Se on kevät nyt!

Nyt on lähipäivinä ollut haipakkaa - mukavaa haipakkaa!

Joudun odottamaan kurssin alkua varmasti vielä tovin, mutta toki lasten kanssa on aina paljon puuhaa, joten hyvä ettei se kurssi ole ylihuomenna alkamassa. ;) En itsekään tiedä tulevasta kurssista yhtikäs yhtään mitään (tarkemmin siis ajankohdasta, kestosta jne.), keine Ahnung, mutta varmasti sitten myöhemmin olen hieman viisaampi. Sitä ennen täytetään päivät kaikelle muulla.

Olen liikkunut aamupäivisin niin kuntosalilla kuin lenkkipolullakin. Olen istunut fillarin satulassa ja kevätsää on hellinyt ihanasti. Lapset olen saattanut kouluun pyörällä ja jatkanut sitten itse matkaa kuntosalille. En omista fitnessammattilaisen kroppaa, mutta tykkään kovasti siitä pyöräilystä ja itsenäisestä kuntoilusta salilla. Muutaman hikipisaran, kun saa tirautettua. En aseta itselleni mitään määriä montako kertaa viikossa pitäisi urheilla tai kuinka paljon kerralla. Näin itseäni ei harmita yhtään, jos joku muu asia on pakko laittaa kuntoilun edelle. On aina uusi päivä jolloin voi hieman liikkua, ei tämä elämä nyt niin vakavaa voi olla.

Viikonloppuisin on kiva istua satulaan ja polkaista lenkille lasten kanssa. Meidän energiset lapset eivät muuta tekisikään! Ja toki ovat sen ikäisiä, että se lenkki voi olla pidempi kuin 1 km....Sataa ukkoja taivaalta mutta kouluunkin pitää polkea pyörällä, heh! Tytär vasta kaatui ja käsijarru meni jotenkin rikki. Onneksi tytär pysyi ehjänä. Se on tärkeintä!! Paikallinen fillarikorjaamo hoiti homman ilmaiseksi muutamassa minuutissa. Nyt voi taas ajella tuhatta ja sataa, varovaisesti kuitenkin. (Meillä on AINA kypärät päässä!)

Lasten ollessa eilen leikkitreffeillä itselläni oli teetreffit ystävän kanssa. :D Istuimme pitkään kahvilan terassilla maailmaa parantaen. Aurinkolasit nenän päällä keikkuen fiilis oli niin kesäinen. Jopa pystyi istumaan ilman takkia hetken aikaa! (Neule tunikan päällä, se lämmitti jo mukavasti) Kaupungilla vastaan kävelleet shortsiasuiset olivat ehkä valinneet liian keveät asut ylleen... ;)

Tälläisia mietteitä ja tapahtumia
lähipäiviltä. Mukavaa lauantaita Sinulle <3

Pääsiäismunia oksilla ja hassu taulu

"Remember as far as anyone knows knows 

we're a nice, normal family" 

:D

Jyskistä (eli täällä meillä nimeltä Dänisches Bettenlager)

ostettu hassu, pieni, keraaminen taulu. Teksti oli hauska, 

koko oli sopiva (voi laittaa minne tahansa tai jättää tuollaiseksi 

koristeeksi jonnekin) ja hinta pari, kolme euroa niin lähti 

sitten kassan kautta kotiin.  

Rivièra Maisonin lasimaljan sisällä pieni mehikasviruukku.

Muhkealehtisessä orkideassa ei ole tällä hetkellä nupun nuppua. 

Väriloistoa odotellessa...

Nämä oranssiksi maalatut oksat olen ostanut aikaa sitten (?) 

kukkakaupasta. Nyt pääsiäisen ollessa kulman takana ripustin 

oksille muutamia pääsiäismunia. Pienet paperimassamunat 

ovat jostain halpiskaupasta. Ovat niin suloisia. Niitä oli pussissa 

iso määrä. Enkä ripustanut nyt tällä kertaa kaikkia. 

Nuo oikeat, maalatut koristemunat (näkyy alimpana) olen saanut 

lahjaksi joskus ystävältä. Niitä oli pakkauksessa 6 kpl, 

mutta harmikseni pari on mennyt jo rikki. Ovat niin kauniita, 

mutta hyvin hauraita. Kirkkaanvärisiä, muovisia munia 

myydään todella paljon joka kaupassa, kun ihmiset ripustavat niitä 

ulos. Mutta minusta tällaiset heleämmän väriset sopivat juuri passelisti 

tähän neonoranssiin oksakimppuun. :)

Pähkinäpuun oksan olen napsaissut joskus edellisen kodin 

pihalta. Ne ovat kivoja käppyröitä, kivasti saa laitettua

jouluisin ja pääsiäisenä erilaisia koristeita. 

Limoviikunan vieressä Lego Technic auton (?) rengas. 

Kuvaa ei ole lavastettu, se vaan sattui löytymään tuosta. 

Niin kuin meillä noita legoja sun muita leluja sattuu löytymään 

hassuista paikoista. ;)

Eli pikkuhiljaa alkaa näkymään kodissa pääsiäinen ja 

kevät tietysti myös siinä rinnalla. Onneksi pääsiäiseen vain muutama 

viikko aikaa, silloin saa koko perheen kesken lomailla. 

Sitä ennen koulua ja muuta tavallista arkea.

Mukavaa viikonloppua, 

onko viikonloppusuunnitelmia?

Suklaapalat (ripaus Mariannea!)

No nyt on luvassa vähän herkkua!


Ehkä on hieman hassun kuuluiset määrät, koska puolitin ohjeen suoraan. Tällä kertaa käytössä oli pienempi uunivuoka (johon teen yleensä myös meidän pannarit) ja siksi puolitus. Oikein passelin kokoinen ja jäi herkkua moneksi päiväksi.


Tässä tämä iisi ohje, KLIK!

2 kananmunaa

2,25 dl sokeria

150 g voita

1,5 dl maitoa

3,75 dl jauhoja (minulla oli vehnä- ja maissijauho-mix)

2,5 tl leivinjauhetta

2,5 tl vaniljasokeria

2,5 rkl kaakaojauhetta

Marianne crushia (meillä pussin jämät)

Tällä kertaa kuorrutuksena kaupan valmis suklaakuorrute joka sulatetaan varovaisesti, pikkuisen kerrallaan mikrossa. Päällä pinkkiä valkosuklaarouhetta sekä mansikat somina koristeina. 

Olen ostanut muutaman kerran näitä 

kaupan valmiita kakkukuorrutteita. 

(Löytyy mm. Lidlistä nimellä Kuchen Glasur ja 

toki monissa, monissa muissakin kaupoissa)

On oikein kelpokamaa extemporeleivonnaisia varten. 

Löytyy maito- ja tummasuklaakuorrutusta. 

Ei jähmety liian kovaksi vaan juuri sopivasti. 

Mikä ihana puna mansikoissa. <3

Värikäs hedelmälautanen

Päärynän ja ison ompun kuorimiseen menee pikku tovi. Banskusta kuori irti ja paloiksi. Mansikoille huuhtelu ja puolitus. Viinirypäleet irti tertuista ja suoraan vadille, pestyinä tottakai. Tähän koko hommaan tuhraantuu pari minuuttia. Ja kuoria ja pilkkoa voi vain sen verran mitä menee, seuraavana päivänä voi pilkkoa uudestaan hedelmiä välipalaksi. Niin helppoa ja hyvää.

Pöytäliinan kaunis väritys, raidallinen lautanen ja haaleansiniset Verna-kulhot taustalla.



Väri-iloittelua maanantai-iltaan! :)

Tuoksuja

Tuoksukokoelma näytti niin kauniilta lautasen päällä, että oli otettava kuva. Ei minulla yleensä ole näin montaa tuoksua kerralla (yht. 6 kpl) käytössä. Ehkä pari arkeen ja pari sitten juhlaan, mutta nyt jopa kolme sitten kumpaankin, melko harvinaista. ;) Tykkään kyllä suihkutella tuoksuja melkein joka päivä ja parfymerioissa sitä vasta hullaannun. Jo pelkästään kauniin pullon näkeminen riittää. 

Tämän ihanan Oriflamen pakkauksen olen saanut äidiltäni. 

En ole raaskinut laittaa yhtä paperipussilumihiutaletta vielä pois. Kai sitä voisi kuvitella, että on vain 'jokin koriste', eikä lainkaan talvinen...

Huomenta sinulle ja mukavaa sunnuntaita!

Toivottavasti maukkaat aamupuurot on syöty ja kahvit/teet ovat maistuneet ja päivä alkaa leppoisasti. Meillä varmasti ihan lungi sunnuntai. Jossain välissä ulkoillaan, kun taivaskin näyttää selkeästi siltä, että tänään on hyvä päivä fillaroida.

Nyt vaan pikapostaus ja pari kuvaa, 

ensi viikolla taas enemmän. :)

Vallila Esmeralda

Katsokaa kuinka ihana pöytäliina kuoriutui paketista? Ihana paketti Suomesta, iso kiitos lähettäjälle! :) Tämä kuvio ei voisi mennä kyllä enempää nappiin; on väriä sekä iloa, rohkeita ja vahvoja värejä. Tykkään! Tämä kangashan on oikeasti verho, mutta eihän sitä kukaan mitenkään huomaa. Varsinkaan, jos kukaan ei istu pöydän päädyssä, hih. ;) Onhan meidänkin kaupungissa toki kangaskauppa sekä marketteja ja tietysti vino pino huonekaluliikkeitä joista löytyisi myös kankaita, mutta onhan tämä ihan erilainen. Tai minulle on, koska se on Suomesta. Tykkään, tykkään, kesä ja kärpäset tänne kiitos! Tai otetaanko vehreä kevät ensin...

Ystäväperheeltä tuliaiseksi saatu lyhty.

Eukalyptyksen oksia ja Pentikin puput sulassa sovussa. 

Iloista viikonloppua!

Omppumurupiirakka

Ihanan maukas piirakka, juuri uunista tulleena, hieman lämpimänä vaniljajäden kanssa....Oi, oi, oiii! Tämän piirakan leipomiseen toimi inspiraationa eräässä kahvilassa syöty vastaavanlainen kakunpala ja voi, että se maistui myös aikas hyvältä. Tämä Kinuskikissan ohje on lähellä sitä kahvilan omaa.

Maistuvaa huomenta sinne!



Kinuskikissan ohje, KLIK!

Pohja
200 g voita
1 ½ dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
¾ dl kevytmaitoa
1 muna

Täyte
4 omenaa
kanelia

Tarjoiluun:
vaniljakastiketta tai vaniljajäätelöä


Sulata voi. Sekoita voisulaan sokeri ja jauhot. Erota taikinasta reilu desilitra pinnalle ripoteltavaksi kuorrutteeksi. Sekoita lopun taikinan joukkoon leivinjauhe, vaniljasokeri, maito ja muna. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan. Taikina on löysää, joten sitä ei ole tarkoitus nostaa reunoille.

Kuori omenat ja poista omenankodat. Leikkaa omenat viipaleiksi. Asettele viipaleet pohjataikinan päälle. Ripottele pinnalle kanelia ja muruseos.

Paista 200 asteessa 30 minuuttia.

Mitä jäisin kaipaamaan Saksasta?

Ei, emme ole muuttamassa Saksasta takaisin Suomeen tai vaikka Honoluluun, mutta tällainen postausidea on ollut mielessä jo pidempään. Kirjoitetaanpa aiheesta pari riviä.

Saksassa minusta on tullut jotenkin rohkeampi ja vieläkin sosiaalisempi. Olin ollut sitä jo Suomessakin, sosiaalinen nyt ainakin ja suht koht rohkea, mutta ulkomaille muutto korosti ja vahvisti näitä puolia entisestään. Ehkä sekin on lisännyt sitä rohkeuden tunnetta, kun mies tekee pitkää päivää ja olen itse vastuussa monista asioista, jo alusta alkaen. Vaikka tiimimme, minä ja mieheni, toimii hyvin, kuitenkin arkipäivän asiat ja lapsiin liittyvät ovat oikeastaan 100% minun vastuullani. Jäisin kaipaamaan sitä tunnetta, että kyllä minä ja me pärjäämme uusissa paikoissa ja tilanteissa. Ja kuinka tästä ventovieraasta kaupungista on vuosien saatossa tullut tuttuakin tutumpi paikka. Toki voisinhan ne em. tunteet kokea uudestaan jossakin uudessa paikassa vaikka siellä Honolulussa. ;) Mutta tämä on kuitenkin meidän ensimmäinen (ehkä viimeinen, who knows?) ulkomaille muuttomme ja sillä tavoin tämä ollut se kaikista 'kasvattavin muutos' koko perheellemme.

Pidän siitä, että tuntemattomat morjestavat kaupungilla, katsovat suoraan silmiin ja tervehtivät hymy huulilla. Aina tietysti ei paljon hymyilytä, mutta yleensä aina ja kaikkialla tervehditään. Astuessani tuttuun odotushuoneeseen hammaslääkärini luona muut asiakkaat tervehtivät, tai vaihtavat sanasen. Tai hississä ventovieras vaihtaa kohteliaasti pari sanaa säästä jne. Se tuntuu joka kerta mukavalta.

Erään kerran pyöräilin yksin puiston läpi ja nuorisoa oli liikkeellä aika paljon. Porukka oli nauttinut ehkä ilolientä tai jotakin muuta. Ihan turhaan sydän pamppaillen ohitin ison porukan koska heistä jokainen tervehti minua iloisena ja hyppäsivät oikein tien sivuun (suorastaan ojaan! :D) minun ohittaessa heidät fillarilla. Ikävöisin Saksasta pois muuttaessani kovasti sitä, että ventovieraat huomioivat sinut. Monissa tilanteissa se ei ole sellaista väkinäistä hölönpölyä, vaan se tuntuu ihan kivalta ja luontevalta.

Tänäkin vuonna saa taas ihailla miten kevät ja ne lämpimähköt päivät saapuvat tänne Saksaan Suomea paljon aikaisemmin. Pikkupikkuhiljaa alkaa vihertää, kaikkialla on kevätkukkaistutuksia ja tosiaan kaupoissa ne kukat ovat superedullisia. Kaipaan kyllä kunnon lumista talvea (ehkä jos nyt asuisin Suomessa mielipiteeni olisi toinen!), mutta olen aina pitänyt keväästä, lempparivuodenaikani. Ehkä siksi pidän Saksastakin, kun saan nauttia keväästä jo aikaisemmin. Ja täkäläiset todella panostavat pihojensa istutuksiin ja kukkaloistoon. Pidän siis keväästä todella paljon, sanotaan se vielä kerran. ;)

Meidän pikkukaupungista tietenkin kaipaisin suunnattomasti kaikkia ystäviäni sekä tuttaviani. Niitä en edes halua mainita tässä postauksessa koska sehän on tietysti itsestäänselvyys. Mutta kaipaisin tuttuja kadunkulmia, lähikauppaa ja sen tuttua valikoimaa. Kaipaisin lasten päiväkotia sekä koulua (nämä tärkeät virstaanpylväät on koettu juuri Saksassa!) ehkä niitä opettajiakin ketkä opettaneet lapsillemme ne tärkeät jutut elämää varten; kieliä, matikkaa yms. Missä ikinä olemmekaan ne lukemisen ja laskutaidon siemenet on istutettu juuri Saksassa, tässä pikkukaupungissa. Kaipaisin meidän kivaa lähipuistoa tai leikkipaikkaa jossa olemme olleet lasten kanssa lukemattomia kertoja, tuttuja katuja joita pitkin tullut pyöräiltyä kilometritolkulla. Jäisin kaipaamaan postikonttorin setää joka kyselee Suomesta tai lähipizzerian täydellisen rapeakuorista pizzaa ja kuinka pizzerian pitäjät tuntevat meidät jo läpikotaisin ja tietävät mitä tilaamme. Kaipaisin siis ihan niitä hassuja, arkipäiväisiä juttuja. Sellaisia asioita joita ei edes tarvitse arkena paljon ajatella. Muualla asuessa ne tulisivat varmasti monesti mieleeni.

Varmaan kaipaisin kieltäkin. Vaikka en sitä hurjan, hurjan hyvin puhu, mutta puhun kuitenkin ja käytän paljon. Olen käynyt monia kursseja ja saanut niidenkin kautta lisää sitä itseluottamusta sekä kasan mukavia ystäviä. Vaikka sitten matka suuntautuisi joskus takaisin Suomeen, kyllä mielelläni pitäisin yllä jotenkin saksan taitojani. Lapset nyt puhuvat niin valtavan hienosti (heidän keskinäinen kielensä on ollut jo pitkään saksa), että en tiedä kauanko heillä menisi sen kielen vaihdon kanssa. Mutta heille toki se muutos olisikin rajumpi. Mutta senhän näkisi sitten, jos joskus muuttaisimme. Ja siis EMME ole :D nyt pakkaamassa kimpsuja ja kampsuja täällä, vaan tämä postaus vaan tuli jostain aivojen syövereistä. :)


Nyt ehkä hieman surullisen oloinen postaus,
mutta se ei ollut tarkoitus! Lähinnä hieman
kirjoitin ajatuksia ylös ja pohdin kaikkea
mikä täällä Saksassa on miellyttänyt.
Juttua toki aiheesta riittäisi vaikka kuinka ja paljon. :)

Mukavaa tiistaita!

Viikonlopun suolaiset ja makeat vohvelit

Rapeiden vohvelien ohje:

(Ohje K-Ruoka, KLIK!)

3 kananmunaa
3dl kevyt- tai täysmaitoa
3dl vehnäjauhoja
1dl hiivaleipävehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
1/2 tlsuolaa
3/4dl juoksevaa margariinia tai sulatettua voita
2dl vichyä

Riko munien rakenne. Lisää maito, jauhot, leivinjauhe, suola ja rasva keskenään. Anna taikinan turvota noin 30 minuuttia. Lisää vichy.
Kuumenna vohvelirauta. Paista taikinasta vohveliraudalla vohveleita. Lisää pannuun rasvaa tarvittaessa. Tarjoa vohvelit vastapaistettuina, jolloin ne ovat ihanan rapeita tai pidä ne lämpiminä 100-asteisessa uunissa leivinpaperin päällä pellillä.

Täyte:

ranskankerma

lohituorejuustoa

kylmäsavulohi

pippuria

tilliä

Ja makeiden vohvelien päälle lorautetaan Dr. Oetkerin vaniljakastiketta, 

mustikkahilloa sekä kermavaahtoa. Ja ääntä kohti, slurps!

Kermavaahdosta tulikin aika jämäkkää. 

Vaikka ostan usein luomutuotteita, en ole koskaan tällaista huomannut. Nimittäin luomukerma vaahtoutui tavallista kermaa nopeammin. En tiedä sitten oliko se vain sattumaa, tuntuiko vain siltä, mutta oli aika jännä huomata.

Tämä täytyy testata vielä uudestaan :)

Maanantaiterkut

Meillä hulinaa talossa, kun lasten kaveri kylässä. Tänään olen kuntoillut aamulla ja käynyt ruokakaupassa. Kuulin myös viikonloppuna varsin iloisia uutisia ja näillä näkymin aloitan yhden kurssin syksyllä. Sitten se tietääkin sitä, että työskentelen aamupäivisin sekä toisinaan viikonloppuisin...

Mutta katsotaan, katsotaan ihan rauhassa. Ensin pitää odottaa sinne syksyyn! :)

Mukavaa viikonalkua Sinulle

Kunnon kevättä ja Suomivieraita odotellessa

Tässä lähiaikoina olemme saaneet rustata kalenteriin kaksi eri päivämäärää. Jopa kahdet (!!!) Suomivieraat ovat saapumassa luoksemme tässä keväällä. Aina innolla odotamme koko perhe, että saamme vieraita koti-Suomesta, tai toki mistä muualta tahansa! Meillä on aina usein suunnitelmat valmiina, että mitä voisimme tehdä, missä vierailla yhdessä ja minkälaista ruokaa voisimme kotonamme vieraillemme tarjota. Toki, reissatessa suunnitelmat voivat muuttua lennossa ja niin pitääkin! Extemporejutut ovat niitä parhaimpia. Kunhan saadaan olla yhdessä ja pitää hauskaa niin eihän siinä muuta voi toivoakaan. Se on just hyvä niin.

Yleensä Suomivieraat kysyvät, että mitä toivoisimme saavamme Suomesta tuliaisina. Meillä on yleensä hyvin vaatimattomat toiveet. Olemme pyytäneet Xylitol-pastilleja (nykyään saamme niitäkin täältäpäin), Fasua (Marianne ja Fazerminttia saa nyt ainakin täältä jostain, joskus kyllä tekee niin kovasti mieli Fasun sinistä) ja toki ihanaa ruisleipää. Saksasta, siis täältä meiltäpäin saa leipää jossa on ruista, täältä saa suomalaista ruispalatyyppistä leipää ja toki ruisjauhoja jotta voisit näpsäkkänä leipaista reikäleipäsi itse. Mutta en ole vielä löytänyt Reissumiestä, hehe! Se on nimittäin ollut aina lempparileipäni. Ystäväpariskuntamme on tuonut meille tuliaiseksi (ja Suomessakin asuessamme antanut) jälkiuunileipää jonka leipoo heidän omat leipuriystävänsä. Sellaisia aarteita en kyllä täältä meidän kyliltä saa. Harmi. ;)


Mutta nyt vain vieraita odotellessa!

Meillä on tänään illalla tiedossa vohveleita ja 
myös poppareita. Nappasimme kauppareissulla
mukaan pussillisen maissinjyviä, niitä voisi paukutella
iltaherkuksi. Ensiksi kuitenkin lasten harrastukseen
kuskaamiset ja muut tuikitärkeät ennen niitä poppareita.
Sunnuntaisin, kun kaupat eivät ole auki on parempi
muistaa se sunnuntain ruokakin hakea sieltä kaupan
hyllyiltä....;)



Taas sateisin terkuin!

p.s. Hmmm, mitäköhän muuta sitä voisi keksiä, JOS Suomivieraat kysyvät mitä toivoisimme Suomesta? Ehkä Kettukarkkeja! <3

Ylläriä

Me yllätimme tällä viikolla ystävättären aamiaisella. Yllätykset ovat niin kivoja! Ehdotimme päivänsankarille, että "vain tämä päivä käy", eli se hänen oikea syntymäpäivänsä. ;) Olimme muka aivan tietämättömiä hänen syntymäpäivästään, olimme sopivamme muuten vaan aamiaista yhdessä. Hän siis itsekin luuli, että kunhan syömme vain aamiaista yhdessä ilman mitään kummempia 'juhlallisuuksia'. Mutta meillä olikin kaunis, iso kukkakimppu hänelle.

(Ja, jos totta puhutaan jouduimme pienen mutkan kautta varmistamaan sen oikean päivän! Nyt on kuitenkin kalenterissa. Ei sitä näin vanha kaikkea muista. ;))


Lempparikukkakaupastani ostettu kimppu oli niin kaunis ja suuri! Saksassa kukat ja näyttävät asetelmat ovat Suomeen verrattuna todella edullisia. Kukkia tulee ostettua usein. Ja ostan kotiinkin näyttäviä asetelmia vaikkei mitään juhlaa edes olisi. Ihana piristysruiske kotiin, tuoreet, kauniit kukat.



Aamiainen oli hyvä ja aika kattava. Saimme rauhassa syödä, ilman kiirettä ja rauhassa keskenämme. Kunpa tuo kevätkeli vaan vaihtuisi hiukan kauniimpaan...Vettä ollaan saatu aika paljon. Noh, kyllä se kevät sieltä tulee kuten joka vuosi.


Sadeterkuin!!
Ja mukavaa viikonloppua.

Lähiaikojen arkiruokia

Joskus (usein, hehheh) ei järki juokse ja arjessa tulee pyöriteltyä samoja ruokia. Pastaa ja pastaa, eri kastikkein ja virityksin. Sitä meillä varmaan syödään eniten. Myös nopeasti valmistuvat keitot ja tortillat ovat aika suosittuja meidän taloudessa myös. Käymme kyllä ulkonakin syömässä. Monesti torstai ollut se päivä, että syömme vaivattomasti ulkona. Toki, jos vaikkapa ystävät kutsuvat kanssaan perjantaina pizzeriaan niin toki silloinkin menemme tukka putkella valmiiseen pöytään. Suht koht lähellä on kivoja paikkoja niin nautimme kyllä mielellämme hyvästä ruoasta muuallakin kuin kotikeittiössä.

Mutta joskus, harvemmin kyllä, haluan olla kokeilunhaluinen keittiössä. Riippuu niin päivästä. Kokeilunhaluisuus tai -haluttomuus johtuu varmasti myös noista kahdesta veijarista joille välillä maistuu vain se makaroni. Mutta niin toivoisin pystyväni avartamaan heidän ruokatottumuksiaan. Onneksi alkavat pikkkupikkuhiljaa kasvattamaan lempiruokalistaansa. En ole aikoihin tehnyt kotona kahta ruokaa ja mielestäni se on paljon parempi. Kyllä tuon ikäinen jo oppii, että ruoan kanssa ei ole sopiva nirsoilla liiaksi! Melkein kaikkea voi maistaa edes vähän. Itse olen hyvin kaikkiruokainen ja paha sanoa, että mikä olisi se isoin 'no no' -ruoka. Ehkä nämä uudet proteiininlähteet jotka tulleet markkinoille. Pitää nyt ehkä hetken miettiä. ;) Meitä on niin moneen junaan ja hyvä niin. Ei kaikilla tarvitse olla se sama lemppariruoka.

Lapsetkin varmasti oppivat parhaiten maistamalla ja kokeilemalla.

Lähiaikoina pöytään on katettu mm. ylimmässä kuvassa olevaa broilerisubia. 

Vähän salaattia ja broilerin rintafilettä rapean ciabattaviipaleen sisään. Hyvin iisiä! Aina ei tarvitse piipahtaa patonkipaikassa.

Ja tuossa yläpuolella on tomaattipizza. Pohjalla tomaattinen pastakastike (oli parempi mielestäni kuin 'vain' tomaattimurska/tomaattisose jne.)

päällä paljon tomaattiviipaleita sekä mozzarellaa (tavallista ja buffala).

Pohja oli tehty tällä ohjeella, KLIK!

(Vaidoin margariinin oö) Ja valmistin pohjan 2-kertainen. Kaksi mehevää pizzaa joista toiseen upposi myös hiukan fetamurua sekä oranssia (värillä ei väliä :D) paprikaa. Nam!

Ja tottakai olen kokeillut uunifetapastaa! Kyllä minäkin haluan pysyä hittijutuissa mukana. ;) Ja kannattihan se kokeilu, pastan ja fetan suuri ystävä kun olen. :) Uunifetapasta oli todella hyvää, nopea valmistaa ja aion valmistaa toistekin. Kuva ei anna oikeutta annoksen hyvälle maulle. Seuraavan kerran laitan enemmän 

tuoretta basilikaa valmiin annoksen päälle ja sitä chiliäkin voisi kokeilla. 

Herkkutorstaita!!

Salaattilounasta ystävien kera

Salaattisekoitus

Pinjansiemeniä

Kurkkua

Tomaattia

Mansikkaa

Montaa väriä kattauksessa. :)

Ystäviäkin tavattu tällä viikolla lounaan merkeissä. Ystäviä keiden kanssa olemme usein syöneet lounasta, mutta edellisestä kerrasta oli vierähtänyt jo tovi jos toinenkin. Nyt päätin nopeasti toteuttaa lounaan kotoisasti meillä. Salaattia ja siemennäkkäriä, ei helpompaa taida ollakaan! Vähän luomumansikoita (olivat hyviä ja makeita!) jälkkäriksi ja hyväntuulista jutustelua iltapäivän ratoksi.

Mukavaa loppuiltaa sinulle. <3