Ystäviä kylässä

Viikolla sain mieluisia vieraita. Ystävät joiden kanssa syksyllä istuttiin yhdessä saksan tunnilla tulivat kahv...ei kun teetä hörrpimään kanssani. ;) Molemmat aikamoisia tee-ihmisiä.

Heidän kanssaan saksan opiskelut jatkuvat taas ensi kuun puolella. Olen käynyt tasaiseen tahtiin saksan kursseilla. Kieli ei ollut uppo-outo muuttaessamme tänne, mutta olihan niistä kouluaikojen opiskeluista aikaa. :) Kuitenkaan ennen lasten päiväkodin alkua minulla ei ollut mahdollisuuksia aloittaa opiskeluita. Kävin kyllä iltakursseilla (muistan vielä, että tunnit päättyivät kymmeneltä ja olin aina auton ratissa superväsynyt tuntien jälkeen = aivot olleet kovilla....), mutta mieheni työreissujen sekä satunnaisten superpitkien työpäivien takia en päässyt aina tunneille. Vaikka kuinka olin 'nerokkaasti' ilmoittautunut myöhimmälle mahdolliselle kurssille miehen työjuttujen takia homma sitten ei mennyt aina putkiloon.

Mutta nyt on jo useampi babysitter tiedossa + lapset käyvät päiväkotia, aamupäivällä on aikaa käydä kohentamassa kielitaitoa. Opettajat ovat olleet ammattimaisia sekä mukavia, joten homma on aina lähtenyt hyvillä fiiliksillä käyntiin. Jokaisella on kuitenkin ne omat haasteensa uuden kielen kanssa, olkoon sitten kielioppi tai ääntäminen. Itse aina tuskastelen artikkelien kanssa (kukapa ei?), mutta koko ajan taitoa karttuu ja puhumista ei missään nimessä pidä jännittää. Kyllähän minullekin kaupassa aina hymyillään, kun puhelen saksaksi, mutta sentään yritän ja käytän kieltä päivittäin. :)




Ohessa hiukan herkkukuvia...sehän passaa mainiosti viikonloppuun. ;)

Runebergin tortut

Ystäviä tulossa kylään. Kaapissa notkuu Suomesta roudatut joulupiparit. Vapaaehtoisia piparinmutustelijoita ei tarvitse kauempaa huhuilla kuin leikkihuoneen suunnasta, mutta parempikin vaihtoehto on olemassa; Runebergin tortut! Nam! 

Ohjeen nappasin (taas) Hellapoliisin keittokirjasta ja alkuperäisenä tämä kakkutaikina olisi kaadettu vuokaan ja tehty yksi suuri torttu kera hillo- ja tomusokerikuorrutekoristeiden. Molempi parempi. :)

Kovin pieniä näistä minun tekeleistäni tuli, samoin hyvin kuohkeita ja pehmeitä. Tiedä sitten laitoinko vahingossa jotakin liian vähän, mutta muuten maku on todellakin kohdillaan, koostumus on vaan hyvin hauras ja pehmeä. (Otimme lasten kanssa siis yhdet (1!) koemaisteluun...)

Runebergin kakku
noin 10 annosta

200 g voita tai margariinia
1 dl fariinisokeria
1 dl taloussokeria
2 munaa
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl (=50 g) mantelirouhetta tai mantelijauhetta
1 dl korppujauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1/2 dl mantelilikööriä + 1/2 dl vettä TAI 1 dl omenamehua
n. 10 tippaa karvasmanteliaromia

Vuokaan:
margariinia tai voita ja korppujauhoja

Pinnalle:
150 g vadelmamarmeladia
2 dl tomusokeria
n. 2 rkl vettä

Vaahdota voi ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi.
Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten.
Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja likööri, sekä vesi.
Mausta varovasti karvasmanteliaromilla ja maista taikinaa.

Laita taikina voideltuun ja jauhotettuun, halkaisijaltaan 20 cm irtopohjavuokaan.
Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Anna jäähtyä hetki ja siirrä tarjoiluvadille.

Pursota tai levitä hillo kakun keskelle isoksi ympyräksi.
Sekoita tomusokeri ja vesi paksuksi tahnaksi ja pursota hilloympyrän reunalle.

Ohje, täältä!

Kaapista ei löytynyt fariinisokeria, ei mantelilikööriä eikä 

myöskään karvasmanteliaromia. Ja korppujauhojen 

tilalla käytin desin verran joulupiparimurskaa. Vaniljasokerinkin 

jouduin korvaamaan vanilja-aromilla. 

'Lähikauppa' Aldista banaaninhakureissulla 

napatut tulppaanit.

:)

Mukavaa viikonloppua.

Hello, kuka siellä?

Blogi on tällaiselle kotiäidille mukava harrastus, valokuvaan mielelläni myös leipominen sekä ruoanlaitto ovat lähellä sydäntäni. Joten miksi en jakaisi niitä muidenkin kanssa. :) (Ainakin äiti Suomessa lukee kaikki postaukset, kiitti!)

Ilta on rauhoittunut, talo on hiljainen, iltaisin on aikaa bloggailla. Ensi viikkoon asti mies reissussa ja me saamme touhuta omiamme. Tällä viikolla vielä lasten harrastuksia ja, jos äitikin hilaisi itsensä kuntosalille hikoilemaan! Viikonloppuakin odotellessa...

Olisi kiva saada kommenttia kuka siellä ruudun toisella puolen on lukemassa höpinöitäni. :)

Myöhemmin palaan asiaan Runebergin torttujen kera!!

Vadelmainen 'jogurtti'

Jostain syystä rahka ei ole koskaan uponnut lapsiin. Ei, vaikka kuinka on mansikkaa tai mangoa, säilykehedelmää tai tuoretta. Eilen valmistin vadelmarahkaa, mutta lapsille puhuin koko ajan jogurtista. Hyi minä, tuhma äiti!

iso purkki maustamonta rahkaa (itselläni oli kevytversio)
kermaa vaahdotettuna
makeutukseen hunajaa

Keittelin 'hillon' pakastevadelmista, vesitilkasta ja pienestä määrästä sokeria. Seoksen kylmennettyä sekoitin rahkan joukkoon. Rahk...ööö, jogurtista ;) tuli mukavan samettista, en tiedä sitten johtuiko pehmeäksi jätetystä kermavaahdosta vai mistä.

Söimme myslin kera ja hyvältä maistui. :) (Olin kuulevinani vastalauseita, mutta en antanut sen häiritä vaan lapioin Ikea-lasiin pienet annokset ja hyvin meni alas. :))

Teetä & sympatiaa

Mies kauhistui eräänä päivänä teehyllyn sisältöä. Tosiaankin, kokoainen hylly on omistettu pelkästään teepurkeille! Apua! Miten tässä näin on käynyt? Olenko minä teehamstraaja? Toivottavasti ei ole mitään vakavaa. ;)

Oikeasti, ei ole mitään järkeä miten montaa sorttia teetä meiltä löytyy. :) Mutta kyllä minä sitä hörpinkin, Saksaan muuton jälkeen entistä enemmän, monta kuppia päivässä. Myös ystäväni täällä ovat samanlaisia teenlitkijöitä kuin minäkin joten aina tiedän saavani seuraa. Olen käynyt myös n. 1,5 vuoden sisällä neljissä babyshowerjuhlissa ja jokaiselle odottavalle äidille olen kukkien kera antanut lahjaksi myös yrtti-/marjateetä. Joten, jos minut tunnetaan teelahjojen ostajana niin ovat kyllä muutkin, 90 % paketeista ovat lahjaksi saatuja.

Kurkku tuntuu karhealta, nyt ei ole varaa sairastua, kun mies on matkoilla. Inhoan sitä aamuista päiväkotiin raahautumista, pukemista, aamiaisen laittoa, kun itsellä on niin huono olo, että hyvä, että pystyssä pysyy....nyt toivotaan, että olo paranee ja pöpöt ymmärtävät pysyä poissa! Hus!!

Kuvan violetit tulppaanit vetelevät viimeisiään, mikä on tämän viikon väri...se selviää vasta kaupassa. :)

Huomenta, tiistaiterveisin....teenlitkijä ;)

p.s. Kuvan pienen liinan olen ostanut Suomesta, kirpputorilta

Limetorttu marengilla, nam!

Mies on sen verran 'vanhanaikainen', että toisinaan tarttuessaan kauhaan ja kattilaan haluaa hän katsoa reseptit kirjasta. Ei tabletilta, ei pöytäkoneelta, ei kysy minultakaan (hah) vaan nappaa keittokirjojen joukosta sopivimman ja etsii sieltä haluamansa. Toisaalta, sen takiahan ne kirjat ovat ostettu tai saatu (joitain oikein pyytämällä pyydetty....), että niitä käytetään! Äitini osti joululahjaksi hänelle (tai sitten soitti joulupukille) keittokirjan. Halusi hankkia sellaisen jossa on niin pääruokaohjeita kuin kivoja, suht helppoja jälkkäriohjeitakin. Niinpä mieheni paketista löytyi Hellapoliisin keittokirja. 

Tämän limepiiraan ohje on sieltä. Ja vaikka olenkin kynteni iskenyt kivanoloiseen kirjaan en aio varastaa kirjaa itselleni, vaan oikeasti toivon mieheni saavan sieltä kivoja inspiksiä. SITTEN kun on oikeasti aikaa taas olla keittiössä tai sitten auttaa minua. :) 

Kirja on täynnä mielenkiintoisia reseptejä....mitäköhän testaan seuraavaksi....(ihan vaan salaa mieheltäni....)

Ohje siis Hellapoliisilta!

Lime-marenkitorttu

Pohja:
2 1/2 dl vehnäjauhoja (jos haluat valmistaa gluteenittoman piiraan, korvaa nämä gluteenittomalla jauhoseoksella)


1 rkl sokeria
100 g margariinia
1 keltuainen
2 rkl kylmää vettä

Sitruunakiisseli:
1 1/2 dl vettä

1 1/2 dl sokeria
3 rkl vehnäjauhoja (jos haluat valmistaa gluteenittoman

piiraan, korvaa nämä gluteenittomalla jauhoseoksella)

3 keltuaista
1 limen kuori raastettuna ja kahden limen puristettu mehu

Marenki:
4 valkuaista
1 dl sokeria

Nypi jauhot, sokeri ja rasva sekaisin. Lisää keltuainen. Lisää nopeasti kylmä vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille, kypsennä pohjaa 200 asteessa 10 minuuttia.

Mittaa kiisseliä varten kaikki aineet kattilaan ja keitä, kunnes sakenee. Sekoita koko ajan. Kaada jäähtynyt kiisseli piirakkapohjan päälle. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, lisää sokeri vähitellen koko ajan vatkaten. Pursota marenkivaahto kiisselin päälle, tai levitä lusikan avulla. Paista 175-200 asteessa, kunnes marenki on saanut hieman väriä. Varo polttamasta.

Torstailätyt

Hmmm. Torstailätyt.

Hmmm, nyt on kyllä sunnuntai.

Mutta kuvat ovat torstailta eikä tosiaankaan 

'runosuoni' sykkinyt otsikon keksimisen verran. 

Bloggaamisessa vaikeinta on otsikointi ei niinkään 

kirjoittaminen tai kuvaaminen. ;)

Pieniä tai isoja lettuja, räiskäleitä, lättyjä, plättyjä...

rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta hyviä ne ovat 

AINA!

Rentoa sunnuntai-iltaa.

Pink tulips

Hehheh, upea otsikointi....

Minulle on aivan sama onko kevät, kesä vai mikä, mutta kukkia ostan silti. Ei tarvitse ollaa juhlaa eikä siivouspäivää, mutta kimppu tai useampi lähtee mukaani hyvin usein. Tiedä sitten onko äidiltäni opittu tapa, ehkäpä, mutta ainakin saa hyvin iloiseksi. Meilläpäin kukkien hinnatkin ovat hyvin inhimilliset. Läheisestä kukkakaupasta ostan usein muhkean gerberakimpun noin vitosella! Kimppu kestää pitkään ja nuupahtaneet kukat nappaan pois ja kimppu jatkaa ihastuttamistaan.

 Vesi pitäisi muistaa vaihtaa ja kevätkukille kylmää ja kesäkukille lämmintä vettä. Eli kovavartisille (esim. ruusut) lämmintä ja tulppaanit tykkäävät kylmästä. Eikä tarvitse kaupassa paketoida ellei nyt sitten ole - 30 astetta. ;)

Kerran keksin ostaa samaisesta kukkakaupasta pari pakettia multaa ja vasta parkkipaikalla muistin tulleeni polkupyörällä....siinä sitten taiteilin säkkien kanssa...miten niin muka huono muisti?? :D

En tiedä onko tänään (tuskin, hehheh) 'Kehu kauppiaasi 

päivä', mutta ainakin olen saanut kassalla työskennelleen nuoren 

henkilön hyvin iloiseksi kehuessani heidän hevi-osastoaan.

En vaan voinut pitää suutani kiinni, joskus (=usein) pitää päästää 

ilmoille niitä kivoja sanoja, kehuja ja onnistumisia. :)

Avainten metsästys

Lapsiperheessä on aina hulinaa. Aamuisin tai iltaisin, hulinan määrä on vakio. Iltaisin hulinaa aiheuttaa lelujen keräämisen epäreiluus (huom. vain lasten mielestä), iltapalavalinnat, iltapesut-/pisut, iltasatukirjavalikoima ja vaikka jos mikä. Kun taasen aamuisin lähdetään hoitopaikkaan tai kouluun on taas erilaista sekoilua tiedossa.

*iso huokaus*

Tänään toinen lapsista päätti läimäyttää oven takanamme kiinni vaikka sillä hetkellä hyppysissäni ei ollut kuin lasten reput sekä auton avaimet....Noh, ei muuta kuin täyttä höyryä kohti päiväkotia. Eihän nykyajan kännykkäihminen muista kenenkään puhelinnumeroita (vaikka pitäisi, tiedetään, tiedetään...) joten ystävällisen naapurinrouvan puhelimen lainaus ei olisi tullut kysymykseen. Päästyämme päiväkodille sain hyppysiini niin puhelimen kuin listan kaikkien vanhempien puhelinnumeroista joista sitten nappasin sen oikean, mieheni numeron.

Ei vastausta. Ei tietenkään. Tyypillistä. Juuri silloin, kun olisi tärkeää asiaa on puhelin äänettömällä. Kyselin ja ihmettelin, soittelin ja soittelin. Kunnes hehkulamppu syttyi ja keksin, että päiväkotikaverin isä työskentelee samaisessa paikassa mieheni kanssa, täytyisi vain jäädä odottelemaan tämän lapsen vanhempia. Äidin tultua lapsineen päiväkotiin tartuin hänen hihaansa (vain kuvainnoillisesti) ja pyysin suurta palvelusta. Hän soittaisi miehelleen, tämä minun miehelleni ja sieltä sitten takaisin tälle rouvalle. Miehenihän ei voinut soittaa minulle, koska puhelimeni oleili eteisessä...



Että sellaista meillä ollut tänään. Tai tarkemmin ottaen vain allekirjoittaneella. Minulla oli sovittuna kolme paikkaan jossa piti aamun ja aamupäivän aikana olla joten senkin tähden alkoi olla pientä paniikkia. Mieheni on myös kova reissaamaan työn puolesta ja vasta tämän päivän puolella aamuyöllä oli tullut kotiin...jos tämä olisikin tapahtunut eilen...




Näitä sattuu. Mutta toivottavasti ei enää koskaan.

p.s. Olen ollut myös lukkojen takana lasten ollessa ihan pieniä. Silloin onneksi oli kännykkä taskun pohjalla ja lähellä asuvat vara-avaimen omistajat. :)

Minipiiraat vuohenjuustolla

Kylläpä olen parisen vuotta sitten illanistujaisiin jaksanut näperrellä tarjottavaa. ;) Muistaakseni oli kyseessä naapureiden kesken järjestettävät uuden vuoden juhlat. Alimmassa kuvassa siis minimozzarellapalloja kirsikkatomaattien sekä basilikanlehtien kanssa. Ja yläkuvassa näkyy olevan kotikutoisia minipizzoja salamilla (näitä olen näperrellyt myös joskus lasten juhliin). 

Ja minipizzojen kanssa ylemmässä kuvassa on myös vuohenjuustopiiraita jotka ovat olleet repertuaarissani siitä asti, kun ensimmäisen kerran maistoin niitä kummitätini luona. Piiraspohjaan on olemassa oma resepti (kröhöm, missäköhän se on...), mutta olen pariin otteeseen käyttänyt myös kaupan lehtitaikinaa. Ihan kelpo vaihtoehto sekin!

- lehtitaikinaa

- punaista pestoa

- pehmeää vuohenjuustoa

- pinjansiemeniä

Paista 180 asteessa, sen verran, että saavat väriä, mutta varo palamista!

En tiedä missä mielenhäiriössä olen mennyt tekemään pyöreitä piiraita (lasia muottina käyttäen), helpommin olisin päässyt, jos olisin tyytynyt neliöihin/suorakaiteisiin. ;) Mutta näemmä joskus on pitänyt näperrellä. 

Nämä jo aiemmin postaamani pikkutarjottavat (tortillasuupalat & tomaattituorejuusto crostinit) kuuluvat samaan 'pikkunäpertelyä' -sarjaan.








p.s. Olemme muutamana vuotena juhlistaneet tammikuussa vuoden vaihdetta naapureiden kanssa. Ohjelmaan kuului, että jokaisen juhliin osallistuneiden kodeissa käytiin nauttimassa hiukopalaa ja virvokkeita. Meidän ensimmäiset juhlat olivat oikea kriisinpaikka, kun emme yhtään tienneet minkälaista purtavaaa sitä laittaisi, teimmekin sitten niin paljon, ettei ollut mitään tolkkua! :D

Pesto-mozzarellaciabatta

Tämäkin kuva on hiukan vanhempi, mutta postaanpa tämän

reseptin kuitenkin. Ehkä joku ruudun toisella puolen innostuu 

kauppareissulla nappaamaan mukaan ciabattaleivän 

(tai patongin...).

En jaksa enää muistaa mistä bongasimme tämän

täytetyn leivän jonka johdosta innostuimme valmistaa myös 

kotona. Ehkä söimme kahvilassa, kenties näin televiossa

Jamie Oliverin vääntämässä jotain tällaista, en nyt jaksa

muistaa. Mutta sen mitä jaksan muistaa on, että 

tämä oli valtavan hyvää. 

Oiva herkkupala illalla leffan ääressä!

Ciabatta 

(tämä meidän oma oli oliiviciabatta)

broilerinfileitä

kirsikkatomaatteja

rucolaa

(vihreää) pestoa

mozzarellaa

ripaus suolaa, pippuria

ja oliiviöljyä

Rentouttavaa viikonloppua, 

mitä herkkuja kuuluu sinun viikonloppuusi?

Voisilmäpullat

Kuvat ovat vanhoja. On jo aikaa, kun viimeksi pullaa tässä huushollissa leivottu. Tasaisin väliajoin saan kyllä inspiksen ja rupean pullaleipuriksi. Toisinaan mies pyytää ja toisinaan lapset haluavat leipoa ja ilmoittavat kovalla äänellä, että tänään haluavat pullaa. Varsinkin perheen nuori neiti on leipomisesta kiinnostunut, poika ehkä enemmän siitä herkkuttelusta. ;) Mutta molempi parempi! 

2 1/2 dl maitoa
25 g hiivaa
1 muna
1 dl sokeria
1/2 tl suolaa
1 1/2 tl kardemummaa
n. 8 dl vehnäjauhoja
75 g voita

täyte
75 g voita
1/2 dl sokeria
1/2 dl vehnäjauhoja
( n. 1 dl mantelirouhetta )

voiteluun
munaa


Murenna hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Sekoita. Lisää muna,

sokeri, mausteet ja osa jauhoista. Sekoita taikina tasaiseksi.

Lisää vähitellen loput jauhot taikinaan ja alusta, kunnes taikina 

irtoaa kulhon reunoista. Lisää huoneenlämpöinen voi. 

Kohota taikina liinan alla kaksinkertaiseksi.

Vaivaa taikina. Jaa taikina 16 osaan ja pyöritä pulliksi; 

käytä jauhoja apuna tarpeen mukaan. Laita ne leivinpaperille 

uunipellille. Kohota hyvin.

Tee pullien keskelle syvennykset sormella. Voitele pullat munalla.

Lisää koloihin n. 1 tl voita + 1/2 tl sokeria + 1/2 tl vehnäjauhoja.

Paista pullat uunin keskiosassa 200 asteessa n. 12-15 min tai kunnes kypsiä.

(Suurenna tarvittaessa koloja ja lisää vielä 1 tl mantelirouhetta jokaiseen pullaan.)

OHJE, Valio!

Nutellakakku

Heippa hei!

Tämä kakku tuli leivottua ihan siitä syystä, kun kaapissa makoili avattu purkki suklaa-hasselpähkinälevitettä. Onhan se monen suurta herkkua, mutta meidän perheessä on vain pari jotka sillä tykkäisi herkutella vaikka joka päivä.

Nyt täytyy rehellisesti sanoa, että kuvat eivät anna yhtään oikeutta herkulliselle kakulle! Kävi itselläni myös pieni moka, kun en voidellut ja korppujauhottanut vuokaa, kakku oli jäänyt kiinni vuokaan. Noh, pikkuvikoja, makuun ei vaikuta, mutta olisihan se ollut kiva saada ehjä kakku. :)

Kakun ohjeena on inspiraationa KakkuKatrin blogissa esiintyneet nutellamuffinit.

Nutellainen kakku oli oiva kahvi-/teeherkku ja koska en 

tehnyt muffineja oli vaikea arvioida paljonko laitoin taikinan 

sekaan Nutellaa. Eli tässäkin mennään sitten maun mukaan. :)

Mannapuuroa ja mansikkaa

...heh, niinhän ne pitkähiuksiset pojat lauleskeli 90-luvulla. ;) Mutta tässä tapauksessa ei lauleskella vaan nautitaan puuroa ja marjoja. Pakkasessa oli pussillinen pensasmustikoita ja olin ostanut rasiallisen mansikoita. Mielessäni oli valmistaa jälkiruoaksi perheelle hedelmäsalaattia, mutta mansikat menivät nyt sitten kiisseliin. Mies on työmatkoilla (usein reissun päällä) ja ajattelin valmistaa lapsille puuroa päiväkodin jälkeen välipalaksi. Lapset kyllä syövät päiväkodissa ja usein vielä todella hyvin, pari lautasellistakin, mutta illaksi oli tiedossa ohjelmaa joten täyttävä puuro oli hyvä välipala.

Mannapuuro on aina ollut yksi lemppareistani! Muistan jo koulussa, että mannapuuropäivät olivat parhaimmat. :)




Mannapuuro

1 l maitoa/sokeroitua mehua
1¼ dl mannasuurimoita
½ tl suolaa

Kuumenna maito/mehu hämmentäen kiehuvaksi kattilassa. 

Ripottele sekaan mannasuurimot vispilöiden. 

Hauduta puuroa miedolla lämmöllä hiljalleen aina välillä sekoittaen n. 10 min. 

Mausta puuro tarvittaessa suolalla. Nauti kuumana tai kylmänä.

Myllynparas.fi

Marjakiisseli

5 dl mansikoita tai muita marjoja 

8 dl vettä
1½ dl sokeria 

4 rkl perunajauhoja
1 dl vettä 

pinnalle sokeria


Laita vesi, marjat ja sokeri kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi.
(voit käytää muitakin marjoja ja jos ne ovat herukoita tai puolukoita keitä muutama minuutti.)
Nosta kattila sivuun ja sekoita perunajauhot kylmään veteen. Kaada seos kattilaan ohuena nauhana kokoajan sekoittaen.
Kattila takaisin levylle ja anna pulpahtaa. ÄLÄ KEITÄ!
Kaada valmis kiisseli tarjolle ja pinalle sirottele sokeria.

Kotikokki.net

Kevään merkki

....kevät ei ole vielä nurkan takanakaan, mutta silti on kevät mielessä. Keväällä on tiedossa reissua, vieraita sekä toki lämpimämpää (*fingers crossed* ;)).

Mutta tulppaanien osto on selvä kevään merkki! Joten siksi kukkakaupasta kotiin lähti nippu.

Tuulee, sataa, tulee, sataa. Lämpötilat ovat pysyneet noin 10 asteessa, mutta muuten tammikuu ei ole ollut suosiollinen meidän suunnalla. Tulisi nyt vähän lunta, että saataisiin nauttia täälläkin valkoisesta maisemasta. Suomessa emme kerinneet nauttia lumesta kuin pari päivää, jäi hiihdot kahteen kertaan...kovasti lapset vielä loman lopulla kyselivät, että onko sitä lunta tulossa. Pitää nyt vaan odottaa kärsivällisesti ensi talveen tai sitten toivoa lumipilviä ja kylmempää säätä meillekin.

Kumpparit ovat kovaa valuuttaa, paksuja talvikengiä (omassa kaapissa lojuu ruskeat Uggit, tiedän, monen mielestä kamalat sämpylät itse tykkään niistä kovasti -kovalla pakkasella.) ei tarvitse käyttää joka päivä. Pihaleikeissä fleece-/villatakki kera sadetakin on paljon kätevämpi combo. Mutta ehkä me saamme nauttia vielä lumiukkojen tekemisestä, mistäs sitä tietää. Jäämme odottamaan. :)

Harrastukset on polkaistu käyntiin tämän vuoden osalta ja normiarki on virallisesti alkanut!



Sadeterkuin!

Mustikkasmoothie

Pikapika-aamupala. Välipala. Iltapala. Jne.

Lasin pohjalle n. 3/4 

maustamatonta jogurttia

Päälle loraus mustikkakeittoa

Pähkinärouhetta ja muuta 

höystettä oman maun mukaan

(omassani oli vielä gojimarjoja

...ei mahtunut enää mitään muuta)

SYÖ!

Salaattiottimet

Olimme olleet niin kilttejä viime vuonna, että Joulupukki lahjoi meitä kaksilla salaattiottimilla! Kuvassa niistä toiset.


Pitää varmaan kirjoitella joku päivä blogin puolelle kiva salaattiresepti. Nyt uuden vuoden kunniaksi on aina hyvä syy (ai mikä muka??) keventää ruokavaliota ja herkutella vihreillä, keltaisilla, punaisilla jne. Lapsia on välillä vaikea saada syömään kasviksia, mutta onneksi sentään kurkut, porkkanat ja kirsikkatomaatit maistuu. Kyllähän niistä kolmestakin saa makoisan salaatin aikaiseksi. (Pitävät myös salaattijuustosta sekä fetasta.)


Kuvassa Pentikin bambuottimet. Passaa kivasti meidän keittiöön joulun jälkeenkin. Keittiössämme kun on paljon punaista. (Mm. iki-ihana Kitchen Aid satasydäntä) Ikean kannellinen muovirasia on täydellinen salaatille, sitä kun jää aaaaaina yli! Vanha salaatti on helppo seuraavana päivänä tuunata fresheillä aineksilla.






Maistuvaa maanantaiaamua.

Gluteenittomat suklaamuffinit

Kaapista löytyi vain pari kertaa käytettyä maissitärkkelystä. Paketissa oli koreillut komean tiikerikakun kuva ostaessani sen, muistaakseni Lidlistä. Toisinaan 'unohdan', että kakku- tai muffinitaikinoihin voisi vehnäjauhoista osan korvata peruna- tai maissijauhoilla, näin leivonnaisesta tulee maittavan kuohkea ja pehmeä. Vaikka perheessämme ei ole ruoka-aineallergioita halusin kuitenkin kokeilla täysin gluteenittomien leivonnaisten valmistusta, helpon suklaamuffinireseptin löydettyäni. Tuttavamme on keliaakikko ja heidän illanistujaisissa olen syönyt valtavan hyviä, supersuklaisia kuppikakkuja paksun kuorrutteen kera. Näissä minun yksilöissäni oli vain tomusokerihuntu. :)




125 g huoneenlämpöistä voita
2 dl (raakaruoko)sokeria
2 kananmunaa
~3,5 dl maissi- ja/tai perunajauhoja 

tai gluteenitonta jauhoseosta
2 tl leivinjauhetta

vaniljarouhetta myllystä 

(tai vaihtoehtoisesti vaniljasokeria 1 tl)
2 rkl kaakaojauhetta
1,5 dl maitoa 

Vaahdota voi ja sokeri, lisää joukkoon kananmunat.

Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää ne maidon kanssa vuorotellen taikinaan. Täytä muffinivuoat n. 3/4 ja paista 225 asteessa n. 10 minuuttia.

Voi että, minkä lisän suklaahiput olisivat antaneet....