maanantai 12. helmikuuta 2018

Toipilaspäivä












Huomenet sinne. Viikonloppuna ollaan otettu varsin iisisti, kun toinen 
kaksosistamme on ollut sairaalassa korvien putkituksessa. Toimenpide 
hoidettiin isomman kaupungin sairaalassa ja aikaisine lähtöineen, 
ajoineen, jännityksineen on ollut varsin stressaava viikonloppu. Vaikka 
kuinka tällaiset ovat niin rutiinia kuin voi vaan olla ja näitä suoritetaan 
sata päivässä, niin silti äitiä jännitti kovasti. Mutta sitähän se 
vanhemmuus on. Ikuista huolta. :) 

Lapsi osasi kyllä ottaa lääkärit ja hoitajat ihan puolelleen, viljeli vitsejä ja 
vilkutteli iloisesti kaikille! Kun kotiuduimme osastolta hän ilmoitti, 
että ehkä nähdään pian. Noh, toivon mukaan kuitenkaan ei. :D

Hassuja lapsia. 







Itselleni tämä oli neljäs yö saksalaisessa sairaalassa ja en voi kuin todeta 
sen olevan ihan samanlaista kuin Suomessa! :D Suomessa et saa 
aamupalasämpylän mukana Nutellaa, muuten tuntuu aivan samanlaiselta. 
Maasta ja kielestä viis, kunhan tunnet olosi turvalliseksi ja, että sinua 
halutaan oikeasti auttaa. Ei kai siinä muutakaan voi. 


Tällä viikolla lusmuillaan, ei kun ollaan poissa saksan kurssilta ;) 
ja kotoillaan ainakin alkuviikko. Pullaa on syöty niin paljon viikonloppuna, 
että tällä viikolla pelkkiä rehuja ja salaatteja. :D


Mukavaa alkavaa viikkoa Sinulle


2 kommenttia:

  1. Kyllä lääkäri- ja sairaalareissut oman lapsen kanssa jännittävät aina. Vaikka ovatkin rutiinijuttuja, ovat ne ainutkertaisia juuri omalla kohdalla. Kiva kuulla, että kaikki sujui hyvin ❤️Toivottavasti pääsette nauttimaan karnevaaleista 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sinulle 💕 Lapsi sai vielä muitakin pikkutoimenpiteitä niin siksi yövyimme sairaalassa yhden yön. Lapsi on pirteä oma itsensä, harmi kuitenkin, että hänen kohdaltaan jäi karnevaalit nyt välistä. Ensi vuonna uudestaan! 😊

      Poista