-

-

maanantai 8. toukokuuta 2017

Kaupan kassalla Saksassa

Muistan ihan hyvin, kun Lidl tuli Suomeen, tai ainakin sinne huudeille mistä olen kotoisin. Kaikki tuntui jotenkin erilaiselta ja jännältä, kaupan ulkonäöstä, pakkausten suunnittelusta, nimestä lähtien, kaikki tuntui jotenkin erilaiselta, mutta ihan positiivisin mielin kuitenkin. Muistan sen, kun ostin neljän euron ripsarin koreassa paketissa äidilleni ja annoin sen joksikin lahjaksi, äiti luuli saaneensa jotakin todella arvokasta (pakkaus oli oikeasti todella hieno!).Kyllä kerroin mistä tuote oli kotoisin. ;)

Muistan myös sen, että valitin lähi-Lidliin kuinka heillä ei ole ostoskoreja. Nuori miesmyyjä oli hämmentynyt suorasukaisesta lähestymisestä (en ole aina kovinkaan ujo, muttan muistan, että tivasin asiaa ystävällisellä sävyllä) eikä osannut oikein vastata muuta kuin, että kaupan konseptiin ei kuulu ostoskorit. Myöhemmin ne siniset korit tulivat kyllä ovien pieliin.

No entäs se kassa sitten! Kyllä suomalaista hirvitti! Niin töpö lyhyt kassahihna heti maksupäätteen jälkeen, miten tässä nyt kukaan erkki kerkiää pakata tavaroitaan. Varsinkin, jos tavaraa on paljon ja myyjä on salamannopea. Mutta ei se sitten sopinut suomalaiseen ostoskulttuuriin joten kassahihnat vaihdettiin. Uskon, että kaikki olivat tyytyväisiä. Kauppa-ja pakkauskulttuuri on erilainen Saksassa kuin Suomessa.

Mutta täällä Saksassa todellakin kaupassa kuin kaupassa se musta hihna loppuu kuin seinään ja tavarat on yleensä pakattava aikamoisella kiireellä. Tai ainakin sellainen fiilis siitä tulee. Tuskin siinä tarvitsee maailmanennätystä tehdä ja tuskin kukaan pahastuu, jos olet hieman hidas. Mutta kyllä ainakin tällainen suomalaisnainen panikoi ja pakkaa kiireellä.

Monesti kassojen jälkeen on pitkät tasot ns. pakkauspöydät joiden ääreen monet jäävät tavaroineen. Vaikka kaupassa olisikin ostoskorit monet ottavat kärryn jotta voit pakata paremmin. Monilla on ostoskassina muovinen kori joka imitoi kaupan ostoskoria ja täten tavaroiden pakkaaminen suoraan siihen maksamisen yhteydessä on varsin kätevää.

Mutta vielä enemmän high-tech kauppakassi on esim. Reisenthel-merkin jämäkkää nailonia oleva suuuuuuri kassi jossa on klipsit jotka napsautetaan ostoskärryn laidoille. Se pysyy paikallaan, on tukeva ja tavarat on helppo heittää sinne. Klipsit irti kärrystä ja kassi olalle, vau!! Ehkä sellaisia on Suomessakin (miksei olisi), mutta vain Saksassa moisia hienouksia olen nähnyt.

Olen ihastellut myös avoimiin auton takapakseihin kuinka siellä on erilaisia koreja joihin ostokset astetaan. Omassa autossa on vain kori jossa pyörii huuhdellut kierrätykseen menevät pullot ja purkit ja voitte arvata, että en muista aina korin olemassaoloa...noh, siellä ne sitten pyörivät!

Palataan vielä hetkeksi kassa-aiheiseen sanomalla, että joissakin kaupoissa ostosten summa pitää ylittää 10 € jotta voit maksaa kortilla ja luottokortit käyvät harvassa paikassa. (Asun itse pienehköllä paikkakunnalla) Minulle esim. lähimaksu-konsepti oli aivan uutta, kun viime kesänä (vai talvena?) olimme Suomessa en oikein tiennyt, että mistä lähimaksussa kyse. Ja en osaa edes yhtään sanoa onko Saksassa on vastaavanlaista. Monissa kaupoissa kirjoitat allekirjoituksen kuittiin kuin joissakin riittää se 4-numeroinen PIN-koodi. Tapoja on monia.


Tällaista Saksa-höpinää tällä kertaa! 






orkideaterkuin...



2 kommenttia:

  1. Niin tuttua kesälomareissulta! Mutta tuollaista kassia en ole siellä nähnyt. Hieno idea! Sellaisia tarvittaisiin täällä meilläkin.
    Olen myös seurannut joskus, miten ostokset järjestellään saksalaisella tarkkuudella hienosti takaluukkuun. Jokaisella omat tapansa. T.Maija Myrskyluodolta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, jokaisella on omat tapansa ja ihmiset tottuneet erilaisiin asioihin. :)

      Poista