'Laiskan salaatti'

Joskus ei jaksa pilkkoa ja kuoria montaa sorttia, pestä 

ja huuhdella, raastaa ja kuutioida. Silloin kun ei jaksa

väsätä salaattia tulee kysymykseen dippivihannekset 

(ja se dippi...). 

Raikkaat värikkäät dipattuina vaikkapa 

hummukseen....omnomnomnom

tai helpoin vaihtoehto: Suomesta roudattuja

dippijauheita. ;)

Mukavaa viikonloppua, 

rouskutellaan ja popsitaan vihanneksia!!

Pyöräillään

Olen varmasti maininnut jo aiemmin siitä, että ainakin minun näkemykseni mukaan saksalaiset ovat kovia pyöräilemään. Vauvasta vaariin pyyhälletään tukka hulmuten (aika moni kyllä viitsii käyttää pään suojana kypärää, valitettavasti monet lapset kyllä pyöräilevät ilman...) kaupungilla. Ohjaustangoissa roikkuu melkein aina se värikäs Reisenthelin fillarikori! Kai se on se saksalainen merkki tai muuten vaan hyvin värikäs, hauska design joka viehättää. Mutta on enemmänkin sääntö kuin poikkeus kulkea Reisenthel näkösällä. Sähköpyöriä näkee myös valtavan paljon. Vanhempi väki suosii sähköllä kulkevia, mutta näkyy niitä olevan nuoremmallakin sukupolvella. Helpotetaan varmasti pitkää työmatkaa tällaisella apukeinolla vaikka päällisin puolin nuoremmat sähköpyöräilijät näyttävät varsin sporttisilta. Fillarin perässä vedettäviä kärryjä lapsimatkustajille (tai koirille!) näkee myös paljon. Kun me reilut viisi vuotta sitten ostimme omamme (Croozer, suosittelen merkkiä lämpimästi) sain vastailla kaupungilla kysymyksiin ja joskus sain ihmetteleviä katseita. Omasta mielestäni kaupungilla kulki useita vanhempia lapset kärryissä istuen, mutta kuitenkin monille moinen kulkuväline oli erikoinen. Eihän siinä mitään, kyllähän minä vastailin uteluihin. Kerran eräs kyselijä kertoi olevansa lääkäri ja halusi tietää kärryn jousista ja kuinka ergonominen istuin kärryssä on. :)

Tiedä sitten onko viehätys pyöräilyyn osaksi sitä, että ollaan tarkkoja rahasta (tähän stereotypiaan en ota kantaa, muuta kuin sanomalla, että olen tavannut hyvin tarkkoja rahoistaan olevia saksalaisia kuin hyvin höveleitä rahankäytössään olevia), mutta ainakin on hyväksi luonnolle ja itse satulan päällä istujalle.





Olkoon saksalaiset fillarikansaa tai ei, se on varmasti paikkakunta-/persoonakysymys myös, mutta autokansaa ovat ainakin! Meidänkin pikkukaupungissa törmää usein varsin käheän näköisiin ajokkeihin ja pienessä kaupungissa on autoliikkeitäkin varsin monta. Ja vaikka auto olisikin hiukan vanhempi, hieman rähjäinen, ruosteinen mitä vain, mutta se mikä on varmaa on, että merkki on perisaksalainen! :)





Iltaruoka uunissa, tänään Abendessen vähän myöhemmin.

Nyt siis ruoat ulos, lapset pöytään, rauhoittumista 
ja vatsan täytettä. Mukavaa iltaa!

Hallo und Guten Morgen

Saksalaiset tervehtivät. Lenkkipolulla, kaupan vihannesosastolla, koulun pihalla ja lääkärin vastaanotolla. Nuoret, vanhat, lapset rattaissa, papat fillarin päällä, muutaman oluen nauttinut puiston penkillä tai koroissa kulkeva hieno lady.

Ensimmäiset viikot Saksassa, reilut viisi vuotta sitten olivat tämän morjestamisen suhteen vielä hakusessa, vaikka ulospäin suuntautunut ihminen olenkin. :)  Oli huvittaa huikata hyvät huomenet tuiki tuntemattomalle ollessa sämpyläostoksilla lähileipomossa. Toki siitä tuli hyvä mieli ja tulee vieläkin, miksipä ei voisi tervehtiä, kun tässä vierekkäin ollaan ja kohteliaisuus on aina hyvä valinta. Ja, kun 'valitsee' tämän paikallisen tavan ei enää osaa olla aukaisematta suutaan.

Toki monessa tilanteessa tervehdys tulee automaattisesti kuin aivastus, mutta kyllä haluan pienessä mielessä miettiä, että ihmiset sitä myös tarkoittavat. Me olemme liiankin tunnollisesti oppineet tavaksi tervehtiä vastaantulijat ja jatkamme opitulla tiellä, tulee itselle ainakin hyvä fiilis, kun huomioi muut.

Muiden huomioimisesta tuli mieleen meidän lapset. Ovat olleet ensimmäisestä Saksan kodistamme lähtien sellaisia naapurin mummojen naurattajia. Eilenkin täällä nykyisillä kotikulmilla haastelivat taas kerran naapurin rouvien kanssa. Olin itse kauempana enkä kuullut heidän keskustelujaan, mutta rouvilla oli ainakin pirskatin hauskaa. Neiti on paljon hiljaisempi puhuja, mutta poika kailoittaa yleensä kovaan ääneen ja kertoo häpeilemättä kaiken (lapsi, kun on). Tämän samaisen naapurinrouvan kuulin keskustelevan kerran mukavista suomalaisnaapureista, sydäntä lämmitti. Jotain ollaan tehty oikein.

Ja täytyy sanoa, että sillä hetkellä, kun näin 7-vuotiaiden naurattavan naapurin seitsemänkymppistä rouvaa olin lapsista huikean ylpeä. Kaikki huoneensiivous-kiukuttelut unohtui hetkeksi, kun vain mietin sitä, että lapset osaavat ottaa muut huomioon ja jutella eri ikäisten kanssa. Se on hieno taito.




Mukavaa ja rauhallista sunnuntaita.
Me vietämme rentoa päivää kolmisin, 
mies lähti muutaman päivän työreissulle.

Kuohujuomaa ja sorbettia

Kesän juhlissa näiden kuohuvien juomien teko oli erään vieraan vastuulla. Hän toi tarvittavat, valmisti juomat ja tarjoili myöskin. Varsin mukavaa, kun itse voi katsella vain sivusta. Kaikille pirteät alkujuomat ja lapsille muuta kuplivaa lasiin!

Kuivaa kuohuviiniä

Limemehua

Sitruunasorbettia

Vadelmia koristeeksi

Syksy tulee ja mieli tekee lämmintä kaakaota tai glögiä, 

ei ehkä näin 'kesäisiä' juomia. 

Mutta vinkin voi pistää korvan taakse ensi kesän juhlia ajatellen.

Mukavaa viikonloppua!

Juustoja pöytään

Syömme usein juustoja. Tai usein ja usein, mutta toisinaan. Ovat minun ja miehen, meidän kummankin herkkua. Kaikki käy laidasta laitaan ja mitä haisevampi tai monimutkaisempi nimi, sitä parempi. ;) Viimeksi juustoja maistellessa emme miettineet sen enempää makupareja tai mitä olisimme aiemmin hyväksi havainneet, vaan ostimme summamutikassa jotakin. Jopa niin nopealla aikataululla, että keksit jäivät kauppaan. Itse, kun tykkään, että juustojen kanssa on erilaisia keksejä (joita lapset tykkäävät sitten rauskutella ihan perus-edamin kyljessä) ja olenkin löytänyt Saksasta monenlaisia maistuvia, juurikin juustojen pariksi. Me ei välitetä hilloista tai hyytelöistä juustojen kera, mutta hedelmiä ja jotain muuta suolaista on aina. Tällä kertaa naudanpaistia sekä salamia. Tuo ohuenohut leikkele hävisi lautaselta salamannopeasti niin hyvää se oli, nams.

Valkohomejuusto on sitä parempaa mitä kauemmin aikaa 

antaa sen oleilla huoneenlämmössä. Mutta valitettavasti 

tämä ko. juustosta ei tullut meidän lempparia, mutta 

tomaatti-oliivigoudasta tuli. Ihan hurjan hyvää!

(Hmmm....ja mitkä sopivat myös hyvin yhteen:

päärynä sekä briejuusto leivän päällä. 

Kannattaa kokeilla.)

Keskiviikkoterkuin, tänään ei juustoja 

ihan kanaruokaa vaan. :)

Värikästä välipalaksi

Olin lapsineni viime viikolla ystäväperheen luona ns. leikkitreffeillä. Kun saavuin olohuoneen puolelle ensimmäinen asia johon silmäni kiinnittyivät oli iso vihanneslautanen (ja myöskin hummusta ja kasvispiirasta oli tarjolla) johon sai tarttua heti kiinni. Tai ei ehkä siihen vatiin, mutta niihin vihanneksiin. Ystävätär kertoi tekevänsä useasti viikossa vastaavanlaisia sekavihannes-lautasia niin itseään kuin tietysti koulusta palaavia lapsia varten. Hyvä idea! Monesti kyllä pistän banskut tai omput lasten käteen, kun tulevat kotia tai sitten olen tehnyt hedelmäsalaattia, mutta tällainen viikottainen rutiini olisi kyllä kiva omaksua. Tulisi itsekin muun oleilun ja kotitöiden lomassa syötyä vihanneksia ja hedelmiä vieläkin enemmän.

Yritän myös itse usein ottaa tavaksi sen, että näkiessäni keittiössä vesilasini juon sen aina siltä istumalta tyhjäksi (ei siis mikään litran tuoppi, heh). Näin ollen tulee juotua vettä ohimennen ja päivän mittaan paljon enemmän kuin vain ruokailujen yhteydessä. Mies on sellainen, että hän ei lähde autolla/fillarilla edes lyhyelle kauppareissulle ilman vesipulloa. Pikkuaskelin voi oppia jotain pieniä terveellisiä jippoja.

Punaista paprikaa olisi ollut jääkaapin lokerossa, mutta

Arabian vati on liian pieni. ;)

Väriä viikkoosi, syödään vihanneksia ja 

juodaan raikasta vettä.

Pullasunnuntai

Tuoretta voisilmäpullaa.

Sunnuntailöhöilyä.

Kavereita tulossa kylään.

Herkutellaan & mukavaa

alkavaa viikkoa!