Uhkarohkeat pyöräilijät

Hyvää huomenta ja mukavaa perjantaita! 

• Viipotan menemään pyöräni kanssa joka päivä, kesät ja talvet. (Autolla kuskaan lapsia harrastuksiin, käyn kauempana asuvien ystävien luona tai autolla liikkuessa ostan viikon ruoat saman tien toisin kuin sillä kaksipyöräisellä liikkuessa.) Eli sieltä satulan päältä näkee kaikenlaista toimintaa. Olen luonteeltani myös tarkkailija ja minusta on kiva katsella ohikulkevaa elämää. Ja ei, naapurikyttääjä en ole! :D
• Tässä pari päivää sitten pyöräilin vapaaehtoistyöpaikkaani. Edelläni kulki henkilö keskikokoisen koiransa kanssa. Ei siinä siis mitään, mutta tämä henkilö oli pyöränsä selässä ja koira oli takana korissa seisoma-asennossa, eikä koiraparka ollut missään kiinni! Pyöräkori näytti liian pieneltä, koira heilui, huojui edestakaisin ja tilanne näytti niin vaaralliselta. Nainen meni kovaa vauhtia muun liikenteen seassa ja vastaantullut mies jäi myös katsomaan tilannetta suu auki.
• Hirveän vähän käytetään kypäriä ja se minua surettaa todella paljon. Kypärä on varsin halpa & helppo henkivakuutus. Nuoriso saattaa joskus huutaa perääni, että minulla on coolin värinen kypärä tai muuta vastaavaa. Mutta vielä en ole saanut isompaa jengiä ympärilleni jotka kulkisivat kanssani pinkit ja neonvihreät kypärät päässä keikkuen. :) Toki, kyllä niitä kypäröitä on, mutta aika vähän. Jopa pieniä lapsia ilman.
• Keväältä muistan tälläisen tapauksen. Henkilö ajoi pyörää ja takana oli kärry. Kärryssä oli kouluikäinen lapsi joka seisoi! Hänellä ei ollut kypärää, hän ei ollut kiinni turvavöissä, kärryn luukku oli auki ja lapsi yritti sinnitellä mukana, reunoista pidellen kovassa vauhdissa. Katsoin sitä menoa rattini takaa kauhistuneena ja en voinut kuin rukoilla, että he pääsivät ehjänä kotiin...

Ja minkä takia kirjoitin tämän postauksen? Että saan purkaa näitä tuntojani. Täällä saan anonyymisti olla huolissani kanssakulkijoista. Sitä näkee ja kuulee paljon eikä aina voi olla huomaamatta näitä ikäviäkin asioita. Olen yrittänyt lapsillekin toitottaa liikennekäyttäytymisestä ja nyt, kun ovat jo vuosia kulkeneet yksin kaupungilla pitää vaan toivoa, että oppi ja esimerkki ovat menneet perille. 

Tällä postauksella en siis syytä ketään vaan haluan jakaa huoliani ja kirjoittaa julkiseen päiväkirjaani tuntemuksiani ylös. Toivotan teille kaikille turvallisia ajokilometrejä, olkoot kulkuneuvo mikä tahansa! Ja muistakaa ne kypärät! ❤️

Nuudelia, broileri ja herkkusieniä...

Ainakin täällä meilläpäin nuorison on villinnyt aivan tyystin kaikenmaailman valmisnuudeliruoat ja nuudelikupit. Harva se kerta, kun lapset tai edes toinen on kanssani ruokakaupassa saan vienon kysymyksen, että voisimmeko ostaa valmisnuudeleita. Ostan niitä silloin tällöin. Nuoriso ei muuten toivo mitään erityistä ruokakaupoissa ja olen heille kyllä sanonut useampaan otteeseen, että niillä sopii herkutella aina silloin tällöin, mutta ei liian usein. Uskoisin niiden olevan aika suolaisia. Muusta ei niin väliä, mutta ehkä suolapitoisuus on turhan korkea. Tai mene ja tiedä, en ole varma. En ole ehkä tutkinut niitä pahvikippoja tarpeeksi tarkkaan. ;) Ostan silloin tällöin 2 kpl ja aika äkkiä ne syödään...

Olin tulossa asioilta kiireesti kotiin ja halusin kipaista nopeasti kaupan kautta hakemassa iltaruokatarpeita. Muistin, että kotona oli herkkusieniä ja siitä se ajatus sitten lähti. Ostin maustamattomia nuudeleita, paprikan sekä valmiiksi marinoitua broileria. Ruoka oli pöydässä varsin nopeasti, lapset pitivät myös ja seuraavallekin päivälle jäi jonkun verran. (Minulle lounasta!)

Ei ole ehkä kaunista, mutta ihan maittavaa ruokaa. Ja nuoriso antoi kokille peukut! :)

P.s. Broileria, paprikaa, paljon valkosipulia, tuoreita herkkusieniä, nuudelia, cashewpähkinöitä ja halutessaan päälle chilikastiketta.

 

Parvekkeen krysanteemit

MOIKKA! Parveke näyttää aika valjulta verrattuna alku- ja keskikesän loistoon. Pari kasvia kuihtui lomamme aikana eivätkä pelargoniatkaan näyttäneet kovin hyvältä vaihtelevan kesän jäljiltä. On ollut polttavan kuumia päiviä ja hellejakson jälkeen satanut aina reippaasti. Joten parvekkeen kasvusto on saanut kaiken mahdollisen taivaalta niskaansa.

Hankin jotain pientä piristykseksi. Kuvassa oleva iso krysanteemi on pienestä kukkakaupasta (7,95 €) ja pienet ovat Lidlistä. Isompi tarttui lenkillä matkaan ja kantelin sitä sitten loppumatkan. Onneksi ei ollut pitkä matka kotiin. :)

Ostin jo parit muratit ja toivon, että ne viihtyvät talven ylitse. Muratit ovat halpoja, vain noin euron verran kappale. Niitä raaskii keväällä ostaa tusinan uusia. Parveke tarvitsee kipeästi kuurausta, mutta siihen hommaan nakitan mieheni. Hän on puunannut laatoituksen joka kerta ja aina näyttänyt kuin uudelta. Joten ehdottomasti hän on henkilö siihen hommaan. Minä voin olla apulaiskuuraaja! ;)

Söpö ampparikoriste.

Täällä taas!

Heippa vaan kaikille! Minulla on ollu blogiin ihan kova ikävä. Tällä viikolla aion kirjoittaa monta postausta ja kuron pitkää blogitaukoa kiinni. En kyllä tiedä kuinka nopealla tahdilla näitä postauksia kirjoitan koska kesän aikana kynteni ovat kasvaneet superpitkiksi (minun mittapuulla ja varmaan monen muunkin). Kuuluu vaan kova naputus, kun kynnet hakkaavat näppäimistöä. Niissä on upea, uusi väri ja muoto, kun kävin eilen otattamassa geelikynnet ja olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Paikka jossa kävin oli itselleni uusi ja kynsitaiteilija oli hyvin tarkka ja teki kaiken 110%. Hänestä oikein huokui, että halusi tehdä työnsä kunnolla ja ilman virheitä. Hän on kuulemma tehnyt kynsiä 10 vuotta joten hän oli alansa rautainen ammattilainen. Kiva aloittaa syksyn odotus uusilla, kirkkaanpunaisilla kynsillä! Toki meillä on aika lämmin, että ei nyt ensimmäisenä tule syksy mieleen, mutta sunnuntaina on jo syyskuu. Kesä meni ja syyskuu nurkan takana. Toki auringosta saamme vielä nauttia ja sehän on oikein kiva.

Postauksen kuvitukseksi parit kuvat juhannukselta. Tai niin muistelisin, että näissä kuvissa herkutellaan keskikesänjuhlan johdosta. Tällä viikolla blogiin luvassa ainakin pari reseptiä.

BTW, jos jotakuta kiinnostaa niin geelikynsienlaitto maksoi 40 € ja olin siellä tasan tunnin. :)

P.S. Green Egg pippuri- ja suolasirotin ovat lahjat meidän ystäviltä.

Nuutajärven Lasikylä

Hei! Suomessa on monia kivoja paikkoja joissa käydä tutustumassa vaikkapa aurinkoisena kesäpäivänä ja tämä Nuutajärven Lasikylä on yksi monista. Ja arvatkaa mitä? Kävimme siellä ihkaekaa kertaa. En ymmärrä miten se on jäänyt kokematta aiemmin. TAI sitten olen ollut sen verran nuori, että en muista siellä käyneeni. Olemme nimittäin sukulaisteni sekä vanhempieni kanssa kiertäneet Suomea ristiin rastiin, pohjoisesta etelään, idästä ja länteen eikä aina voi muistaa kaikki paikkoja joissa on vieraillut vaikkapa ala-asteikäisenä ;)

Tämä kaunis punahameinen enkeli liihotteli meidän matkaamme. Tämä saa arvoisensa paikan kotona!

Kiva paikka, kahvilasta saa hyvää kakkua ja kaikin puolin tutustumisen arvoinen. Ensi kerralla löydän ehkä tälle enkelille kaverin...