Aina on loma mielessä

Ja tällä kertaa siis kesäloma!

Vielä on tavisarkea edessä jonkun verran ja mies paahtaa pitkiä päiviä töissä. Lapsista ei oikein huomaa sitä, että olisivat loman tarpeessa. Ihan yhtä mielellään tekevät läksyjään ja heräävät unihiekat silmissä aamulla kouluun, mutta mies on sanonut olevansa jo loman tarpeessa. Mutta hän onkin sellainen työnarkomaani ettei mikään ihme. Lukee sähköposteja varmasti vielä juuri ennen nukkumaanmenoa ja joudun monesti sanomaan (topakasti), että laittaisi jo puhelimen pois ja pistäisi silmät kiinni. Mutta ei ihminen luonteelleen minkään voi. Ollut aina sellainen ja työ imaisee hänet mukaansa. Sehän on vain hyvä, kun viihtyy työssään. Olen itse mm. asiakaspalvelutyössä (olen tehnyt kaikenlaista Suomessa asuessamme niin opiskeluihini liittyvää työtä kuin muutakin) huomannut, että kun päivät olivat mukavia ja asiakkaat kivoja niin päivä solahti tuosta noin vaan ja työpäivää olisi voinut vaan jatkaa ja jatkaa. Kun tehdessäni muunlaista työtä jossa oli tiukkoja aikatauluja ja paljon muistettavia asioita niin se olikin sitten toinen juttu. Mutta kaikenlainen työ on arvokasta ja kaikki työkokemus kasvattaa ihmisiä. Näin minä uskon.

Meidän popula käväisee lomalla Suomessa ja teemme reissun myös erääseen pääkaupunkiin. ;) Suomen lomalta en odota mitään muuta niin kovasti kuin sukulaisteni näkemistä. En mitään muuta. Monia ihmisiä on jo niin kova ikävä! Ja onhan kesällä juhlaakin tiedossa, kun rakas kummipoikamme (minä olen sylikummi ja mies kummipummi ;)) pääsee ripiltä. Mistä tulikin mieleeni, että mistäköhän löytäisin komean, miehekkään ristiriipuksen...? Lahjaksi aion antaa kyllä muutakin kuin tämän perinteisen rippilahjan, sillä kummipoikanmme pitää metallimusiikista ja lahjamme tulee liittymään jotenkin siihen...

Kukkakuvat eivät nyt passaa ehkä blogitekstin kanssa, 

mutta annetaan nyt mennä. Kukat sopivat aina joka 

tilanteeseen, vai mitä? ;)

Mies halusi jättää kanervan paikoilleen. Mokoma, viime syksynä 

istutettu kanerva pärjäilee maljaköynnöksen kanssa ihan hyvin.

:D

Etualalla oleva vihreä on myös istutettu viime syksynä. Nimeä 

en muista. Näyttää havukasvilta, mutta on 'pehmeä'. 

Suloinen ruukkuneilikka

Oma juhlavaate on hengarilla roikkumassa. Aion pukea ylleni Malagasta ostamani Pepe Jeans'in vaalean kesämekon. Vaaleanruskeat nahka-sandaletit, kun vielä löytäisin jostain niin olisi sehr perfekt! Tyttärelle ostin pari uutta mekkoa meidän Espanjan reissua varten, että hän pukee varmasti jonkun niistä ja pojalle, kun hankkkisi vaikkapa vaaleanbeiget chinot niin se olisi sitten siinä. Ai niin, pitäähän sillä miehelläkin olla jotain juhlavaa päällä, mutta +40 v mies osaa itse pukea/valita vaatteensa...;)


Eilen tyttärellä oli karatea, huomenna on taas harkat kummallakin sekä lauantaina iltapäivällä. Ensi viikolla koululaisilla on retki luokan kanssa, valokuvaajakin on piipahtamassa koululla joku päivä ja lasten synttärikakut voisi leipaista pakkaseen. Tai siis kakkupohjat. Mies saa itse muistaa oman hammaslääkäriaikansa ensi viikolla. Ja pitää myös muistaa, että lapsilla on ensi viikolla yhtenä päivänä paljon lyhyempi koulupäivä. Nyt vaan pitäisi muistaa kaikki! Ehkä sitä koulun retkeäkin varten voisi leipaista jotain, vaikka sämpyjä (?).


Mukavaa torstaita sinne!
Sade & aurinko tappelevat keskenään
ja välillä paistaa ja toisinaan fillarin satulassa
kastuu läpimäräksi!