-

-

sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Subeja ja ravintolakokemuksia



Mun subin välissä oli vuohenjuustoa!




Muksut pyytävät usein, että kipaisisimme Subwayssa. Tykkäävät heidän kinkku- ja chicken breast subeista ja varsinkin siitä, että tilaavat ne itse. Subwayssa, missä me käymme on älyttömän ystävälliset ja hauskat, nuoret myyjät. Heitä naurattaa joka kerta meidän tarkat lapsiasiakkaat jotka eivät halua sooseja tai mitään salaatinlehtiä. Monesti ovat kiusoitelleet lapsia, että kysykää vaikka äidiltänne, että kannattaako ottaa vähäsen myös salaattia! :D Lapset ovat tuijonneet myyjää syvälle silmiin ja ihmetelleet, että onko meillä joku salaliitto yhdessä saada heidät valitsemaan parit salaatinlehdet patonkinsa väliin. 

Vaikka ei me siellä joka viikko notkuta, myyjät tuntuvat tuntevan meidät. Tai sitten se on vain erittäin hyvää asiakaspalvelua. Joka kerta lapset saavat ilmaiset keksit jälkkäriksi ja olen minäkin saanut muutaman kerran. :D Lasten annoksiin tulee yleensä mukaan joku pikkujuttu, mutta kerran heiltä olivat sitten lelut loppuneet. Myyjä kehoitti tulemaan parin päivän kuluttua uudestaan. Noh, lapset menivät sitten uudemman kerran. Olivat syvästi pahoillaan, että ko. tuotteita ei ollut tullut heille, useista pyynnöistä huolimatta. Lapset saivat sitten hyvitykseksi pillimehut ja hedelmäsoseet (jotka muutenkin kuuluvat siihen 'lasten annokseen' ja olivat saaneet jo silloin aiemmin.) Nuoret naiset ja miehet hoitivat kyllä homman kotiin ja saivat meistä kyllä tyytyväiset asiakkaat. 


Ne on ne pikkujutut jotka ratkaisee. 


Meillä on ollut kerran todella ikävä tapaus ravintolassa. Tai sanotaan sellainen joka vielä monen, monen vuoden jälkeen on pysyvästi mielessä. Tapahtui siis Saksassa. Olimme syöneet pääruokamme yms. kun tarjoilija tuli kysymään otammeko vielä jälkiruokaa. Tilasimme sitten kahvit ja jälkiruoat. Kun saimme ne eteemme ja olimme vasta maistaneet jälkiruokiamme, ravintolan omistaja tuli selän taakse kuikuilemaan ja kehoittamaan meitä poistumaan, koska he sulkevat ravintolan. Hetkeä aiemmin meitä ei oltu vielä haluttu 'potkia pois', koska meiltä oli kysytty jälkiruoista eikä sen yhteydessä kukaan maininnut ravintolan sulkemisesta. (Oli siis lounasaika, emmekä olleet tietoisia monelta ravintola sulkee.)

Me jätimme kahvit juomatta, jälkkärit syömättä ja maksoimme nopeasti. Kiiruhdimme häntä koipien välissä noloina äkkiä ravintolasta pois. Minua tilanne hävetti ihan hirveästi, olimmehan vasta muuttaneet Saksaan. Oletin, että meille olisi ihan ystävällisesti mainittu, jos jälkiruoan syömiseen ei olisi ollut aikaa, koska paikka suljettaisiin pian...



Onneksi siellä Subwayssa nuoret myyjät hymyilevät ja 
ovat ystävällisiä mm. lapsiasiakkaille.
Ja tämä ikävä muisto vuosien takaa ei todellakaan 
tarkoita sitä, että muualla Saksassa tai muissa 
ravintoloissa käyttäydyttäisiin niin. :)


Jos lapset vaatiin subeja, niitä voi tehdä kotonakin!

Maistuvaa sunnuntaita. <3

2 kommenttia:

  1. Kyllä se subi joskus maistuu täälläkin!
    Olipa tökerösti toimittu ravintolan omistajalta.
    Lempeää viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, subit ovat oikein makoisa lounas ja eväs aina välillä. Paljon vaihtoehtoja myös. :) Ihanaa maanantaita sinne, toivotaan paljon kevätaurinkoa! :) :)

      Poista