, että
sain samaisen leivontaopuksen parisen vuotta sitten. Ajattelin antaa sen äidilleni.
Ihan yhtä hyvässä kunnossa kuin tämä uusi. :))


Halusin kokeilla jotain uutta reseptiä ja suhteellisen helppoa. Tämä olikin hyvä 
valinta, tytär osasi auttaa hienosti. Taisin pekaanipähkinät pilkkoa valmiiksi, 
mutta muuten ei hommassa paljon apua tarvittu. 

Ja se maku....voi hyvänen aika miten tulikin hyvää (vaikka itse sanonkin)!
Paras mutakakku mitä olen koskaan syönyt. Pekaanit antavat niin ihanan 
rapsakkuuden niin pohjaan kuin täytteeseen ja paranee vain vanhetessaan...
Tai öööö, eihän tällainen kakku kyllä kerkiä jääkaapissa kauaa majailla. ;)



Jos valokuvasta ei saa mitään selvää niin kirjoitan ohjeen vielä tähän alas.


pohja

140 g digestivekeksejä
85 g pekaanipähkinöitä murskattuna
1 rkl fariinisokeria
0,5 tl kanelia
85 g voisulaa


täyte

225 g voita/margariinia
175 g tummaa suklaata
1,25 dl vaaleaa siirappia
4 isoa kananmunaa
85 g pekaanipähkinä murskattuna



Esilämmitä uuni 180 asteeseen ja voitele irtopohjavuoka (~23 cm)
Murskaa keksit sekä pähkinät monitoimikoneessa, lisää 
joukkoon sokeri ja kaneli.
Lisää voisula.

Painele pohja vuokaan ja hieman reunoille.
Laita hetkeksi jääkaappiin.

Sulata voi, suklaa ja siirappi kattilassa miedolla 
lämmöllä, koko ajan sekoittaen.
Anna jäähtyä ja vatkaa sekaan kananmunat 
ja lisää lopuksi pähkinämurska.

Paista n. 30 min, tai kunnes kakku saanut väriä.
Anna jäähtyä.




tiistai 14. tammikuuta 2020

Erilaisia palvelukokemuksia Saksassa

Oli niin hauska, mieleenpainuva kokemus tässä eräs päivä, että päätin kirjoittaa hieman ylös erilaisista kokemuksista. Ja eikö olekin hyvä, että muistaa mieluummin ne hauskat kuin ikävät... (Ja aina toki pitää kiittää kivasta palvelusta!)


  • Huomasin, että toisen muksun fillarin valo ei toiminut. En ole polkupyörän korjaaja joten liikkeeseen se piti tietty viedä. Mies ei pyytänyt maksua vaan ainoastaan pientä maksua kahvikassaan. 
  • Kun jätän jumppakassini lähikaupassa kassan luo (olen siis usein pyörällä liikenteessä, enkä tohdi jättää tangolle roikkumaan) kassamyyjä oikein varmistaa, että olen piilottanut kassini hyvin kassan taakse turvaan.
  • Olimme pizzeriassa pari kesää sitten ja tyttärellä oli omia tavaroita mukana mm. juomapullo. Myöhemmin kaupungilla joku kopautti olkapäätäni takaapäin ja se oli ravintolan omistaja joka tunnisti meidät ja kertoi huolestuneena kuinka meidän tyttären pullo oli jäänyt ravintolaan.
  • Eräässä toisessa ravintolassa omistajamies halusi kertoa minulle kotimaastaan, tarjoili teetä ilmaiseksi ja on antanut pari kertaa lapsille jotain herkkuja. Niin symppistä!
  • Olimme isohkossa miesten vaateliikkeessä, kun miesmyyjä hätäili, ettei lapsille ole antaa mitään herkkuja. Kiiruhti takahuoneeseen ja haki varmaan omista eväistään ;) lapsille keksejä.
  • Eräässä toisessa pizzeriassa meidän pizzat pakattiin puisten alustojen päälle ja foliota tiukasti ympärille. Heillä oli siis kuljetuslaatikot loppu. :) He myös ilmoittivat, että ei ole mitään kiirusta koska palauttaisimme ne alustat. Veimme ne toki jo seuraavana päivänä koska niiden päältä asiakkaat syövät pizzansa. :D

Voi näitä voisi kirjoitella vaikka kuinka ja paljon! :) Tällaisen postauksen kirjoittamisen jälkeen taas muistaa sen, että täällä on oikein, oikein mukava asua. Vaikka joskus toki se Suomi-ikävä nostaa päätään... ;) 

Pitää kyllä muistaa aina jokaisen positiivisen asiakaspalvelukokemuksen jälkeen kiittää kovasti. Tai näin kyllä teenkin, mutta silti hyvä muistutus. Ei saisi jäädä vellomaan niin ikäviin kokemuksiin, vaikka kuinka se olisi varsin helppoa...


Tuuliset & sateiset tiistaiterkut!
Huomenna voisin laittaa blogiin sen kakkureseptin. :p