Täytetyt letut (kalkkunan jauhelihaa & juustoa)

 

Viime viikonloppuna oli paistinpannu kuumana, kun tytär paistoi meille isot kasat lettuja. Ekat letut tulivat suolaista täytettä varten ja lopputaikinaan lisäsimme hieman sokeria ja söimme omenasoseen kanssa. (Se on  minun kaikkien aikojen lempparihillo!) Minun ja miehen omiin tuli kalkkunan jauhelihaa sekä juustoa ja lapsille lihatiskiltä nautaa. He pyysivät, että saisivatko he punaista lihaa omiinsa ja se onnistui kyllä. Me miehen kanssa syömme nykyään vähemmmän lihaa ja, jos syömme, niin silloin ostamme vaikkapa kalkkunan lihaa. Näistä tuli tosi hyviä ja on varsin helppo arkiruoka. Ja koska emme lisänneet sipulia kummempia vihanneksia lihan joukkoon oli meillä lisukkeena salaatti jogurttipohjaisen kastikkeen kera. Ja poika söi loput letut seuraavana aamuna! Eli hyvin maistui kaikille.

Eli pieni vinkkivitonen vaikka tämän päivän illalliseksi. :)

 

Tähtitorttuja Halloweenin alla

Moikka vaan kaikille! Kiva syysreissu on taas takana ja on mukava olla kotosalla. Piipahdimme Suomessa sekä Norjassa tällä kertaa ja oli mukava hengähdystauko niin koululaisille kuin meille vanhemmillekin. Ja Suomessa piipahdan tietenkin aina mielelläni ja tapaamassa sukulaisia. Joka kerta ne samat tuliaiset Suomesta ja osa niistä on jo syöty...Ostimme nimittäin suklaata sillä ajatuksella, että kiva antaa jouluna naapureille ja tutuille, sen saksalaisen suklaan asemasta ja mehän olemme miehen kanssa jo korkanneet Pandan konvehtirasian. Sekä syöneet sen typötyhjäksi. Eli meidän huomaan ei voi antaa suklaata näin montaa viikkoa ennen joulua. Tällä kertaa Pandan konvehdit eivät jostain syystä maistuneet siltä samalta tutulta kuin silloin muinoin enkä osaa sanoa syytä siihen. Mutta toki maistuivat, kun suklaat ovat vatsassa. ;)

Tytär rakastaa leipomista ja lauantaina soitti meidän perään, kun olimme miehen kanssa ruokakaupassa, että toisimme pari pakettia Blätterteigia eli lehtitaikinaa. Sunnuntaina pääsimme herkuttelemaan näillä. Ja olimme jo viemässä naapureillekin, mutta kolkutteluista huolimatta ei ollut kukaan kotona tai emme kolkutelleet tarpeksi kovaäänisesti ja olivat päiväunilla. Noh, ensi kerralla saavat maistiaisia. Kyllä meidän neiti leipoo näitä vielä. Toinen marmeladipurkki on vielä avaamatta ja edellisestä vähän jäljellä. Marmeladi on siis S-marketista.

Kuvissa on jo vähän joulufiilistä, eikö?

Viikon kukkakimppu

Lähikauppa möi näin näyttävissä pakkauksissa kukkakimppuja. Ruusut, oksat ja morsiusharso oli sidottu kauniisti yhteen ja koko komeus oli paksun käärepaperin sisällä. Pohjalla oli pieni astia jossa oli valmiina vettä ja koko kimppu oli saman värisessä lahjakassissa. Jonka aion tietenkin hyötykäyttää synttärilahjassa. Kimppu oli helppo tuoda kotiin polkupyörän korissa ja tämä kaunotar ilahdutti todella kauan aikaa! Nämä kuvat ei ole siis uusimpia.

Kauniit kukat ja kimput ilahduttavat aina vaan enkä pääse ruokakaupasta ulos ilman, että kärryn pohjalla makoilisi ruusuja tai keväisin tulppaaneja. Tämä hulluus on vain kasvanut Saksassa asuttujen vuosien aikana. Tällaiset pienet asiat tuovat yleensä suurinta iloa.

Joskus aamu aloitetaan croisantilla ja tietenkin teetä pitää olla aina. Tuoksukynttilän tunnelmassa on ihanaa nauttia aamupala yksin ja kaikessa rauhassa. (Ainakin silloin tällöin!)

Mukavaa tiistaille sinne kaikille!

 

Teetä vai kahvia aamulla?

Minä olen teeihminen ja olen ollut jo pitkään. Kahvia en ole maistanut ikinä. Tai ehkä lusikallisen verran maistanut lapsena ja tietenkin jossain kahvia sisältävissä jälkiruoissa. Muuten juoma ei ole minun makuuni. Kaikki ympärilläni juovat paljon kahvia. Mieheni on juonut kahvia lapsesta asti, vanhempani sekä veljeni juovat paljon, anopillekin maistuu sekä kaikille tutuille ja tuntemattomille. Mutta mistä sitten johtuu, että en ole itse viehättynyt enkä edes maistanut? Se on varsin jännä juttu, en tiedä mistä juontaa juurensa.

Teetä olen nautiskellut koko aikuisikäni ja paljon. Aamu alkaa (aina) isolla kupillisella mustaa teetä, mutta päivän mittaan voin juoda mitä muuta tahansa. Esim. marjateet ja rooibos ovat mieleeni. Vihreää teetä juon, jos sitä tarjotaan, mutta kotiin en osta enkä tilaa kahvilassa. Suomesta tuon usein Muumi-teetä. Se on kiva tuliainen koska on se suht koht edullinen, niitä voi ostaa kerralla vaikka 10 pakettia, se on kevyt kuljettaa vaikka käsimatkatavaroissa eikä pakkaus mene rikki! Ja kuka nyt ei Muumeista tykkäisi? Suloisia pakkauksia vielä kaiken lisäksi. Muumi-keksit tekevät myös kauppansa. Olen tuonut niitä + 70-vuotiaille vapaaehtoistyöpaikan kollegoille.

Aamiaiseksi syön usein myös näkkileipää tai hapankorppua, jos en ole ostanut leipomosta ruisleipää. Kuvassa näkyvä Lidlin näkkileipä on aika ohutta ja erilaista kuin se suomalainen versio, mutta tykkään siitäkin. Näkkäriäkin tulee ostettua aika usein Suomesta ja juuston kanssa aina mainio iltapala.

Siellä ollaan varmaan jo lounaspuuhissa, mitä tänään laitetaan ruoaksi?

 

Persikkarahkaa

Rahkaa teen aina toisinaan jälkiruoaksi, mutta en valmista sitä hirveän usein koska saan syödä sen aivan yksinäni. Mies kyllä muodon vuoksi maistaa kupillisen ja hän syö mielellään monia asioita, mutta kun ei ole se kaikista suurin oma lemppari niin hän ei syö sitä kovinkaan paljon. Jos teen valtavan satsin esim kuvissa olevaa persikkarahkaa syön sitä jälkiruoaksi monta päivää. En toki valita! Sehän on tosi hyvää mielestäni. Samanlaista rahkabuumia minun mielestäni täällä ei ole ollut kuin Suomessa. Toki voi olla, että en ole sitä niin seurannut eikä ole sen johdosta pistänyt silmään. Mutta kuntoilijoita ja proteiinin laskijoita löytyy varmasti ihan kaikkialta.

Tämä minun rahkani sisälsi vaatimattoman määrän sokeria ja purkkihedelmät olivat vähäsokerisessa liemessä joten jälkiruoka ei ollut kovin makea. Annoksen päälle vielä tuoreet marjat sekä chia-siemeniä. Niitä ripottelen usein myös kaurapuuroni päälle. 

Ja kynttilän valossa on tietenkin paljon kivempi syödä. :)

 

Kalkkunapyörykät tomaattikastikkeessa

Teinejä pitää aina toisinaan hemmotella lihapullilla. Me ei enää miehen kanssa syödä punaista lihaa ja siipikarjaakin syömme nykyään vähemmän kuin ennen, mutta ostin tällä kertaa kuitenkin kalkkunanjauhelihaa Lidlistä. Kävin ensin tyttären kanssa isommassa marketissa ja olin täysin varma, että löytäisin sieltä, mutta piti ajella vielä Lidliin ja sieltä sitten löytyi. Olen kyllä aina tykännyt Lidlistä. Jo siitä asti, kun ensimmäiset Lidlit saapuivat, muistan käyneeni heti alusta alkaen liikkeissä mielelläni. Pyrin käymään kaupassakin aina pyörän kanssa, mutta joskus on otettava 4 kumitassua alle. Meidän auton paksi oli jo aivan täynnä vichy- ja Apfelschorlepulloja. (Saimme niistä muistaakseni 13 €) Onneksi kaupat löytyvät läheltä. Ja tytärkin naureskeli meidän pullomäärälle...

Pyörykät
400 g kalkkunajauhelihaa

0,5 dl korppujauhoja

0,5 dl kermaa

kananmuna

valkosipulinkynsi

1 tl rosmariinia

1 tl oreganoa

1 tl suolaa

0,5 tl mustapippuria

Lihapullien pinnalle myös hieman korppujauhoja

Tomaattikastike

sipuli

öljyä

2 rkl tomaattipyreetä

400 g tomaattimurskaa

0,5 dlvettä

0,5 tl suolaa

0,5 tl sokeria

0,5 tl mustapippuria

Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen. 

Anna korppujauhojen turvota kermassa. Lisää joukkoon kananmuna, mausteet ja murskattu valkosipuli. Lisää kalkkunanjauheliha ja sekoita hyvin.

Pyörittele pyöryköiksi. Jätä hetkeksi vielä lautaselle.

Kuullota sipulia pannulla/kattilassa öljyssä. Lisää tomaattipyree, tomaattimurska, vesi ja mausteet. Anna hautua hetki.

Lämmitä öljytilkka pannulla. Kierittele pyörykät korppujauhossa. (Pieni määrä lautasen päällä.) Paista pyöryköitä sen verran, että saavat pintaan väriä.

Kaada tomaattikastike uunivuokaan ja laita pyörykät kastikkeeseen. Paista 20-25 min. Ja tarjoile vaikka perunamuussin, keitettyjen perunoiden tai vaikka uunikasvisten kera.

Ja tänään iltapäivällä vuorossa askartelua naisporukassa. :)

Loihditaan iltapalaa!

Meidän loppuviikko oli hyvin rauhallinen. Minä tapasin ystäviäni torstaina sekä perjantaina ja kävin myös asuntonäytössä perjantaina. Launtaina ajelimme naapurikaupunkiin lounaalle ja piipahdimme muutamissa kaupoissa teinin kanssa. Minä löysin H&M:ltä itselleni kivat tummansiniset housut syksyyn. Lounaan söimme hirmukivassa italialaisessa ja ruoka oli suurenmoista. Palvelu oli myös ensiluokkalaista. Ja on aina kiva löytää uusia paikkoja jonne saa mennä myös koiran kanssa. Launtaina heillä oli kyllä harmillisen hiljaista. Meidän lisäksemme siellä taisi olla asiakkaita vain kahdessa pöydässä. Toivottavasti syksyn tullen vilkastuu.

Ja kerrotaan vielä siitä asuntonäytöstä sen verran, että meitä kiinnostaisi hankkia se ihan oma koti täältä Saksasta jossain välissä. Ostaisimme myös mielellämme nykyisen kotimme, jos vuokraisäntä on asuntoa myymässä. Asiaa olemme jo aiemmin kyselleet. Luulen, että saamme vastauksen pian. Ja se vastaus määrittelee sitten kovasti, että mihin suuntaan me etenemme taloaikeissamme. Rakastamme nykyistä kotiamme hirmupaljon. Talo jota kävin perjantaina katsomassa oli hieman nykyistä osoitetta kauempana ja siten myös lasten koulumatka pidentyisi. Alue oli hyvin kaunis, todella rauhallinen ja kaikki talot tällä alueella olivat varsin uusia. Itse talon alakerta oli huiman kaunis, mutta sitten yläkerta...erittäin, erittäin epäkäytännöllinen. Mutta oli hyvä nähdä talo paikan päällä. Kuvat saattavat valehdella tai sitten verkkosivuilla kodista näytetään vain osa (=parhaat palat). Pikkuhiljaa etenemme asiassa eteenpäin.

Kuvissa iltapalaa muutaman viikon takaa! Marinoituja mozzarellapalloja sekä herkkusieniä, tuoretta patonkia, tsatskia, keksejä, pähkinöitä, suklaata sekä viinirypäleitä.

MUKAVAA maanantaita!

 

Aamupalaleivät

Heipä hei perjantai taas!

Tällä viikolla on ollut töitä ja viikonloppuna on tiedossa myös. Mutta tänään perjantain kunniaksi pääsen tapaamaan kaveria ja sehän on oikein kiva juttu loppuviikkoon. Huomenna töiden jälkeen treffaan myös yhtä toista ystävää ja sovimme tapaavamme lempparikahvilassamme. Vajaa vuoden vanha kahvila on tässä lähellä ja kahvilan omistaja on oikea kakkuvelho! Upeita ja maukkaita luomuksia vitriini täynnä. Aina tietää lähtevänsä sieltä hymy huulilla, kun on ollut niin maukkaita leivonnaisia. Sitä siis tiedossa huomenna...

Aamulenkillä törmäsin erääseen puolituttuun mieheen kenen vaimon tunnen tätä miestä paremmin. Juttelimme siinä hetken aikaa ennen kuin mies pyyhälsi pyörällään töihin. Hänen vaimoakaan en tunne mitenkään hirveän hyvin, mutta meillä on paljon yhteisiä tuttuja. Tämä mies kertoi, että ovat muuttamassa pois vielä tämän vuoden puolella. Hieman hämmennyin asiasta joten pitää muistaa kysellä tältä tuttavaltani tulevasta muutosta. Eräs saksan kursseilla kanssani ollut unkarilainen rouva kertoi myös muuttavansa. Mutta he muuttavat takaisin Unkariin monen vuoden jälkeen. Asuivat Saksassa varmaan 10 vuotta. (?) Hän haluaa muuttaa takaisin koska kumpikin heidän lapsistaan päättivät opiskella synnyinmaassaan.

Joskus se veri vetää muualle ja se on ihan hyvä se. Pitää lähteä, kun siltä tuntuu ja, jos kokee sen omalle perheelle parhaaksi.

Kuvissa perusaamupalaa ristikkolehden ja sudokun parissa! HAUSKAA LOPPUVIIKKOA

Syyskuun kynttilätunnelmaa

 

Aldista viikonloppuna ostetut kukat näyttävät niin kauniilta. Kassan vieressä oli ämpärit täynnä syksyn voimakkaita värejä ja oli napattava itsellekin parit kimput. Aldi on tässä meidän vieressä niin tulee käytyä siellä usein. (Lidlistä tykkään kyllä enemmän!) Lasilautasella olevat puiset lehtikoristeet sopivat väriensä puolesta hyvin sekä kaitaliinaan että kukkakimppuun. Koristeet minulla on ollut jo kauan ja joka syksy aina jossain esillä. Kuvissa vilahtavat puiset, punaiset kärpässienet ovat muistaakseni kukkakaupasta. Nekin ovat jo muutaman vuoden takaa. Rossmannista ostettu kynttilä tuomassa hyvää tuoksua olohuoneeseen. 

Tällä viikolla on vapaaehtoistöitä, Minijobia, peruskotitöitä sekä perjantaina tapaan kavereita illalla kaupungilla. Eli sopivassa suhteessa töitä ja hupia. Ja ehkä Aldissakin pitää taas piipahtaa hakemassa uudet kimput loppuviikkoon! Mies on työmatkalla, mutta viikonloppuna taas kotona. 

Mitäs sinun keskiviikkoon kuuluu?

Synttärilahja lokakuun päivänsankarille

Minusta on aina ollut kiva ostaa lahjoja. Ja synttäri- ja nimpparikortit lähetän myös aina. On tosi hauskaa miettiä, että mitä ostaisi päivänsankarille ja yleensä se on varsin helppoa. Kyllä ystävä ystävän tuntee. Mutta mieluiten jotain sellaista jota voi käyttää vaikka joka päivä eikä se jää lojumaan käyttämättä kaapin perille. Keräilijät ovat eri lukunsa. Ja heille voi aina ostaa keräilyteemaan sopivaa. Esim. meidän poika on ollut jo useamman vuoden innokas Pokemon-korttien fani. Hän tykästyy varmasti uusista korteista tai keräilykansioista.

Lahja on hankittu kokonaan Rossmannista.

• Alterra luonnonkosmetiikkamerkin 2 käsivoidetta, pieni ja iso tuubi
• Alterra luonnonkosmetiikkamerkin käsisaippua sekä palasuihkushampoo 
• Isana merkin palashampoo
• Beauty merkin meikkisieni sekä ihonkuorintatyyny
• Alterra luonnonkosmetiikkamerkin 2 huulirasvaa
• Jean & Len merkin hiusmaskit
• Rubin Licht merkin tuoksukynttilät sekä kakkukynttilä
• Kaikki yllä olevat maksoivat yhteensä 20,08 €
• Ostin itselleni muutaman asian jotka eivät näy kuvassa ja jotka eivät ole tuossa ylhäällä näkyvässä summassa. Sain laskun loppusummasta kupongeilla 4,71 € alennusta. ;)

P.s. Lahjan lähetän postitse jo lähipäivinä, että on varmasti kuun alussa perillä.

 

Sushia & pannukakkua

 

'

 

 

Viime viikon loppupuolella hemmottelimme jalkansa loukannutta ostamalla marketin sushinvalmistajilta tuoreita herkkupaloja sekä paistoimme Valion ohjeella lempparipannukakkua. Ja koska perheenjäsenistä 3/4 pitää sulatejuustotäytteisistä sarvista todella paljon leivoimme myös niitä. Ne yleensä hävivät parempiin suihin aika äkkiä, kun aina nälkäinen teinipoika pääsee niiden kimppuun. Mutta näitä on helppo valmistaa, että tehdään niitä sitten vain useammin. Poika syö sushilajitelmasta vain lohinigireitä joten hän teki itselleen vielä kuppinuudeleita. Myös yksi teinien suosikeista. Ollut jo monta vuotta.

Kaappien kätköistä paljon suomalaista designia pöydässä. Iittalan Origo-lautanen, Teema-lautaset, Aino Aalto lasit (alkuperäiseltä nimeltään Bölgeblick) sekä Taika Sato tarjoilulautanen susheille. Syömäpuikot mies on tuonut aikoinaan työmatkaltaan Kiinasta.

Tällä viikolla on koiran vienti trimmaajalle, vapaaehtoistöitä, koulun vanhempainilta sekä Minijob-töitä. Mitä sinun kalenterissa lukee? Paljon töitä ja menoja vai hieman rauhallisempi syksyviikko?

Pannukakku, KLIK!

Sulatejuustotäytteiset sarvet, KLIK!

P.s. Joskus mieleeni tulee, että kannattaako sitä postata niitä samoja reseptejä kuin mitä blogissa on ollut jo useamman kerran aiemminkin. Mutta päädyin siihen lopputulokseen, että kaikissa, korostan sanaa KAIKISSA kodeissa ja huusholleissa pyörii ne samat vakkariperusruoat ja arkireseptit vuodesta toiseen. Minulle tärkeintä tässä blogin ylläpitämisessä on se, että tiedätte täällä ruudun toisella puolella olevan ihan tavallinen perheenäiti makaronilaatikkoineen ja pannukakkuineen. Ei me joka päivä syödä take-away -sushia. Ja se on ihan hyvä niin. Kun saa perheensä ruokittua, se on tärkeintä.