Myskikurpitsakeitto

 

heipparallaa ja mukavaa lauantaita

Kauppa oli pullollaan syksyfiilistä, Halloween-koristeita sekä erilaisia kurpitsoja, koristeversioita ja myös niitä syötäviä. Ja siitä se ajatus lähtikin! Eikä kaduta, keitosta tuli tosi maittavaa! Samettisen pehmeä koostumus ja tosi kaunis vaalenanoranssi sävy. Tuoretta leipää kylkeen, jos maistuu. :)

2 myskikurpitsaa
3 valkosipulin kynttä
1½ rkl rypsiöljyä
1 tl suolaa
4-6 porkkanaa
½ tl inkivääriä
7 dl vettä
1 liemikuutio
1 prk crème fraîchea (minulla oli sipulilla maistettu)
1 dl ruokakermaa (taisi olla 7%)
1½ rkl sitruunamehua

Halkaise kurpitsa. Poista kurpitsan siemenet ja rihmasto. 

Laita kurpitsan puolikkaat ja kuoritut valkosipulit vuokaan. 

Öljyä ja suolaa päälle.
Paahda uunin yläosassa 225 asteessa 30 - 35 min.
Pilko porkkanat. 

Kaada valkosipulit kattilaan. 

Lisää kattilaan porkkanaviipaleet. 

Kuumenna muutaman minuutin ajan, samalla sekoitellen. 

Mausta porkkanat inkiväärillä.
Lisää vesi ja liemikuutio. 

Kuumenna kiehuvaksi ja keitä kannen alla n. 10 min.
Lusikoi kurpitsan sisus kattilaan. 

Keitä kunnes kurpitsat ja porkkanat ovat pehmeitä.
Lisää crème fraîche ja soseuta.
Sekoita joukkoon kerma ja sitrusmehu.

Tarjoa tuoreen leivän kera.

Hedelmäsalaattia synttärijuhliin

Heippa vaan ja oikein hyvää huomenta! Tänään olen tehnyt jo aamusta varhain hedelmäsalaatin, mutta eipä siinä kauaa edes mennyt. Marjojen ja hedelmien pesu, mansikat sekä viinirypäleet puoliksi, banaanit viipaleiksi, hedelmät astioihin ja vähän sitruunamehua päälle. Melonit sekä ananakset olivat nimittäin kaupan kylmäaltaasta, valmiiksi pilkotut hedemäsalaatit joiden sekaan vain lisäsin nämä muut. Olen saanut kutsun synttärijuhliin ja juhlakalu toivoi, että jos jotkut vieraat voisivat tuoda tarjottavaa tullessaan. Ja hedelmäsalaatti oli ehdottomasti helpoin ja nopein tarjottava jonka keksin. Se on myös automaattisesti vegaanille sekä gluteenitonta ruokavaliota noudattavalle sopiva. Halusin siis päästä aamulla melko helpolla. :)

Enkä edes usko, että tarvitsee tuoda mitään kotiin takaisin koska juhliin on osallistumassa 15 henkilöä ja eiköhän hedelmät maistu kaikille. Näin ainakin sopii toivoa. ;)

MUKAVAA maanantaita sinulle

Mitä sinä veisit synttärijuhliin tarjottavaksi? Bravuurisi?

 

Kaitaliina jämäkankaasta (Pentik Pihlajanmarja)

Siivoilin pari viikkoa sitten käsityövarastoani. Kaappi tähän tarkoitukseen ei ole se kaikkein kätevin, mutta kuitenkin melko tilava. Ennen kuin keksin langoille, ompelutarvikkeille ym. uuden sijoituspaikan oli tavaroiden karsiminen ehdottomasti paikallaan. Vien ensi viikolla 2 kassillista lankoja kierrätykseen. (Jos jollekin kelpaa niin kokonaiset kuin myös puolikkaat kerät.) Löysin myös kaiken keskeltä tämän Pentikin Pihlajanmarja -kangaspalan joka on jäänyt, kun olen lyhentänyt pöytäliinan. Pätkä oli kuin tehty kaitaliinaa varten. Eli kerrankin olen ollut kaukaa viisas. (Hyvin nopea "ompelu-urakka".)

Muutamat Halloween-koristeet on roudattu kellarista yläkertaan ja kotona on jo syksyisempi fiilis. Kynttilöitä olen poltellut jo muutaman viikon ajan. Kesällä kynttilät pysyvät kaapissa piilossa.

Kohta syömme lettuja! Mukavaa sunnuntai-iltaa.

 

Miten saksalainen suhtautuu suomalaiseen?

Tätäkin aihetta olen sohaissut jo joskus aiemmin, mutta halusin palata tähän koska viime aikoina olen saanut niin paljon kyselyitä, että mistä päin olen kotoisin. :)

• Olin toisen lapsemme kanssa vaatekaupassa eikä ketjuliikkeen äppi meinannut toimia (en ollut muistanut päivittää sovellusta). Kun keskustelimme siinä lapseni kanssa suomeksi, että missä on vika ja mikä oikein mättää, huomasimme, että myyjä näytti varsin uteliaalta. Hän sitten kysäisi, että "anteeksi mitä kieltä oikein puhutte" ja oli varsin yllättynyt, kun kuuli vastauksen. En tiedä mitä kieltä oletti meidän puhuvan. Oli siis oikein hyvä asiakaspalvelija eikä hoitanut tilannetta yhtään erikoisemmin huomattuaan, että emme olleet saksalaisia. Oli vaan puhtaasti utelias, mutta hoiti työnsä kyselyistä huolimatta oikein mallikkaasti.
• Tapasin pitkästä aikaa erästä suomalaista ystävätärtä. Tilasimme kakkupalamme saksaksi, mutta kahvilan työntekijän huomattua meidän aksenttimme vaihtoi hän heti englantiin. Kertoi asuneensa entisen poikaystävänsä kanssa aikoinaan Englannissa. Ja puhui erinoimasta englantia. Hän arveli heti, että olisimme pohjoismaalaisia. Hyvä arvaus. ;) 
• Pulisimme suomeksi kahvilan nurkassa niitä näitä. Vieressämme istui pari rouvashenkilöä joilla oli myös henkevät keskustelut keskenään kahvikupposten äärellä. Huomasimme, että heitäkin alkoi kiinnostamaan meidän kielemme. Kun lähdin paikaltani kohti naistenhuonetta toinen rouvista kysäisi kohteliaasti, että mitä kieltä puhumme. Juttelimme niitä näitä, mutta he eivät olleet arvanneet meidän kansalaisuutta.
• Pari mieshenkilöä on lähiaikoina kysynyt minulta, että olenko minä Italiasta (?? :D). Mutta töissä on ollut kyllä tilanteita, että vieraat ihmiset ovat arvelleet minun olevan Suomesta. Niin moni saksalainen kuitenkin on matkustanut edes jonkin verran Suomessa tai muissa pohjoismaissa niin tuntevat kielen ihan hyvin. Olen aika eläväinen puhuessani. Kädet huitovat usein ympäriinsä enkä aina pysy ihan paikallani, kun pääsen vauhtiin. Voi olla, että kanssakulkijat ovat ihmetteleet, että kuka tämä kovaan ääneen puhuva käsien heiluttaja oikein on. :)

Mutta voi kuinka monella on kivoja tarinoita kerrottavan Suomesta! Moni reissannut Suomea ristiin rastiin, osalla on suomalaisia ystäviä tai nuorena ollut kirjeenvaihtokaveri Suomesta jne. Niin monia erilaisia yhteyksiä ja se on tosi mukavaa. Tulee niin hyvä mieli, kun ventovieraat haluavat jakaa omat kokemuksensa ja heistä näkee, että ovat matkoillaan tykästyneet Suomeen. Minulle se on rakas kotimaa ja jollekin toiselle huippukiva kohde vierailla. 

MUKAVAA VIIKONLOPPUA SINULLE

Tuoksupullojen viidakko (Minun hajuvesikokoelma)

Hyväntuoksuista huomenta!

En ole kosmetiikka-bloggaaja vaikka usemman kerran olen omista suosikeistani blogin puolella kirjoitellut. Tällä kertaa postaus on täynnä kuvia tämän hetkisistä hajuvesiaareistani joita on aika monta. (Eikä tarvitse olla näin montaa kuin minulla, koska joskus ajan saatossa tuoksut saattavat eltaantua.) 

Tykkään tuoksuista tosi paljon ja itselläni on monta lempparia! Calvin Kleinin One on ollut lempparini jo teinivuosista lähtien ja aina vaan ostan uuden pullon edellisen loputtua. Michael Korsin nimeä kantava tuoksu on aivan huumaavan ihana, mutta sitä ei saa enää valitettavasti mistään. Sain ensimmäisenä lahjaksi yli 20 vuotta sitten. Victor & Rolfin Flowerbomb on myös aivan huikea ja ensimmäisen pullon olen ostanut varmasti yli 15 vuotta sitten. (Se pitääkin ostaa seuraavaksi, kunhan pöydältä löytyy muutama tuoksu vähemmän.) DKNY tuoksuja minulla on ollut myös useita ja tämä viimeisin on yllätys mieheltä muutaman viikon takaa.

Bvlgari Splendida Patchouli

Michael Kors Wonderlust
Gucci Bloom Intense

Givenchy Irresistible

Tiffany Co. Intense

Christian Dior Rose N'Roses

DKNY Be Delicious Fresh Blossom
 

P.s. Käytetään tietenkin tuoksuyliherkkiä ajatellen!

Tarjoatko sinä ruoan lapsesi ystäville?

Nyt ei ole ytimekästä otsikkoa, kun en osannut sanoa asiaani lyhyemmin. Heh. Mutta ei sitä ehkä aina tarvitsekaan. Tämä (kiistelty ?) aihe tuli mieleeni vuosien varrella useita somevideoita nähtyäni. Videoiden perusteella Saksassa ei näköjään ole tapana tarjota ruokaa myös lasten kavereille jotka ovat kylässä vaan heidät joko ohjataan leikkimään lastenhuoneisiin tai pyydetään poistumaan kotiin syömään. Tämä siis näkymys näiden videoiden perusteella. Ja toki kommentit ovat olleet aikamoinen skaala laidasta ja laitaan ja monet ovat kyllä maininneet, että kaverin luona on tarjottu välipalaa ja illallista myös heille.

Mutta miten on, onko se tosiaan niin, että ei ole tapana tarjota ruokaa niille kotona oleskeleville lapsivieraille vai onko tämä jotain vanhaa perua?

Tyttären kaverit viipyvät meillä usein iltaan asti. He saapuvat iltapäivällä ja lähtevät kotiin, kun toisen tytön isä tulee hakemaan, minä vien heidät tai sitten joskus haluavat kävellä kotiin. Mutta ovat meillä monta tuntia. Keskenään tytöt pelaavat konsolipeleillä tai lautapeleillä, askartelevat, piirtävät, kuuntelevat musiikkia, käyvät kaupungilla ostoksilla (me asumme keskustassa, he eivät) ja joskus leipovat. Eikä minulle tulisi mieleenikään, että nämä tytöt eivät söisi meillä jotakin. Viimeksi meillä oli kanaa, riisiä sekä tomaattia ja mozzarellaa ja toinen tytöistä halusi syödä kanssamme, toinen ilmoitti syövänsä vasta kotona. Ketäänhän ei voi pakottaakaan meidän kanssa syömään, mutta tarjous on aina voimassa. Ja otan vaikka itse voileivän ja paistan munakkaan, jos muuten ei ruokaa riittäisi kaikille.

(Pojan kaverit tulevat heti koulun jälkeen, viipyvät pari tuntia eivätkä yleensä ole meillä illallisaikaan. Mutta heille tarjotaan välipalaa, juomista tai mitä ikinä haluavat. Meillä ei tarvitse kitua nälässä ja janossa.)

Kommenttilaatikko on vapaana ja kysyn teiltä, että katetaanko teillä myös lasten kavereille lautanen pöytään? :)

Kuvassa on osa minun aamiaisesta. :)

Syksyn ekat kurpitsakoristeet

 

Syyskuussa vielä mennään ja lämmintäkin on vielä. Tänään on ollut kyllä lämpötilan puolesta ihan mukavaa, mutta kovin harmaata kuitenkin. Ehkä kohta ropisee vettä taivaalta. Nämä söpöt puiset (1 € ja 2 €) suorastaan kutsuivat minun nimeä marketissa ja oli ostettava. Onhan meillä aika paljon syksy- ja Halloween -koristeita, mutta vuosien varrella on ainakin parit keraamiset menneet rikki. Nämä puiset eivät mene. Se on plussaa. Ruokakaupan oranssit ruusut olivat nuutuneita ja nämä keltaiset paljon pirteämpiä. Olisin ostanut edellä mainittuja, jos olisivat näytäneet paremmilta. Morsiusharso on suloista ja hentoa.

Tähän viikkoon kuuluu aika paljon kaikkea. On töitä, on vapaaehtoistöitä, yhteistä lounasta kaverien kanssa, toisen lapsen ortopedi-aika...ja mitäköhän vielä? Kalenteri on aina toisinaan aika täynnä. Mutta illalla kotiin tullessa voi ihailla ruusuja ja möllöttää sohvalla teekupin kanssa. Olen aivan koukussa vanhaan tv-sarjaan nimeltä Mentalisti. Olen katsonut sitä nyt joka ilta jakson tai pari. Kun se aikanaan tuli telkkarista, en katsonut jakson jaksoa. Kaikenmaailman rikossarjat ja poliisietsivätjutut ovat minun lemppareita.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Perjantai-illan salaatti ja ruusut

Moikka, mitä sun perjantaihin kuuluu? 

Minä olen vienyt toisen lapsista harrastuksiin ja kotimatkalla käväisimme kahdestaan kaupassa. On muuten hirmuhauskaa käydä jossain kahden kesken vain toisen kaksosen kanssa. Ei siinä etteikö olisi hirmuihanaa viettää aikaa kummankin kanssa, mutta se on sitä arkista laatuaikaa. Se, että kävelee toisen kanssa lähikauppaan ostamaan koko perheelle karkkia tai toisen kanssa möllöttää sohvalla vieretysten hömppäsarjaa katsellen, se on mukavaa laatuaikaa josta tykkään tosi paljon. Olemme kyllä paljon kolmestaan, miehen matkustaessa toisinaan työn perässä, joten se kahdestaan olo tulee myös ihan tarpeeseen.

Pitkän hellejakson jälkeen sataa hieman ja voi, että se tekee kyllä hyvää! Viikko toisensa perään olen ollut aamusta iltaan hikinen ja toissapäivänä huomasin töissä ollessani, että silmämeikit olivat levinneet minne lie. Olin varmasti ollut aika näyttävä näky! Heh. Mutta nyt hieman raikkaampi fiilis. Niin itsellä kuin tuolla ulkona.

Pinkit, muhkeat ruusut maljakkoon, salaattikuppi käteen ja sohvalle lasten kanssa. Mies tulee myöhemmin kotiin. Mukavaa viikonloppua!

salaattisekoitus

kurkku

salaattijuusto

mozzarella

broileri

porkkanaraaste

mansikat

balsamico

Lettuja jälkiruoaksi

 

Syyskuu on täällä!

Viikonloppu meni mukavasti ex-naapurien kanssa grillaillessa ja hyvästä säästä nauttiessa. Meillä on aina mukavia aktiviteettejä yhdessä ja tällä kertaa kävimme yhdessä ampumaradalla. Tämä oli itselleni vasta toinen kerta moisessa paikassa. Mies on harrastanut ampumista nuoruudessa todella paljon. Illalla oli grilli kuumana, oluet ja colat kylmässä ja muut maukkaat lisukkeet tulivat naapureilta. Olimme pyörällä liikkeellä ja lähdimme kotiin jo ennen kymmentä. Minä en yleensä jaksa valvoa kovin myöhään, olen iltatorkku. Eikä se pilkkopimeässä pyöräily hirveän mukavaakaan ole, jos on jo uni silmässä. Onneksi kotimatka ei ollut kovin pitkä. Pääsimme sitten nukkumaan ajoissa, vatsat täynnä salaatteja ja bratwursteja.

Sunnuntaina kävimme aamupäivällä pyöräilemässä ja myöhemmin vielä kävelylenkillä ja illan kruunasi pikkuletut kera mansikkahillon. (Poika taisi laittaa hasselpähkinälevitettä.) Nämä paistoimme Valion ohjeella.

3 kananmunaa
6 dl maitoa
3 dl vehnäjauhoja
1 rkl sokeria
1 tl suolaa

LETTUTERKKUJA KAIKILLE!