1. adventti, vm. 2025

Hyvää & rauhaisaa 1.adventtisunnuntaita kaikille! Täällä on hyvin rauhallinen aamu. Pyykkikone hurisee taustalla, kynttilät palavat kauniisti sohvapöydällä ja adventtikynttilät ruokapöydällä. Teinit nukkuvat vieläkin ja kovaa flunssaa poteva toinen meidän teineistä lepääkin varmasti koko päivän. Ääni on poissa ja kuumettakin jonkun verran. Eli senkin johdosta meillä on hyvin iisi adventtisunnuntai.

Joulumarkkinat ovat jo avautuneet ja olemme käyneet tämän terveemmän teinin kanssa jo joulumarkkinoilla. Eilen vierailimme kolmessa eri paikassa ja joka vuosi on yhtä viihtyisä tunnelma. Paljon iloista juhlakansaa, livemusiikkia, Glühwein-kojuja, kauniita käsitöitä, hyviä tuoksuja ja tunnelmallisia valaistuksia. Teimme hieman ostoksia ja teini löysi itselleen myös bratwurstin joten aika vakio-ostokset. ;) (Minä ostin vohvelin ja euro meni hyväntekeväisyyteen.)

Ehkä tänään voisi illalla piipahtaa vielä joulumarkkinoilla. Huomenna avaamme jo ekat luukut joulukalenterista!

 

Lohi-riisipiirakka (pellillinen)

MOIKKA

Ilmeisesti on taas kiirettä pitänyt, kun en ole koneen ääreen kerinnyt. Pyh ja pah. Aina pitää repiä jostain se varttitunti, että pääsee kirjoittamaan kuulumisia. Kamera on kuitenkin aina täynnä kuvia. Kuvaan kaikkea mahdolllista mitä eteen ilmaantuu. Minijob, vapaaehtoistyö, kellarin siivoilua ja raivaus ovat pitäneet minut melko kiireisenä. (Olen vienyt kahteen otteeseen ison kasan tavaroita kierrätykseen sekä kaatopaikalle likaiset matot.) Ystäviä olen treffaillut myös, järjestellyt kahtia joulujuhlia, ostanut joululahjoja sekä hankkinut kahteen eri kampanjaankin joululahjoja. Minun joulumieli tulee siitä, että saan ostaa sellaisille lapsille lahjoja jotka eivät muuten ehkä kovin montaa joulukuusen alta löytäisi. Lapsillekin olen sen pienestä pitäen näyttänyt, että niin jouluun kuin muulloinkin, kuuluu muiden auttaminen.

Joulukalenteri avautuu taas tuttuun tapaan tänäkin vuonna ja kalenterin ideointi on ollut käynnissä jo jonkun aikaa. :)

Ja loppuun kuvat sekä resepti. Tämä lohipiirakka sopisi hyvin niin pikkujoulupöytään kuin vaikkapa uuden vuoden kemuihin.

 

 

Tämä söpöys on löytynyt TK Maxxista 4 eurolla.

Ja salaattia piirakan kaveriksi.

Mausta lohi suolalla ja pippurilla 

(tai maun mukaan) ja paista uunissa 

(175 asteessa, n. 30 min.)

Meillä oli n. 500 g lohta

Keitä 1 dl riisiä pakkauksen ohjeen mukaan.

Sekoita lohi, riisi, tilli sekä 1 prk

ranskankermaa sekaisin.

Levitä tahna lehtitaikinalevyn päälle.

Toinen taikinalevy päälle ja sivele 

pinta kananmunalla ja ripottele päälle 

seesaminsiemeniä.

Pistele haarukalla muutama reikä.

Paista 225 asteessa, n. 20 min.

Tarjoile salaatin kanssa ja maistuu 

seuraavana päivänä jääkaappikylmänä 

myös todella maukkaalta.

Päärynä-rahkapiirakka & tasainen arki

Heippa vaan kaikille! Meidän osalta syyslomat on taputeltu ja seuraavaksi odotellaan sitten ihanaa joulua ja joululomaa. (Tai onhan tässä välissä Halloween, pyhäinpäivä, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, St. Nikolaustag...)

Kun on mahdollisuus, tykkään matkustaa kotikaupunkiani isompiin paikkoihin ja kokea ja nähdä kaikenlaista. Jotain sellaista mitä kotinurkilla ei tule vastaan. Tykkään istuskella vieraissa kahviloissa iloisia kanssakulkijoita bongaillen, käydä vintageliikkeissä ja kirpputoreilla. Ulkomailla tykkään käydä tutkimassa erilaisia ruokakauppoja sekä markkinoita. Mutta sitten, kun palaan reissun päältä kotiin, kaipaan niitä (joskus kyllä inhottaviakin...) klo 7 herätyksiä, kaurapuuroa, aamulenkkejä koiran kanssa ja iltapalan jälkeen sohvalla löhöilyä. Tasainen, ennalta-arvattava arki on turvallisen tuntuista. Joku voisi sanoa, että tappavan tylsää ja saakin niin sanoa, mutta minä pidän tavallisesta arjesta. Koti tuntuu mukavalta ja turvalliselta. Ja, kun ympärilllä ovat ne kaikista tärkeimmät ja rakkaimmat, mikään ei voisi olla paremmin. Kaikkea sulassa sovussa; hauskoja reissuja ja rentoa oleilua kotona.

Olen toisinaan levoton ja rauhaton. Paahdan menemään sata rautaa tulessa ja aina on jotain mielessä. Joskus jäävät hommat kesken, kun olen jo uuden asian parissa. Näin päälle nelikymppisenä näen kyllä tämän piirteeni paremmin. Olen armollinen itselleni enkä ole heti murehtimassa, että miksi niin teen. Se nyt on vaan niin. Olen toisinaan aika impulsiivinen. (Poika samanlainen kuin äitinsä.) Ehkä siksi se arki ja ne rutiinit tuntuvat hyviltä. Sopivat minulle.

Tällaista oli tänään mielen päällä. Ei mitään maailmaa mullistavaa vaan enemmänkin sellaista, että meitä on moneen junaan ja hyvä niin. Ja jos blogi ei aina päivity voi se johtua myös siitä, että olen aloittanut postauksen, mutta lasten tai koiran takia ote näppäimistö on hetkeksi herpaantunut enkä ole heti tullut takaisin koneen ääreen. Mutta blogia en ole unohtanut!

Ja tänään vuorossa maukas päärynä-rahkapiirakan ohje. Mitäs sinun viikkoon kuuluu?

 

Ohje on tämä: mutta purkkipäärynöilllä

Ohje, KLIK!

P.s. Ei liity postauksen aihepiiriin, tuli vain jostain mieleeni. Mutta minua pysäytetään kaupungilla harva se päivä ja tuikituntemattomat pyytävät neuvoja, että mistä mikäkin virasto, lääkärin vastaanotto, kauppa yms. sijaitsee.:) Minusta on kiva ajatella, että minua ei tarvitse pelätä, että minulta sopii kysellä ja, että näytän paikalliselta. ;)

Paella (broilerilla ja katkaravuilla)

Paella oli oiva valinta iltaruoaksi, kun ruokapöydässä oli 2 syömäriä enemmän kuin normaalisti. Ruokaa tuli tehtyä helposti reilu annos, että riitti hyvin kuudelle nälkäiselle suulle. Ja vain vähän jäi seuraavan päivän lounaalle. Eli kaikille maistui! Tämä oli minun ja miehen yhteistyön tulos. Molemmat pilkoimme omat osuutemme ja ruoka valmistui hyvin vaivattomasti. Tämä kuvissa näkyvä keraaminen kasari on ollut aikanaan todella hyvä ostos, tykkään todella paljon ja mieskin taitaa käyttää tätä usein. (Ellei ole valurautapannu käytössä.) 

Vasta ostin uuden pienen keraamisen paistinpannun lasten omeletteja varten. Kun tulevat hyppytunnilla käymään kotona, valmistavat usein kananmunia. Ja nyt on uusi, pieni ja näpppärä pannu siihen tarkoitukseen. Tässä lasten uudessa koulussa on kahvio, mutta käyvät siellä ilmeisesti aika harvoin. Silloin, kun ovat muistaneet ottaa euron tai pari taskun pohjalle.

Havin hyväntuoksuinen kynttilä lepattaa taustalla. Meillä on niitä muutamat eri huoneissa. Tykkään tuoksukynttilöistä tosi paljon. 

Hyvän tuoksuista torstaita sinulle!

500 g broilerinfileesuikaleita (meillä oli lihatiskin yrttimarinoituja)
öljyä
2 (suippo)paprikaa
mustapippuria myllystä
3 dl pitkäjyväistä riisiä
0,5 tl kurkumaa
0,5 tl chilijauhetta
2 (kelta)sipulia
2 valkosipulinkynttä
7 dl vettä
3 dl appelsiinitäysmehua

2 kanafondia
4 tomaattia
1 prk crème fraîchea
200 g pakasteherneitä
1-2 pkt pakastekatkarapuja (meidän käyttämistä paketeista toinen oli frutti di mare)



Tilkka öljyä laakeaan paistokasariin ja paista broilerisuikaleet kypsiksi. 

Lisää joukkoon suikaloidut paprikat. Mausta mustapippurilla. Kaada broileri-paprika -seos lautaselle.
Kuullota samassa pannussa (ei välttämättä tarvitse puhdistaa välillä eikä lisätä öljyä) riisi, kurkuma, chilijauhe, sipulit ja hienonnetut valkosipulin kynnet. Lisää vesi, mehu, kanafondit sekä kuutioidut tomaatit. Anna kiehua hiljalleen kannen alla n. 30 min kunnes neste on lähes imeytynyt ja riisi kypsää.
Lisää broileri-paprikaseos. Lisää crème fraîche, herneet, sulatetut valutetut katkaravut. Kuumenna. 

Feta-parsakaalipiirakka

Hyvää lauantai-iltapäivää ja terkkuja täältä sateisesta viikonlopusta! Kohta vuorossa ruokakaupassa käyntiä, koiran ulkoilutusta, pyykkirumbaa ja siivoilua. Koko huusholli on ihan mullinmallin. Illan ruoka tulee varmaan olemaan jotain simppeliä ja ehkä löydän omasta blogista jonkun hyväksi havaitun ohjeen. (Oliko tänään joku pastapäivä?) Taivas näyttää tummalta joten pyörällä ei ole mitään asiaa ruokakauppaan. Ellen sitten halua kastua läpimäräksi. (Minulla on kyllä uusi, upea sadeviitta!) Ehkä saamme lapset vielä meidän seuraksi, kun tänään ei ole kuulemma karatetreenejä.

Sain eilen influenssarokotuksen ja katsotaan saanko koronarokotuksen vielä joskus myöhemmin. Käsi ei ole yhtään kipeä eikä muutenkaan ole vielä mitään rokotusoireita, mutta suu on niin ärsyttävän kipeä. Ei kyllä liity siihen rokotteeseen mitenkään vaan sain pitkästä aikaa aftan suuhuni ja se on todella inhottava pikkuvaiva. Tänään pitää kurlata suuta 100 x suolavedellä! Jospa se auttaisi!

Loppuun parit kuvat maittavasta, aiemmin valmistetusta piirakasta ja ohje vielä perään. :)

pohja
150 g voita
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl (emmental)-juustoraastetta
½ dl kylmää vettä

täyte
300 g parsakaalia
200 g fetajuustoa
1 prk kermaviiliä 
2 kananmunaa
½ tl mustapippuria
50 g juustoraastetta


Sekoita pehmeähköön voihin jauhot joihin on sekoitettu leivinjauhe, juustoraaste ja kylmä vesi. 

Sekoita taikina tasaiseksi ja nosta jääkaappiin noin puolen tunnin ajaksi.
Kiehauta parsakaali suolalla maustetussa vedessä.
Kauli tai painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. 

(Halutessasi voit rasvata vuoan.)

Fetajuusto ja parsakaalit pohjan päälle.
Sekoita kermaviili ja kananmunat keskenään, mausta seos. 

Kaada seos piirakkavuokaan, ripota päälle vielä juustoraastetta.
Paista piirakka uunin alatasolla 200 asteessa noin 25-30 minuuttia.

Tiramisua (lasten lempparia!)

 

Lasten lempparijälkiruokaa ja vieläpä oikein runsaasti!

Meidän muksut ovat aina rakastaneet tiramisua. Ja ovat tilanneet tiramisua lukuisia kertoja ravintoloissa. (Jos on löytynyt ilman alkoholia. Ja yleensä on. :)) Olemme käyneet aina paljon italialaisissa ravintoloissa syömässä ja yhdessä vaiheessa meillä olikin oma kantapaikka jossa kävimme todella usein joko oman perheen kesken tai sitten ystäväperheiden. Ja Saksaan saapuneet sukulaisetkin tuli vietyä monet kerrat syömään meidän lempparipaikkaan. Lapsetkin oppivat tuntemaan ravintolan omistajat ja kerran viettäessämme paikassa syntymäpäiväjuhlia lapset kutsuttiin keittiöön pizzaa leipomaan. Tästä on aikaa yli 10 vuotta joten voi olla, että asia oli jopa sovittu juttu, mutta sen muistan kuinka innoissaan lapset olivat. Pizzaleipureista on mainio video olemassa. 

Tämä ravintola oli tosi kauan yksi meidän lemppareista. Ravintolan omistajat olivat entinen pariskunta jotka tulivat eron jälkeenkin niin hyvin juttuun, että jatkoivat yritystä yhdessä. Kun heistä toinen menehtyi (hyvin ikävää) ja myöhemmin toisen osapuolen löytäessä uuden kumppanin ja muuttaessaan ulkomailla, ravintola suljettiin. Paikasta on jäänyt vain hyviä muistoja.

Ja yksi mieleenpainuva muisto on paikan maukas tiramisu. :)

Ohje, KLIK!

HAUSKAA VIIKONLOPPUA!

 

Herkullinen paahdettu tomaattikeitto

 

Tämä on oikeaa kesäruokaa! Ihania punaisena hehkuvia, makeita tomaatteja ja helppoakin helpompi resepti. Toki tätä voi valmistaa myös näin syksyn tullen ja ilmojen viiletessä keitot maistuvatkin varsin hyviltä ja lämmittävätkin vielä. Tuore sämpylä kaveriksi tai vaikka näkkileipää juustolla. Ehkä tämä keitto kannattaa jättää sinne muistilokeroon ja valmistaa sitten ensi kesänä tai sitten käyttää ulkomaalaisia tomaatteja. Molempi parempi.

Ohje, KLIK!

 

Key Lime Pie & omenapiirakka

 

 

Hyvää maantaita kaikille! Onko mukava viikonloppu takana ja kuka katsoi eilen jännittävän pronssiottelun? Kyllä oli mitali tosi, tosi lähellä! Jännitin sohvan takana kiljuen ja eläydyin pelin tiimellykseen mukaan ihan täysillä. Lapset huutelivat minulle, että mitä oikein katson, kun olin varsin kovaääninen! :D (Olin heille kyllä kertonut, mutta eivät seuraa urheilua niin eivät olleet rekisteröineet mitä olin puhunut.) Tytär joka ei edes seurannut ottelua sanoi minulle, että eikö neljäs sija ollut hieno suoritus, jos Suomi ei ollut aiemmin päässyt ihan näin pitkälle EM-koripallossa. Nuoriso löytää joskus ne oikeat sanat. ;) Eli hienoa Susijengi!

Ja nyt vielä nämä loput lupaamani ohjeet. Key lime pie sekä omenapiirakka olivat varsin maukkaita ja näitä aion kyllä leipoa toistekin. Ja vieraatkin pitivät kovasti ja se on tärkeää myös, että kaikille maistuu. 

175 g kaurakeksejä
75 g voita

Täyte

2 dl kuohukermaa
400 g  rahkaa

vaniljaesanssia
0,5 dl sokeria
2 keltuaista
1½ tl limetin kuorta
3 rkl limetin mehua

Koristeeksi

1 dl kuohukermaa
1 tl vaniljasokeria
1 tl sokeria



Sulata voi vaikka mikrossa. Murskaa keksit. Lisää keksimurskaan sulatettu voi.
Laita irtopohjavuoan (24 cm) pohjalle pala leivinpaperia. 

Taputtele keksimuruseos vuoan pohjalle sekä reunoille. 

Esipaista pohjaa uunin alaosassa 175 asteessa 7 min.
Vatkaa kerma vaahdoksi.
Yhdistä rahka, sokeri ja keltuaiset toisessa kulhossa.

Pese limetit kuumalla vedellä ja raasta ohut pintakuori. 

Lisää n. 1,5 tl kuorta täytteeseen. Purista mehu. Lisää sitä 3 rkl täytteeseen.
Lisää täytteeseen vaahdotettu kerma. 

Kaada seos esipaistetun pohjan päälle.
Paista piirakkaa uunin alatasolla 175 asteessa n. 25-30 min.
Koristele kermavaahdolla.

Pohja
200 g voita 
1,5 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja 
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
0,75 dl maitoa 
1 kananmuna

Täyte
4 omenaa
kanelia



Sulata voi ja sekoita voisulaan sokeri sekä jauhot.
Ota taikinasta n. 1 dl ja säästä se pinnalle ripoteltavaksi.
Sekoita lopun taikinan joukkoon leivinjauhe, vaniljasokeri, maito ja kananmuna.
Kaada löysähkö taikina voideltuun piirakkavuokaan.
Kuori omenat, poista omenankodat ja leikkaa viipaleiksi. 

Omenaviipaleet pohjatn päälle, sekä kanelia maun mukaan ja muruseos.
Paista 200 asteessa n. 30 min.

Lehtitaikinaneliöt vuohenjuustolla, pestolla ja tomaatilla

Nämä pienet herkkupalat kahvin kanssa olivat varsin kova menestys! Itse pidän kovasti vuohenjuuston ja peston yhdistelmästä, mutta tietenkin en ollut varma mitä minun työkaverit olivat mieltä. Mutta nämä päätyivät parempiin suihin ja muutamat jäivät itselleni iltapalaksi. (Lapset eivät välitä pestosta. Eikä tytär syö lainkaan juustoa.) Nämä sopivat myös niihin kiireisiin hetkiin, kun aikaa on käytettävissä vähän. Kunhan ne raaka-aineet on varattuna valmiina. Nämä väsätään hetkessä työpäivän tai harrastusten jälkeen ja vaikka perheen nuorison voi laittaa näitä tekemään. :)

lehtitaikinaa

vihreää pestoa

kirsikkatomaattien puolikkaita

vuohenjuustoa

tuoretta basilikaa

225 asteisessa uunissa, n. 12 min.

P.s. Ja peston voi tietenkin tehdä alusta alkaen itse. :)

 

Kakkukahvit työkavereille

Heippa! Tällä kertaa tiedossa vähän höpötystä sekä muutamat kuvat, mutta ohjeet jaan myöhemmin koska ajattelin sen olevan selkeämpää niin. Joten ohjeita joudutte odottamaan pikkuhetken. :)

Minulla on aivan fantastiset kollegat minun vapaaehtoistyössäni! Olen ollut siellä nyt neljä vuotta ja ympärillä pörräilee paljonkin ihmisiä, mutta nämä kollegat ovat pysyneet kaikki neljä vuotta samoina. Ikäviäkin menetyksiä meillä on ollut. Erään työkaverini aviomies kuoli pyöräonnettomuuden jälkeen ja nykyään hän käy yksinään auttamassa. Tapahtunut järkytti tietenkin meitä kaikkia. Ihastuttava pariskunta oli työskennellyt järjestössä jo monta vuotta yhdessä. Mutta vapaaehtoistyö on varmasti auttanut häntä myös surutyössä.

Meinasin unohtaa mainita, että parin vuoden ajan meidän työporukassa on ollut yksi henkilö enemmän. Kaikille aina ystävällinen 5 lapsen äiti on ollut mukava lisä meidän joukossa. Meillä on työn lomassa tosi hauskaa. Kerromme hauskoja tarinoita, vitsejä ja naureskelemme hassuille kommelluksille mitä meille välillä hössöttäessä sattuu. Ja olemme toistemme tukena, jos on ikäviä uutisia...

Kesällä minut oli kutsuttu synttärijuhliin joihin en valitettavasti päässyt osallistumaan. Senkin johdosta oli mukava saada kaikki meille. Edellisenä iltana leivoin tyttären kanssa ja siivoilin paikkoja. Pöytäkin tuli katettua jo edellisenä päivänä. Aina kannattaa tehdä etukäteen niin ei tule viime hetken paniikkia. Lapsetkin tulivat koulusta samoihin aikoihin vieraiden kanssa niin pääsivät maistamaan leivonnaisia.

Hyvää viikonalkua!

Suolakeksien kanssa kaupasta ostettua hummusta.

Fazeria työkaverille ketä en ollut nähnyt 

Saksaan palaamisen jälkeen. :)

Gluteeniton porkkanakakku & gluteeniton mutakakku

Ja nyt tähän väliin nämä lupaamani herkulliset ohjeet! Huomenna saan kylääni 4 työkaveriani ja tänään pitääkin leipoa jotakin. Meinasin, että saisin leipurimestarista eli tyttärestäni hyvän apulaisen tai siis jos minä olisin hänen apulainen! Pitäisikö kokeilla jotain uutta vai etsinkö jotain maistuvaa oman blogin resepteistä. Ehkä teen niin. On kuitenkin monta hyväksi havaittua ja koettua ohjetta blogissa. Ja, jos valmistan hieman reilummat kakut saamme lauantainakin herkutella. Minulla on töitä lauantaina joten töiden jälkeen kakkupalan nauttiminen kuulostaa oikein hyvältä idealta. Kohta siis leipomaan! 

GLUTEENITON MUTAKAKKU

150 g voita
150 g tummaa suklaata
3 kananmunaa
1,5 dl sokeria
2,5 dl gluteenitonta jauhoseosta (käytin maissijauhoja)
0,5 dl kaakaojauhetta
0,5 tl leivinjauhetta

Suklaakuorrutus

0,5 dl kuohukermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
50 g tummaa suklaata

Sulata voi ja paloiteltu tumma suklaa mikrossa tai kattilassa.
Lisää kananmunat yksitellen voi-suklaasulaan.
Lisää kuivat keskenään ja lisää sitten taikinaan, sekoita tasaiseksi.
Laita leivinpaperi irtopohjavuoan pohjan ( n. 20 cm) ja reunojen väliin. 
Paista uunin keski- tai alaosassa 200 asteessa n. 20 min. 
Anna kakun jäähtyä ja valmista sillä aikaa kuorrutus.
Vaahdota kerma ja tuorejuusto sekä sulata suklaa. 

Lisää suklaa vaahdon joukkoon. 

Kuorrutusta kakun päälle ja koristeita mielesi mukaan.

GLUTEENITON PORKKANAKAKKU

350 g porkkanaa
3 kananmunaa
3 dl sokeria
150 g voita 
3 dl gluteenitonta jauhoseosta (käytin maissijauhoja)
2 tl kanelia
1 tl kardemummaa
2 tl leivinjauhetta

Kuorrutus

50 g voita
180 g maustamatonta tuorejuustoa
0,75 dl tomusokeria
1 tl sitruunanmehua
sitruunankuorta raastettuna

Kuori ja raasta porkkanat raasteeksi.
Sulata voi. Vaahdota kananmunat ja sokeri keskenään. 

Lisää sulatettu voi ja porkkanaraaste. 

Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita se taikinan joukkoon.
Laita leivinpaperi irtopohjavuoan pohjan (n. 24 cm) ja reunan väliin. 

Voitele ja jauhota vuoka gluteenittomalla jauhoseoksella. 
Paista 175 asteessa, uunin alatasossa n. 50 minuuttia. Anna kakun jäähtyä.
Valmista kuorrutus. Sulata voi ja sekoita joukkoon muut ainekset. 

Levitä kuorrutus ja koristele mielesi mukaan.

Syksyn eka banaanikakku!

 

Minä olen aina tykännyt banaanikakusta. Mutta nyt lähiaikoina olen huomannut, että saan syödä sitä yksinäni. (Noh, en kyllä valita!) Joten kokonaisesta kakusta riittää monelle iltapäivälle. Teekupposeni kaveriksi 1 viipale kakkua. Olen myös pakastanut ja ottanut sulamaan aina tarpeen mukaan. Ja töihinkin vien mielelläni muiden herkuteltavaksi. Ohje, KLIK!

Tykkään kovasti saksalaisten tavasta nauttia joka päivä kahvikupposen kera joku makea herkku. Ja siis tässä tapauksessa tarkoitan kaikkia saksalaisia ystäviäni ja tuttaviani jotka näin tekevät. :) 

Sunnuntaina lähikahvilassa oli paljon porukkaa. Viereisessä pöydässä istui iäkäs pariskunta. Minulle tuli mieleeni, että kahvilassa sunnuntaisin istuskelu oli pariskunnalle mieluinen ajanviete. Mutta mikäs sen mukavampaa.

Porkkanakakkua, banaanikakkua...pitäisikö tehdä kesäkurpitsasta pitkästä aikaa? Tykkään kesäkurpitsakakusta kovasti. Ja niitä saa ostettua torilta/kaupasta vielä syksyyn saakka. I

Täällä on pyykkirumba menossa. Ja johtuuko kaikesta tekstiilipölystä vai mistä, mutta aivastelen kovasti.

Terkkuja ruudun sille puolen!

P.s. Eräs saksalainen kaveri kertoi kokeneensa synttäriyllätyksen viikonloppuna. (Tai ei viime viikonloppuna, ylläristä on aikaa.) Ja hän oli ihmetellyt miksi hänen miehensä haluaa lähteä iltapäivällä jäätelöbaariin, kun kotona odotti kahvin kanssa tuoreet leivonnaiset! :D Se yllätys odotti siis jäätelöbaarissa. Yllätys oli hieno, mutta minua nauratti se, että ystävä halua nauttia kahviherkuista kotona eikä ollut lähdössä minnekään.

Ystävä kylässä ja kakkua syömässä

 

Heippa kaikille! Täällä taas blogin ääressä näppäilemässä. Näppäimistö ihan sauhuaa, kun kirjoitan täällä ihan innoissani. Kun pitkästä aikaa on päässyt taas oman koneen ääressä (en tykkää kirjoittaa pidempiä tekstejä kännykällä) on mukava kirjoitella hieman enemmän. On ollut taas mukavaa päästä kiinni arjen hulinoihin, töihin, harrastuksiin ym. Minä ainakin jossain vaiheessa lomaa alan jo kaipaamaan sitä arkea. Ei siinä, että en nauttisi kiireettömästä oleilusta, pitkään nukkumisesta yms. Mutta ehkä olen hieman tapojeni orja. Tai ainakin lähivuosina olen muuttunut siihen suuntaan. Lapsistakin kyllä jossain vaiheessa huomaa, että kaipaavat jo ystäviään ja harrastuksia. Mutta sehän on vain positiivinen asia.

Ja kun arki on taas alkanut, on aivan ihana tavata ystäviä aina kun vaan aikaa on. Ja aikaa tietysti pitää järjestää hyviä ystäviä varten. Aivan ehdottomasti!

Meillä oli hyvän ystävän kanssa paljon juteltavaa ja muutama tunti rupatellessa meni kuin hujauksessa. Ja koska ystäväni noudattaa gluteenitonta ruokavaliota, olivat kakut sitten sen mukaiset. Eli kuulumisten vaihtamista, uusimmat uutiset, surut, murheet ja juorut sekä isot palat kakkua ja lämmintä juomista. Tätä reseptiä voin suositella ihan kaikille. Ystävä(t) + herkut!

Reseptit jaan sitten hieman myöhemmin!

Miten sinä olet voinut? Ylihuomenna olemme jo syyskuussa. :)