Omenapiirakka Le Creuset vuoassa

Löysimme alkuvuodesta laadukkaita Le Creuset tuotteita edullisesti. Mukaan lähti tämä piirakkavuoka sekä punainen, kannellinen uunivuoka. Meillä oli ennestään kaksi saman merkin paistinpannua sekä pienet piirasvuoat. On hyvä, laadukas merkki, mutta hinta on kyllä korkeahko. Ei näitä aina raaski ostella. Reissun päällä ollessa olen vieraillut heidän liikkeissään, mutta samat hinnat ovat kaikkialla. Mutta nämä kun on kerran ostanut, näitä ei ole tarkoitus laittaa kiertoon ihan heti. Nämä on tarkoitettu kovaan käyttöön eikä koristeeksi. Ja toivottavasti ei käy yhtä hullusti kuin minun lemppari Iittalan Origo-kulholle (se raidallinen). Tiskikoneesta vuokaa ottaessa, ote lipsahti ja vuoka tipahti Origon päälle ja jälkimmäinen halkesi...muutamat kirosanat kyllä pääsi ilmoille, koska astia oli saatu lahjaksi eikä niitä enää valmisteta. Mutta näille vahingoille ei vaan voi mitään! 

Kuvassa maukas omenapiiras jonka tytär leipaisi meille. Meillä on mahtava mestarileipuri kotona enkä enempää voisi olla tyytyväisempi. ;) (Ohje on varmaankin tyttären salaisuus.)

Onko sinulle Le Creuset tuttu? Vai onko joku muu josta pidät enemmän?

 

Täytetyt patongit

 

Moikka moi kaikkien maanantaihin! 

Meidän lasten noutoruoka numero yksi on täytetyt patongit. Kuukausirahoista aika isohko osuus kuluu varmasti Subwayn kassaan (tai heidän kilpaileviin yrityksiin). Yritän kyllä kuuluttaa lapsille järkevään rahankäyttöön liittyvistä asioista, mutta joskus äidin hölötykset menevät kuuroille korville. ;) Noh, kyllähän ne patongit hyviltä maistuvat, en sitä kiellä.

Joskus on vaikeaa keksiä, että mitä sitä söisi iltaruoaksi. Lounas on monta kertaa edellispäivän jämiä, munakasta, perusvoileipä tai kahvilan salaatti. Mutta arki-iltaisin koko perheen kesken on kiva syödä jotain hyvää ja jotain joka on helppoa valmistaa. Ja tällä kertaa ruokana täytettyä patonkia. (Vai oiko tämä ciabatta.)

Kuvissa on kesäinen fiilis; mansikat, tomaatit ja auringonvalo. Olemme jo tehneet kesälomasuunnitelmia ja tänä vuonna olemme Suomessa pitkän pätkän. Meillä on ollut vajaa 1,5 v. asunto Suomessa niin varmasti olemme siellä. Meillä on aina välillä niin suuri ikävä Suomeen ja läheisiä tapaamaan niin onhan se kiva, että voi kesällä olla yhdessä. Ei tämä ulkomailla asuminen aina helppoa ole. Aina ikävä johonkin suuntaan.

Reseptiä ei varmasti tarvitse kirjoittaa. Kuvat kertovat enemmnä kuin tuhat sanaa. :)

Terkut lauantaipäivään!

 

Meidän parveekkeella ei ole vielä ihan hirveän paljon kesäkukkia ja voi olla, että ei paljon tulekaan. Joka vuosi meidän koko perhe on "koko" kesän poissa ja aina joku avulias, paikallinen ystävä on täällä kukkienkastelijana. Ja joskus kasteluvuoroja on vaihdettu kaverien kanssa keskenään, kun vakiokukkienhoitaja on itsekin lähtenyt reissun päälle. Niin tällä kertaa päätin, että ostan lisää kukkia vasta sitten kesälomien loputtua. Ja saamme myös ilmeisesti ruukkukuusen meidän muuttoa tekeviltä ystäviltä joten sillekin pitäisi keksiä joku hyvä asumispaikka. Mutta onneksi meillä on kaksi reilunkokoista parveketta joten kyllä meille varmasti mahtuu. :)

Ekassa kuvassa vilahtaa ihana, kukkakuvioinen ruukku jonka löysin viikko sitten TKMaxxista, sieltä tarttuu usein mukaan jotain kotijuttuja. Ja tällä kertaa näin suloinen ruukku. Ihan omaa hölmöyttä kun en ostanut kahta. :D

Hauskaa lauantaita sinulle!

p.s. Ja kukkakuviot jatkuvat meidän parvekkeen tyynyillä. Kestävät joka sään.

 

Suklaacroissant

Nyt on vuorossa ihanat suklaiset herkut! Ja tyttären valmistamat. Hän aina silloin tällöin hemmottelee koko perhettä valmistamalla valmiista taikinasta croissantteja ja koristelemalla ne jäähdyttyään valko- sekä maitosuklaalla. Ja kyllä saa herkkuhimo kyytiä ja ihana herkku vaikkapa sunnuntaihin. Parvekkeella on kiva istuskella auringossa, suklaaraidat poskia koristaen. Postauksen perusteella meidän kodissa herkutellaan koko ajan, mutta sekaan mahtuu myös terveellistä kotiruokaakin. ;) 

Mutta tämä on mainio vinkki, kun on vieraita tulossa kylään ja kahvin kanssa pitäisi olla jotain tarjottavaa. Eli hätävarana kannattaa pitää croissanttitaikinaa jääkaapissa. Ja suklaakoristeita voi tehdä oman mieltymysten mukaan. Meillä oli runsaasti, koska olemme suklaahulluja.

Terkkuja sinun torstaihin!

Marimekon lautaset ovat lahja anopilta. Niitä on 4 kpl. :)

 

Aamiainen päivän tärkein ateria (?)

Moikka! Pitääkö postauksen otsikko paikkansa? Mitä mieltä olet? Lisäsin otsikon perään tarkoituksella kysymysmerkin, kun enhän itsekään ole täysin varma. Olin aikanaan hyvä syömään aamiaista. Varhain aamuvuoroon mennessä, bussissa muutaman muun kanssa istuessa olen mutustanut aamupalabanaaniani tai sitten saksan tunnilla kollegoiden kanssa eväsleipiä klo 09.45. Jossain välissä asiat menivät päälaelleen enkä muistanut enää aamiaista ja se vaan jäi. Typerää kyllä koska minuun se vaikutti kyllä, siis se aamusyömättömyys. Varmasti moni muu pärjää kyllä ilman.

Tapaamme usein ystävien kanssa aamupalan merkeissä, aina kun työt antavat siihen myöten. Eli, kun töihin pitää lähteä vaikkapa puolen päivän maissa. (Minun työaikani vaihtelee.) Se on oikein mukava päivän aloitus. Voi jutella, vaihtaa kuulumisia, saa hyvän startin päivään, vatsat täyteen ja halutessaan siitä voi jatkaa suoraan töihin tai vaikka muille menoille. Synttäripäiviäkin olemme juhlistaneet lukemattomia kertoja paikallisissa kuppiloissa aamupalaa syöden. Lasten synttäripäiväkin on joskus aloitettu lähikahvilan pöydässä. (Jos päivä osunut lauantaille/sunnuntaille/on jo kesäloma.)

Saksalaiset rakastavat kunnon aamiaista. Näin olen itse huomannut ja kokenut. Suosituimmat aamupalapaikat varataan täyteen jo hyvissä ajoin ja, jos haluat paikkaan X, on pöytävaraus tehtävä ajoissa. Mutta ei se mitään! Sitten mennään toiseen paikkaan ja kiva, että löytyy asiakkaita. Meidän pikkukaupungin ja lähiseudun yrittäjät kiittävät.

Onko sinulla lempparipaikkaa jossa tarjolla hyvä aamiaisbuffet?

Lähiaikojen aamupaloja kotona. 

Aina ne eivät ole hirmuterveellisiä. 

(Katso viimeinen kuva.)