lauantai 28. helmikuuta 2015

Hedelmäpommi potevalle

Mies on saanut ärhäkän flunssan. Se ei tullut yllätyksenä koska kollegoista moni on sairastunut samaan, päiviä kestävään tautiin. Useita oli jäänyt jo viime viikolla kotiin sairastamaan ja me pidimme sormia ja varpaita ristissä ettei olisi vaan tarttunut meidänkin perheeseen.... Pöh, turhaan, täällä ainakin yksi köhisevä kuumepotilas. :( 

Meidän viikonlopun suunnitelmat menivät sen osalta uusiksi, että lähden tänään yksin naapurinrouvan syntymäpäiväjuhliin. Olemme osallistuneet yhteisvoimin ostettuun lahjaan ja olen käynyt kääntymässä kyltinteko-talkoissa (Saksassa, monet tykkäävät askarrella päivänsankareille tai vaikkapa naimisiin meneville juhlavat kyltit etupihalle koristeeksi). Ja siksi siis kävimme eilen vain 'kääntymässä', kun perheen nuoriso päättikin leikkiä kurassa eikä äidillä tietenkään ollut mitään varavaatteita mukana. Lapsiraukat näyttivät niin säälittäviltä, että eihän siinä muu auttanut kuin lähteä kotiin. 

Lasten kanssa et todellakaan voi tietää mitä tapahtuu huomenna tai tunnin tai minuutin päästä.... ;)








Hedelmistä saa aimo annoksen c-vitamiinia joten sitä kaikille, flunssaisille sekä terveille, tekee hyvää! Espanjalaisia mansikoita oli pakko ostaa Aldista, kun ne näyttivät niin hyvältä. Eikä siihenkään nyt niin   k-a-m-a-l-a-n   pitkä aika ole, kun saamme jo paikallisia, punaisia herkkuja...namnam.








Porevitamiinia lasissa ja toisessa kädessä hedelmiä,
pysytään terveinä & mukavaa lauantai-iltaa. :)






p.s. Juhlatamineet odottavat valmiina hengarissa....

perjantai 27. helmikuuta 2015

Vohveleita lapsille

Kahvilassa muutama söi herkulliset jättisuuret vohvelit kera jäätelöpallon ja kermavaahdon. Taisi tytär siitä 'innostua' ja vaatimalla vaati saada (kotona kylläkin) vohveleita. Yritäpä siinä selvittää tarmonpesälle, että jälkkärivohveleita äiti voi paistaa, mutta ne nautitaan vasta broileripääruoan jälkeen. ;) Olen ko. paikassa tilannut kerran vohveliannoksen ja se käy pääruoasta, niin paksu, mutta maukas vohveli on! Tämä huutava vääryys täytyy korjata välittömästi....tarkoitan, kun olen syönyt jättivohvelin VAIN kerran! Kuinka tällaista on voinut tapahtua!? ;)

Hellapoliisin kirjasta napattu hyvä ohje:

4 kananmunaa
6 dl maitoa
2 dl vettä (monet käyttävät 'kuplavettä')
1/2-1 tl suolaa
6 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
60 g sulatettua margariinia



Meidän rauta on ainakin 10-vuotta vanha ja olen ostanut sen Suomesta jostain halpahallista kympillä. Ja hyvin toimii! Ilmeisesti meidän perheessä vohvelikestejä ei ole turhan usein tai sitten Ellex (??? Teksti ihan kulunut) - merkki on laatukamaa. :)



Waffelit kera kermavaahdon, pensasmustikoiden, makeuttamattoman 
omppumuusin sekä Dr. Oetkerin 
vaniljakastikkeen.




torstai 26. helmikuuta 2015

Lomahaaveita

Meilläpäin ei hiihto-/talvilomia tunneta, mutta pääsiäisloma sentään on peräti kaksi viikkoa! Viime vuonna pääsiäistä vietettiin ystävien kanssa Kööpenhaminassa. Yövyimme uudistuneessa Scandic hotellissa kolme yötä. Haahuilimme kaupungilla, ihmettelimme ihmisvilinää, hurvittelimme Tivolissa, söimme hyvin ja saimme viettää mukavaa 'laatuaikaa' ystävien kanssa. Lapset ovat hyviä reissaamaan, toki kiukuttelevat, kun siltä tuntuu, mutta olemme huomanneet, että hyvinkin pitkät ajomatkat sujuvat todella hyvin. Ovat kyllä untenmailla puolen tunnin päästä auton käynnistämisestä... ;) Tauot lasten kanssa ovat ehdottomia ja, jos äiti (tai isä...) saa kaupoissa pyöriä niin miksei lapsetkin? Lapset saavat itse valita lelukaupasta jotain mieluista. Äidille vaikkapa pusero ja lapsille legoja, varsin tasapuolista. Toissa vuonna, lokakuussa matkustimme Luxemburgiin ja ohjeistin lapsia valitsemaan pienestä lelukaupasta mieleisensä tavaran. Vieressä seissyt mies alkoi puhua meille suomea. Et ilmeisesti voi paeta suomalaisia missään. :) En muista kuka oli joka kertoi törmänneensä opettajaansa Amerikan-lomallaan...



Tänä vuonna on myös pientä reissua pääsiäisen tienoilla...samoin kesällä olisi tarkoitus lähteä hiukan etelämmäksi...toivottavasti reissu onnistuu, olemme puhuneet tästä matkasta jo viime keväästä lähtien. Mutta irtiotto ei aina tarvitse olla viikon Espanjanloma tai sukellusloma Malediiveille. Omaa kotikaupunkia pikkuisen kauemmas matkustaminenkin on välillä niin mukavaa vaihtelua! Täällä Saksassa asuessa olemme tehneet sitä paljon, jos viikonlopun osilta kalenteri ammottaa tyhjyyttään hyppäämme auton rattiin ja ajaamme pisteeseen ö. Koskaan ei voi tietää mitä ko. paikasta löydätkään, mielenkiintoisia rakennuksia, historiaa, lapsille jotakin, tai kenties törmäät siihen ala-asteaikaiseen opettajaasi...heh :D



























Viimeisestä kuvasta voi varmasti päätellä mistä kaupungista 
kuvat ovat otettu. ;-)



Tänään kahvittelemaan naisporukalla, 
lapsetkin lähtevät mukaan!



keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Kaurapannari

Omasta päästä kehitelty pannari. Aikomuksena hyödyntää kaurahiutaleita joita on niin monta pukettia, että ennen kesälomaa pitää keritä syödä pois alta. ;) (Mies haluaa aina ostaa tusinan verran kaura- ja 4-viljan hiutalepaketteja Suomesta)




1 l soijajuomaa
4-5 kananmunaa
1 tl suolaa
vaniljasokeria/-esanssia
kaurahiutaleita
kaurarouhetta
hiukan vehnäjauhoja
margariini/voi



Voitele leivinpaperi/pelti voilla/margariinilla ja paista
pannukakkua n. 200 asteessa kunnes pinta on
kauniin vaaleanruskea, n. puolen tunnin ajan.
(Ennen uuniin laittoa voit halutessasi laittaa
muutamat rasvanokareet taikinan päälle)






Parina aamuna olo ollut aivan tukkoinen ja nuhainen. Päivää kohden olo on kohentunut eikä nuhasta ole tietoakaan...(?) Ehkä se on vain aamukankeutta. :)



Hyvä vai huono?

Lähiaikoina olen 'joutunut' pohtimaan asioita missä on hyvä, huono tai kohtuullinen. Aloitin muutama viikko sitten taidekurssin jossa vapaavalintaisesti opettajan ohjeistuksella valitaan työskentelytapa, tyyli ja aihe. Opiskeluideni takia olen joutunut olemaan luova ja erilaisia menetelmiä olen vuosien varrella kokeillut. Missään nimessä en sano olevani paras mahdollinen vaikka olen kuulemma piirtänyt (ja puhunut....) ennen kuin olen osannut tehdä mitään muuta. Mielestäni kiinnostus asiaan kuin asiaan on paljon tärkeämpää kuin täydellinen osaaminen, kiinnostuneena koitat ylittää edes itsesi ja haluat oppia. Piirrän koiran eri tavalla kuin joku toinen, tai leivon täytekakun eri lailla, mutta toisaalta autoa en osaisi korjata enkä puhu sanaakaan ranskaa. Joku loistaa toisessa asiassa ja joku toinen täysin muussa. Miksiköhän joillekin ihmisille on niin himputin tärkeää osata kaikki asiat hetinytasap ja vieläpä virheettömästi? Ketään sormella osoittaen tai muutenkaan, ihan hyvillä mielin olen asiaa viime päivinä miettinyt.

Työ mitä taidekurssin tunneilla olen väsäillyt ei tule koskaan seiniämme koristamaan ;), mutta tunnen tyytyväisyyttä, kun voi olla pitkästä aikaa luova. Odotan myös hehkulampun syttymistä pääni yläpuolelle, jotta saisin otettua itseäni niskasta kiinni ja aloittaisin säännöllisen ompeluharrastuksen. Hyvä kone ollut syksystä asti ja olen käyttänyt sitä korkeintaan neljä kertaa. Omassa kodin rauhassa olisi hyvä harjoitella ja opetella koneen saloja. Ensimmäinen ompelutyö voisi olla jotain hyvin simppeliä vaikkapa essumallinen kesämekko tyttärelle. Ala-asteella (kässäopen avustuksella) ompelin itselleni fleecekankaisen yöpuvun. Siitä tuli hieno ja opettajakin piti siitä niin paljon, että arvosana taisi olla 9+. Jos reilut 20 vuotta sitten olen saanut jotain kelvollista aikaa, ehkä tänäkin päivänä....Linnanjuhlien tylliunelmia en aloita tehtailemaan. :D



Saksan puhuminen on täysin sama, en odota olevani paras, mutta en häpeä tekemiäni virheitä. En voi oppia, jos en avaa suutani! Nykyään mieskin puhuu enemmän kuin aluksi, ei enää välitä mitä muut ajattelevat, suomalainen ääntäminen kuulostaa varmasti hyvin hauskalta, kiva, jos voi ilahduttaa kanssaeläjiä. ;)



Tarkoitus ei ollut paasata, mutta koin, 
että asiat on kirjoitettava jonnekin ylös. 
Oma blogi, 
sehän on siis paras paikka siihen tarkoitukseen.

Mukavaa keskiviikkoa.






tiistai 24. helmikuuta 2015

Alelaukku

Kävi aika hyvä mäihä! Suomalaisten vieraiden kanssa kävimme hiukan harrastamassa retail-therapya ja allekirjoittanutkin löysi itselleen jotain. Varsinaisesti en etsinyt yhtikäs mitään, tyydyin olemaan (mielelläni) autokuski sekä kartturi ja vein vieraita kaupoille. Kenkäliikkeen toisessa päädyssä olevalla ale-ostastolla oli paljon valikoimaa. Löysin ihanan värisen nahkalaukun suurella alelapulla varusteltuna. Ei tarvinnut kauaa miettiä, kun laukku oli jo viety kassan kautta kotiin. Kesäväristen laukkujen ammottava musta-aukko oli hyvä syy panostaa uuteen kesäveskaan. Huijasin miestäkin löytöni oikeasta hinnasta. ;) Ja ensimmäinen asia jonka lapset eteisessä huomasivat oli uusi ostos roikkumassa naulakossa: kuka on saanut uuden kassin? huusivat lapset yhteen ääneen. Jeee, se oli äiti. ;)






Kuvassa väri näyttää hiukan
tummemmalta. 


Viimeistä helmikuun viikkoa
viedään. Mihin tämä alkuvuosi
on mennyt? Menevätkö loputkin 
kuukaudet yhtä haipakkaa vauhtia....


lauantai 21. helmikuuta 2015

Kevät näkyy olohuoneessa












Olen kai kynttilähullu, kun pitkän kynttilänpoltto-sesonginkin jälkeen on välttämättä ostettava kevään värisiä rustiikkikynttilöitä (DM:stä eurolla?). Ehkä minulla on jonkin asteinen riippuvuus...noh, vakavaa tahi ei, tykkään tunnelmoida. Ehkä kukat kuuluvat siihen samaan ryhmään kynttilöiden kanssa. Helppoa ja edullista kodin ilmeen päivittämistä. Niin kertakäyttökulttuuri ihminen en ole, että kahden vuoden välein vaihtaisin sohvan ja sängyn. Kyllä niiden itse valittujen suurempien sisustusratkaisujen on kestettävä ajan hammasta. Vaikka kaupassa sitruunankeltainen samettisohva kera vihreiden pilkkujen näyttäisi vaikka kuinka sisustuslehden sivulta napatulta, ehkä parempi jättääkin sinne lehden sivuille. ;)

Ja sohvasta puheen ollen, se pitäisi oikeastaan vaihtaa....noh, siitä myöhemmin. Mutta sanotaanko näin, että n. 5 vuotias Iskun sohvamme ei ole jaksanut vanhempien selän takana tapahtunutta hyppimistä niin paljon kuin olisimme toivoneet...



Täytyy myöntää, että keittiön jatkettava pöytämme on hätävararatkaisu. Muuttaessamme tähän kotiin aiemmasta, paljon suuremmasta (myös keittiö oli paljon tilavampi) kodista 8 hengen pöytämme ei tullut enää kysymykseen. Edellisessä kodissa 'emme tarvinneet' erillistä ruokailutilaa/-huonetta koska keittiö toimi niin oman perheen kuin vieraiden kestitsemistä varten. Nyt meillä on ns. Wintergarten puoliksi lämmin, suuri huone jossa voi illallistaa isommalla porukalla ja jossa mm. ison pöydän ääressä mukava pelata lauta-/korttipelejä. ;)

Kun viime kesän ja syksyn aikana maalailin tilaa valkeaksi en osannut arvata kuinka kiva siitä tulisi! Pieni maalimäärä tekee ihmeitä.






Mukavaa viikonloppua!


perjantai 20. helmikuuta 2015

Suklaiset mokkapalat

Mokkapalojen ohje:



Pohja:

4 kananmunaa
4,5 dl sokeria 
300 g voita (sulatettuna) 
3 dl maitoa 
7,5 dl vehnäjauhoja 
5 tl leivinjauhetta 
5 tl vaniljasokeria 
5 rkl kaakaojauhetta



Kananmunat ja sokeri vaahdotetaan. Kuivat aineet sekoitetaan 
keskenään ja lisätään vuorotellen voisulan sekä maidon 
kanssa kananmuna-sokerivaahtoon. Paistetaan uunin 
keskitasolla 200 asteessa n. 10 minuuttia. Pohjan 
paksuudesta ja uunin tehokkuudesta riippuen.




Puolitin reseptin koska nelihenkinen perheemme söisi valtavaa pellillistä niin kauan, että uutta tekelettä tekisi jo mieli.... ;)

Voin loppuessa kesken leikin valmistin Kinuskikissaa lainatakseni suklaakuorrutteen tummasta suklaasta ja kermatilkasta. Vaniljajätskipallo seurana sekä lämmin kuppi juomaa teetä/kahvia/kaakaota, oi että, parasta telkkarinkatseluherkkua. :)




Pienempi uunipelti on mainio, kun tekee pienemmälle porukalle
vaikkapa pannaria. Tästä saisi myös hyvän suorakaiteen 
muotoisen kakkupohjan jonka sitten puolittaisi....






Mukavaa viikonloppua, me saadaan Suomivieraita! 
Jei!! 
Huomenna haemme vieraat lentokentältä ja koko lauantai on jo 
buukattu täyteen ohjelmaa. :)



maanantai 16. helmikuuta 2015

Karnevaalit

Lasten karnevaalihulinat olivat perjantaina. Päiväkoti oli perjantaiaamuna täynnä poliiseja, palomiehiä, prinsessoja, robotteja, erilaisia eläimiä sekä supersankarihahmoja. Lapset olivat somia tunnistaessaan toistensa roolihahmoja ja yhdessä ihailtiin kaikkien asuja. Lapsista kaikenlainen juhliminen on toki hurjan kivaa, mutta erityisesti silloin, kun saa hullutella ja pukeutua naamiaisasuun. Meidän perheen juniorit olivat ihkaensimmäisissä (muutama vuosi sitten ) karnevaaleissaan amppari ja sammakko, tosi suloisia otuksia. ;)

Allekirjoittanut on ollut vappujuhlassa mm. Pikku Myy ja sehän oli vallan hauskaa! Muistan hyvin, vaikka ko. juhlasta on yli 20 vuotta aikaa... :)




Toissa vuoden karnevaalimuffinit olivat aika 
tylsästi koristeltu, mutta maistuivat, kun yhtäkään 
ei tarvinnut roudata takaisin kotiin.

Tänä vuonna tein pienet, sievät muffinit kera
suklaakuorrutteen. Leivoin myös kaurasämpylöitä
koska lapset olivat 'hehkuttaneet' äidin leipomia sämpylöitä (???)! 
Hah, pakko oli sitten leipoa muillekin. ;)




Karnevaalit, Wikipedian mukaan, klik!!


Teillä siellä Suomessa laskiaisriehat ja kermatäytteiset pullat, 
meillä pukeudutaan naamiaisasuihin, syödään 
bratua ja munkkeja!


Perinteet sekä herkut 
itse kullakin. :)



sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Brunssi yhdessä

Tänään vuorossa karnevaalikulkueen ihmettelyä ja ihastelua! Mutta sitä ennen pienet ja isot vatsat pitää tankata, että jaksaa seisoskella ulkosalla. Eilinen keväinen ilma helli meitä ja oli mukava pyöräillä ja leikkiä ulkona, oli mukavan lämmin. Tänään on taas tuulisempaa joten kevyissä hepeneissä ei voi lähteä.

Ystävät perheineen tulossa syömään kanssamme. Kohta herkutellaan!



Mukavaa alkavaa viikkoa!

















Laskiaispullat





Nämä pullakuvat ovat varmaankin viime vuodelta. Olen aina ihmetellyt miksi ihmeessä voisilmäpullan sisään laitetaan kermavaahtoa+ muita täytteitä vain helmikuussa?? Yhdistelmähän on vallan mainio, sopisi vaikka lasten synttärikemuille. MUTTA ehkä se jutun juoni on sama kuin mämmissä ja luumutortuissa. Kun herkuttelee niillä vain muutaman kerran vuodessa ei kyllästy. Samoin on jotain mitä odottaa. Syksyllä alkaa jo kauppoihin ilmestyä torttutaikinat ja luumuhillot (tai varmasti ovat vuoden ympäri saatavilla) ja alkaa ihanhetiasap tehdä mieli jo joulunajan herkkuja. :) Niin meitä herkkusuita vaan 'huijataan'; helmikuussa pullaa, pääsiäisenä pashaa, kesällä mansikkatorttua...



Tässä peruspullaohje:


1 pkt hiivaa
5 dl kädenlämpöistä maitoa
2 dl sokeria
2 tl suolaa
2 kananmunaa
kardemummaa
200 g sulatettua voita
sopivasti jauhoja

voiteluun 1 kananmuna
sekä kidesokeria/raesokeria
(mantelilastuja)

Lämmitä maitoa kattilassa ja heitä joukkoon kardemumma. Yhdistä kulhoon maito ja hiiva. Murenna hiiva maidon sekaan ja anna liueta. Lisää sokeri ja suola. Lisää jauhoja vähitellen. Lisää rasva ja alusta taikina hyvin vaivaten. Kohota taikina n. kaksinkertaiseksi lämpimässä, vedottomassa paikassa, pyyheliinalla peitettynä.

Paista valmiit pullat 200 asteessa n. 15 minuuttia (leivonnaisten koosta riippuen).


Täytä jähtyneet pullat joko kermavaahdolla ja hillolla tai marsipaanilla. (Vaahtoutuva vaniljakastike on myös hyvä vaihtoehto kermavaahdolle)



Sunnuntaiterveisin.


lauantai 14. helmikuuta 2015

Ystävänpäiväruusut




Nyt mennään vanhalla kuvalla. Kuvassa olevat ruusut ovat niin hennon kauniit, vanhassa Arabian kannussa, etten voinut vastustaa
tällä hetkellä tätä kuvaa. Ja kaipaamamme kesäaurinko paistaa ihanasti taustalla (aina tuo ikuinen vihreä kaitaliina...hah!).

Meidän perhe suuntaa tänään jonnekin...vielä ei tiedetä minne!(?) Usein ajellaan viikonloppuisin uusiin maisemiin, ihmettelemään maailmamenoa ja ehkä shoppailemaankin...
who knows?? ;)



Ihanaa ystävänpäivälauantaita.

perjantai 13. helmikuuta 2015

Nam, suklaakakku

MeNaisten sivuilla, suussasulava ranskalainen suklaakakku nimellä, ollut herkku oli  p-a-k-k-o toteuttaa! Ei mitään mutinoita eikä vastaanhangoittelua, vaan toimintaa! Kananmunat: CHECK! Sokeri: CHECK! Tummaa suklaata: CHECK! Voi: CHECK! (+ tomusokeriakin löytyi)












200 g taloussuklaata
200 g voita
4 kananmunaa
2 dl sokeria
1 rkl tomusokeria

Laita uuni kuumenemaan 185 asteeseen. Jos käytät kiertoilmaa, lämmitä uuni 170 asteeseen.
Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla.

Sulata suklaa, sulata myös voi. Sekoita suklaa ja voisula keskenään. Anna seoksen jäähtyä kädenlämpöiseksi.

Erottele keltuaiset ja valkuaiset puhtaisiin, kuiviin kulhoihin.
Vatkaa valkuaiset kuohkeaksi vaahdoksi ja lisää 1 dl sokeria pikkuhiljaa joukkoon, kokoajan vatkaten. Vaahto on valmis, kun se on kiiltävä ja ei irtoa kulhosta kallistaessasi kulhoa.

Vaahdota keltuaiset ja toinen desi sokeria vaaleaksi vaahdoksi.
Sekoita jäähtynyt suklaa-voiseos ja keltuaisvaahto keskenään.
Nostele valkuaisvaahto parissa erässä varovasti seoksen joukkoon.

Kaada kakkutaikina vuokaan ja paista uunin keskitasolla noin 30-40 minuuttia.

Anna kakun vetäytyä vähintään 30 minuuttia. Siivilöi jäähtyneen kakun pinnalle tomusokeria.




Helppo/ nopea valmistaa, kaunis, halkeileva pinta ja hmmmmmm maistuu.....hmmmm...
yum!









Olkoon tämä nyt sitten ystävänpäivän kakku!



torstai 12. helmikuuta 2015

Keväinen ilme

En omista liiemmin eri vuodenaikoihin sopivia tekstiilejä. On toki jonkun verran jouluisia ruokapöydän liinoja sekä pienempiä kaitaliinoja. (Koristetyynynpäällisiä löytyy kyllä vaikka koko kylän tarpeisiin...) Verhoja ei ole tällä hetkellä kuin makuuhuoneessa. Makkarista on pääsy pienelle parvekkeelle ja halusin peittää suuren ikkunallisen oven Marimekon Villi ja vapaa-kankaasta ommellulla verholla. Mustavalkoinen suurikuviollinen printti iski välittömästi silmääni, kun näin sen ensimmäisen kerran useita vuosia sitten. Aiemmassakin kodissa verho toimitti virkaa parvekkeen ikkunallisen oven edessä. Hassua, miten jotkut kodin tavarat sisäistää vain yhteen tarkoitukseen, yhteen paikkaan. Pitää ravistaa moinen sisustuspakkomielle pois mielestä ja tehdä juuri sillä lailla, kun parhaaksi näkee. ;)

Tässä kodissa ehdottomasti parasta (sijainnin ohessa, asumme keskustan välittömässä läheisyydesssä, palvelut, kaikki lähellä) on olohuoneen ikkunat! Ne ovat isot ja niissä on leveät ikkunalaudat. Ensimmäinen asia jonka itse huomasin astuessa ensi kertaa taloon sisään oli olohuoneen valoisuus, samaa hokevat ensi kertaa vierailulle tulevat. Toki, jos itse et ole ollut kotia rakentamassa ja suunnittelemassa löydät aina pieniä vikoja joiden perään manailet, mutta kuitenkin pitää olla tyytyväinen siihen mitä on. :) Minulle harmaita hiuksia tuo pieni eteinen, mutta olohuoneen valoisuus ja kiva piha antavat paljon anteeksi ja unohdan hetkeksi eteisen ja säilytysratkaisut siellä.

Muutama viikko takaperin ostin sisustusliikkeestä pari keväistä tyynyliinaa. Joulunpunaiset sekä porokuvioiset harmaat tyynyliinat oli laitettava jo talvisäilöön. Haluaisin kovasti löytää uuden, raikkaan värisen torkkupeitteen sohvalle...mistäköhän lähtisin etsimään?









Ihanat, kevään väriset kukat kimppussa. 

Minkä väristä torkkupeittoa lähden metsästämään 
kissojen ja koirien kanssa, vaalea, beige, turkoosi?

Lasipöydälle pitää ehdottomasti vaihtaa uusi 
liina, tuo kirpparilta 4 € löydetty liina kaipailee välillä
kaappiin piiloon...

;)





p.s. Parit Marimekon verhot löytyisivät kaapista ja ne oli tarkoitus laittaa olohuoneeseen....muttamuttamutta, kun en millään viitsisi laittaa suurten ikkunoiden eteen mitään....ehkä sitten työhuoneeseen...

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Flammkuchen - Liekkipiirakka

Eräässä ravintolassa ystävättären synttärilounaalla nautittu:






From Wikipedia, the free encyclopedia

Depending on the region, this dish can be called Flammekueche, Flàmmeküeche Flàmmaküacha or Flammekuechle, in Alsatian and Flammkuchen in German. which means "Flame cake" or in French tarte flambée, which translates as "Pie baked in the flames." Contrary to what the direct translation would suggest tarte flambée is not usually flambéed, but cooked in a wood-fire oven. There are many variations of the original recipe, in terms of the garniture. Tarte flambée is an Alsatian dish composed of bread dough rolled out very thin in the shape of a rectangle (traditionally) or circle, which is covered with fromage blanc or crème fraîche, thinly sliced onions and lardons. It is one of the most famous specialties of the region.



Nauttimassani versiossa mozzarella, tomaatti, rucola (+ crème fraiche). Annan 7,5 pistettä, 1-10 asteikolla. ;)



Jälkiruoan oli järjestänyt leipova ystäväni, nammmm, mitkä herkut saimmekaan (kotiin vietäviksi)....odottavat tuolla jääkaapissa, mutta niistä myöhemmin. ;)

Tryffelit ja tulppaanit





Minähän en sano herkuille ei. Ei. Ei, EI!! Ja, jos sanon kannattaa soittaa sairasauto, sillä tätä rouvaa vaivaa jokin. ;) Suklaa on se minun akilleen kantapää, ilman irtokarkkia ja suolaisia naposteltavia voin olla vallan hyvin, mutta edes suklaapatukkakäärön näkeminen saa polvet veteliksi. Siksi tässä taloudessa ei ainakaan minun kohdallani tulla koskaan viettämään suklaatonta tammikuuta (tai muutakaan kuuta...). Ainoa jonka olen luvannut itselleni, on määrä ja laatu. Jokaista Kinder-patukkaa ei tarvitse suuhun tunkea. Pienissä pakkauksissa myytävät, suloiset konvehdit voittavat 10-0. (Saksassa moisia ei ole vaikea löytää....heh) Mutta omatekoiset leivokset ovat täysin eri asia. ;) Ja vaikka blogista saa sellaisen kuvan, että meidän huushollissa leivotaan joka päivä on valitettavasti rikottava illuusio ja kerrottava totuus: ei muutens leivota! :D Jotkut kuvat ovat vanhempia joita olen ottanut omaksi huvikseni ja haluan jakaa niitä jonkun kanssa. Mutta aina, kun on aihetta juhlaan tai on tulossa vieraita otetaan leivontamyssy (sorry, taas pieni valhe, en omista sellaista) esiin ja aletaan leipomispuuhiin!








Tänään synttärilounaalle, 
ei minun vaan erään ystävättären.
:)

Kivaa keskiviikkoa!





tiistai 10. helmikuuta 2015

Choco Cupcakes






En ole tainnut hehkuttaa...kertoa suklaahippumuffineista joihin väsäsin suklaisen kuorrutteen. Muffineista aka kuppikakuista (en tiedä mikä niiden ero on, liittyy kai jotenkin kuorrutteeseen ja koristeluun) tuli, vaikka itse sanonkin, todella maukkaita, ihanan pehmeitä ja tummasuklaakuorrutus oli pisteen i:n päällle. :)

Tämä resepti on käytössäni aina, kun valmistan muffineja, jauhot sekä taikinaan lopuksi sujautettavat raaka-aineet vaan vaihtelevat. Tällä kertaa taikinassa oli niin peruna-, speltti-, kaakao- sekä vehnäjauhoja, myös paketillinen tummasuklaahippuja. Leivonnaisia tuli aikamoinen läjä, osan laitoin sellaisenaan pakkaseen, muutaman vein naapurinrouvalle ja loput jäivätkin vieraiden kestitsemistä varten. Niin aikuis- kuin lapsivieraille suklaiset cup cakes'it maistuivat, muutama pienempi vieras oli tykästynyt pelkästä kuorrutteesta koska vieraiden lähdettyä löysin pari yksinäistä muffinia ILMAN kuorrutusta. :D




4 munaa
3 dl sokeria (käytän raakaruokosokeria/intiaanisokeria)
3 dl voisulaa (margariinikin käy)
3 tl leivinjauhetta
1,5 tl vaniljasokeria (itse käytän vanilja-aromia, joitakin tippoja)
4 dl vehnäjauhoja (jauhot vaihtelee)
1,5 dl maitoa



Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat ainekset 
keskenään. Sulata voi. Lisää kuivat ainekset vuorotellen 
maidon sekä voisulan kanssa munasokerivaahtoon. Jos 
lisäät esim. suklaahippuja, lisää ne viimeiseksi ja sekoita
 taikinaan (silikonisen)nuolijan avulla.



Pähkinä-/karkki-/pipari -murska käy myös mainiosti taikinan 
joukkoon. Maidon voi korvata vaikka soijamaidolla tai 
miksei vaikkapa jogurttipurkin jämillä. :)











Kuorrutusta varten sulatin 200 g tummaa suklaata vesihauteessa.
Toisessa kattilassa lämmitin kermaa 1,5-2 dl.
Kun suklaa oli sulanut yhdistin suklaan kerman joukkoon.
Annoin seoksen jäähtyä hetken ja lisäilin vielä kermasuklaaseoksen 
joukkoon sokeroimatonta kaakaojauhetta sekä tomusokeria 
sen verran, että kuorrutteesta tuli sopivan levittyvää.



HUOM!
Kuorrutetta tuli valtavasti! Joten, pientä määrää 
varten valmistaisin vain 100-150 g
suklaata sekä 1 dl kermaa.




Viime vuonna saamani (itseasiassa syntymäpäivälahjaksi 
mieheni työkaverilta) kerrosvati on oiva 
muffinien/kuppikakkujen tarjoiluastia.




Leivotko ystävänpäiväksi?
:)


lauantai 7. helmikuuta 2015

Ravintolaruokaa

Viikonloppu on hyvä aloittaa ulkoruokinnalla. Viikko on ei-kiireinen tai superkiireinen, mutta se on aina varma, että kunnon lounasta ei tule aina syötyä. Nopea munakas, voileipä teen kera tai monesti edellispäivän jämiä. Vaikka täytyy häpeäkseni myöntää, että vain keittoruokaa osaan tehdä niin paljon, että voidaan syödä parina päivänä. Ja kerrotaan vielä yksi kamala salaisuus: meidän perheessä syödään makrulaatikkoa kerran vuodessa...nimittäin perheen pääkokki aka. äiti ei pidä siitä....kääk, mikä paljastus!!

Perjantaisin tapaan tuttua 'rouvaporukkaa'. Samassa paikassa, samaan kellonaikaan, samana viikonpäivänä eli perjantaina. Kokoonpano voi vaihdella, mutta mm. minä olen vakikalustoa. ;) Yleensä mennään teen tai kaakaon voimalla, mutta toisinaan lounastetaan yhdessä.

Annos oli mielestäni kaunis sekä maukas (mm. paistettuja, tuoreita herkkusieniä, broileria, ituja, hedelmiä, jogurttikastiketta) joten kuvahan oli räpsäistävä ehdottomasti!




Tänään olemme vierailleet niin toisessa kaupungissa markkinoilla ja lounastaneet ravintolassa ystävien kera kuin käyneet tervehtimässä miehen kollegaa. Huomenna aamulla samaan osoitteeseen aamupalalle, kuulostaa herkulliselta. Aamulla ei tarvitse kuin hypätä pyjamat päällä auton rattiin...



Täytetyt tomaatit pitivät sisällään 
mm. saksanpähkinää, pinjansiemeniä, 
mozzarellajuustoa. Tätä kasvisruokaa 
on kokeiltava kotona! Pähkinät tomaatin 
sisällä kuulostaa 'eksoottiselta', mutta 
oli todella hyvää. Usein valmistan täytettyjä paprikoita, nämä menee kokeiluun!



Aurinkoiset
 viikonlopputerkut 
kaikille! :)