-

-

keskiviikko 27. toukokuuta 2020

Ruokapöydän uusvanha matto

Hymy on ollut pari päivää niin herkässä. Aamusta lähtien ollut niin hyvä meininki ja fiilis tehdä kaikenlaista. Koska on sitä tullut murehdittua jo monen monta viikkoakin. Kai nyt saa luvan kanssa hieman hymyilläkin. Olemme pyöräilleet ja ulkoilleet, istuneet parvekkeella auringossa, ostaneet jätskiä ja lapset nukkuneet teltassa. On ollut tarmoa siivota kotona ja tehdä kaikkea pientä. Kesäloman vietto vieläkin kyllä surettaa ja mietityttää, mutta olen yrittänyt olla miettimättä sitä. Olen ennemminkin miettinyt sitä, että lähialueilla on kyllä valtavasti kaikkea kivaa tekemistä, jos kesäloma vietetään kotona. On paikkoja jonne ajella tai käydä pyörällä picnikillä tai vaikka mistä hakea joka päiväiset jädet. :)

Kuten aiemmin kirjoitin, että vaihdoimme mattojen paikkaa. Eli tähän ruokapöydän alle päätyi sohvaryhmän vieressä ollut punainen (belgialainen?) matto. Tämä matto on ollut meillä jo kohta 9 vuotta ja pysynyt niin hyvänä. Niin napakka matto, helppo imuroida ja pitää puhtaana. Pitääkin ottaa vielä kuva miltä se tummansininen matto näytttää harmaan sohvan sekä violettiin vivahtavan nojatuolin kanssa. :) Mies ehdotti uutta mattoa ja se sininen villamatto laitettaisiin hetkeksi rullalle varastoon. Se olikin aika arvokas matto alesta huolimatta, että ei sitä poiskaan viitsi laittaa. Mutta ehkä jos kivaa osuu silmään niin voisi ostaa yhden extramaton. Ei tarvitsisi olla vain näiden varassa mitä nyt lattialla on. (Meillä on aina ollut vain sen verran mattoja kuin mitä on tarvettakin. Suomen kodissa meillä oli monta huonetta niin mattojen tarvekin oli hieman erilainen.)















Pionit ❤








Pentikin hortensia sydänkulho ❤
















Toivotan sulle kaikkea hyvää loppuviikkoon ❤


2 kommenttia:

  1. Matto tuo mukavaa itämaista tunnelmaa!
    Kyllä pitää olla hyvällä fiiliksellä. Meillä on nyt rajoitteita purettu aika paljon ja elämä tuntuu kummallisen normaalilta.
    Olemme miniän kanssa päällystäneet uudelleen hyvin paljon teidän tuolejanne muistuttavia tuoleja. Ne ovat minun vanhempieni vanhat -50-luvulta. Musta kangas tuli nyt heidänkin tuoleihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä niin hyvä tunne, että jotain rajoituksia on jo purettu. Vaikka vielä on pitkä ja kivinen tie edessä eikä kaikki ole vielä ohi....mutta silti, jos voisi uskoa, että pahin on takana. Teidän tuoleista tulee varmasti todella upeat! Kiva, kun yhdessä miniän kanssa puuhailette. :)

      Poista