Mitä Grundschulen jälkeen...

Viimeistään kolmannella luokalla aletaan miettimään jatkosuunnitelmia Grundschulen jälkeen. Grundschule, peruskoulu, kun kestää sen 4 luokka-astetta. Koulu aloitetaan yleensä sinä vuonna, kun lapsi täyttää 6-vuotta ja oppivelvollisuus alkaa (eli Schulpflicht, koulupakko). 4-luokan loputtua lapsi on n. 10-vuotta. Eli varhaisessa vaiheessa pitää vanhempien tehdä tärkeitä ratkaisuja sulassa sovussa lapsen kanssa.

Ennen koulun aloittamista lapset käyvät koululla ilmoittautumassa ja siellä on myös lapselle erilaisia testejä, onko hän valmis aloittamaan koulun 6-vuotiaana jne. En muista tarkalleen ottaen mitä lasten kuului tehdä, olin jotenkin sivussa istumassa, mutta joitain tehtäväpapereita nenän alle laitettiin ja kyseltiin kysymyksiä.

Noh, kuitenkin, kun nelosluokka on taputeltu toivottavasti hyvin arvosanoin astutaan uuteen kouluun ja uuteen ympäristöön kera uusien kasvojen ja uusien asioiden. Aluksi oppiaineet taitavat olla pitkälle niitä tuttuja samoja, mutta pikkuhiljaa kuvioihin tulee muitakin aineita. Mahdollisesti koulu on hieman kauempana ja mitä todennäköisempää uusi koulu tulee olemaan paljon edeltäjäänsä suurempi. Syksyyn ja alkutalveen kuuluu olennaisesti tutustumiset paikkakunnan kouluihin Gymnasium'n, Realschlule, Gesamtschule'n ja Oberschule'n ja mitä näitä nyt omalta lähialueelta löytyykään. Vaihtoja on, varmasti jokaisella koulaiselle löytyy se oma juttunsa. Eli monia jänniä juttuja lapselle ja vähän niille vanhemmillekin. Onhan se koulun valinta iso askel.

4-luokan alussa (varmasti vaihtelee koulujen ja kaupunkien kesken) käyt opettajien kanssa lävitse mihin lapsen kannattaisi suunnata seuraavaksi. Käydään lapsen arvosanat ja vahvuudet yms lävitse. Opettaja ei tee valintaa teidän puolestanne, mutta ilman muuta ammattilaisen mielipidettä on hyvä kuunnella. Jokaiselle meille vanhemmalle se oma pikkukullannuppu on se maailman fiksuin ja filmaattisin, mutta opettaja näkee kaiken sen hyvän keskeltä myös jotain haasteita. Varmasti kaikilla lapsilla (ja aikuisilla varsinkin...) niitä on. Esim. meidän neiti on tunneilla joskus hyvin ujo koululainen, kun taas poika sellainen luokassa hölöttäjä. Kummankin täytyy skarpata, mutta eri tavalla.

Peruskoulun päättötodistuksilla voi hakea toisen asteen opintoihin joko yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen. (Saattaa myös olla, että hakupapereihin pitää lisätä muutama koulutodistus, ei vaan se viimeisin. Toiset koulut myös mielestäni painottavat sitä, että tärkeimpien aineiden eli saksan sekä matematiikan arvosanojen kuuluisi olla kiitettäviä....eli paineitakin lapsella voi olla arvosanojen suhteen...)




En vielä ole kovin perillä kaikesta aiheeseen liittyvästä tai ylipäänsä saksalaisesta toisen asteen koulutuksesta, mutta postailen taas aiheesta lisää, kun tietotaitoa aiheesta kertyy. Näissäkin varmasti niin paljon eroja, että en osaa kirjoittaa kuin tämän alueen näkökulmasta.


Vielä ei tarvitse murehtia 

Abitur'ia tai mitään muutakaaan
annetaan vaan ajan 

kulua ja katsellaan miten 

se koulu sitten syksyllä lähtee

rullaamaan. Siihen syksyyn 

on onneksi vielä 
kaaaamalasti aikaa! 

Jos on aiheesta kysyttävää 

koitan vastata parhaan 
kykyni mukaan, kuten 

sanottua en ole vielä aiheesta
(valitettavasti) vielä itsekään 

ihan kärryillä. ;)