-

-

torstai 21. tammikuuta 2016

Rillipää




Vanhasta oliiviöljypullosta tuli kiva maljakko.
Pullo on keraamiikkaa ja pohjassa lukee, että on käsityötä.






"Alles Gute!"







Minulla on ollut rillit 12-vuotiaasta lähtien, olin siis 7. luokalla. Muistan vaan sen, että muuten meni ihan nappiin, mutta taululle en meinannut nähdä. :D Piti aina kysyä vierustoverilta (tai salaa kurkkia mitä toinen on vastannut, heh). Siis jos tosiaan olin 12-vuotias silmälasit saatuani, niin minulla on ollut rillit n. 22-vuotta. Aika pitkä aika, jos näin alkaa laskemaan! 

Nyt päässäni nököttää rilleistä uusimmat. Näkyvät tuossa alimmaisessa kuvassa. Kuva ei ole ehkä edukseen. Lasit ovat superkivat! Ovat tarpeeksi isot ja näyttävät, mutta kuitenkin sopivat 'naamaan'. Edelliset olivat hyvin tummasävyiset, mutta hieman pienemmät kuin nämä uutukaiset. On aina tottuminen uusiin sankoihin päässä.

Olen saanut laseista paljon kehuja ja niitä ollut kiva kuulla, koska uusien (ja Saksassa vielä varsin kalliiden :-/ ) lasien ostaminen on aina vähän hankalaa. En varmaan ollut paras mahdollinen asiakas, kun halusin kokeilla ihan kaikki lasit läpi ja kaikki tuntuivat omituisilta. Kun löysin nämä turkoosi-mustat en halunnut muita kokeillakaan. Lähdimme joululomalle ja loman jälkeen päädyin taas optikkoliikkeeseen hipelöimään näitä jotka sitten päädyin ostamaan. Eli ensin kävin useissa liikkeessä ja sovitin useita pareja, mutta löytäessäni 'the one' en muita enää katsonutkaan. :) 

(Ostin myös uudet aurinkolasit, RayBanit, aika hauskat. Arskojen valinta oli tehty ehkä 8 sekunnissa....)

Joskus olen miettinyt, että miksi en kävisi laserleikkauksessa. Olisi sitten yksi 'vaiva' pois päiväjärjestyksestä...mutta.....minä niin tykkään laseista! Se on niin mua! Vaikka kuljenkin jonkun verran (aika vähän kyllä nykyisin) piilolinssit päässä ja nuorempana ihan koko aika niin silti minusta on kiva olla rillikalle, rillipää. Se on mun juttu. En harrasta nyrkkeilyä tai koripalloa, jossa silmälasit olisivat tiellä. Kuntosalilla hikoillessa tai pyöräillessä ne eivät ole esteenä ollenkaan. 


Joillekin se juttu on vaikka musta tukka, permanentti, tatuoinnit tai sitten rillit niin kuin mulla. Pitäähän meidät toisistaan tunnistaa jotenkin, ei voida kaikki olla samannäköisiä. Hyvä vaan. :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti